Aikoinaan asustellessani yksin punavuorelaiskaksiossani haaveilin iiiiisosta keittiönpöydästä. Sellaisesta, mihin voisi leväyttää koko sunnuntai-Hesarin ja ryystää levollisesti aamulattea niin, että vastapäätäkin mahtuu vielä joku toinen (joku hottis rokkaripoika, luonnollisesti) syömään aamiaistaan.
Tältä se näytti Punavuoressa.
Myöhemmin puutalon bongatessamme yksi isoimmista ensi-ihastuksen kohteista oli keittiö. Vau, tuohon mahtuu vaikka kuinka iso keittön pöytä! I-ha-naa! Puutalon alkuperäisestä ovesta teetettiin pöytä, johon lasi päälle (pöydästä täällä).
Tältä se näytti, kun puutalossa asui kaksi aikuista ja pieni (silloin vielä pelkkää maitoa syövä) vauva:
Jepjep.
Sittemmin Hesari muuttui tabloidiksi. Ja mulla loppui aika (ja raha) lukea koko lehteä, joten peruin tilauksen (siitä täällä). Nyt perheessä asuu kahden aikuisen lisäksi kaksi pientä lasta.
Ja tältä se näyttää:
Peikkopaprika postasi eilen Instaan kuvan heidän keittiönpöydästään (täällä) ja kysyi, ovatko he ainoita, joilla näyttää tältä.
Minä (ja moni muu) vastasin: ET TODELLAKAAN! …ja postasin vertaistukihengessä aidon kuvan meidän keittiönpöydästä sillä hetkellä (täällä)
Myöhemmin RiikaV lähetti kuvan myös heidän pöydästään (täällä) – hmmmmmm ja hei kuulkaas… …tämähän kuulostaa jo ihan blogihaasteelta! RiikaV keksi sille jo nimenkin: Paljasta pöytäsi!
Tässä siis puutalon paljastukset: lapsiperheen keittiönpöytä siivoamattomassa tilassa. Tadaa!
Yllä se puolikas pöytää, joka kyllä siivotaan jatkuvasti päivän mittaan sekä myös illalla päivän päätteeksi. Vaikka ei kyllä siltä näytä; kuva otettu tänään aamupalan jälkeen. Lapset muuten söivät aamupalan jälkkäriksi intialaista leivonnaista, laddua.
”Ihme kyllä, on tämä sittenkin aika hyvää”, tirppa arvioi.
Toinen pää pöydästä sen sijaan on… …menetetty.
Naapuruston aikakauslehdenkierrätys on iiiihana juttu… Ai mitä, kenelle ne lehdet kertyvät? EN MYÖNNÄ MITÄÄN!
”Koti pysyy siistinä, kun jokaiselle esineelle on paikkansa”, naistenlehdet opastavat. Tässä on päästy jo hyvin pitkälle.
Esineillä paikka: korissa.
Korilla paikka: hyllyssä.
Kori: ei paikoillaan.
Haha kuvista paljastuu myös hienosti random-kamaa. Kuten tuo (mun lapsuudesta peräisin oleva) My Little Pony tuolla Silvan korkkaamattomien kurarukkasen alla.
Tai nuo violetit sukelluslasit. Anteeksimitäettä, mitä ne tossa tekee?
…ja ei lapsiperhemeininkejä ilman…
…teletappia.
Täten lähtee siis haaste eteenpäin – miltä teidän keittiönpöytänne näyttää juuri nyt? (ei saa siivota eikä lavastaa!)
28
Heidi
16.9.2015 at 15:40Miten tänne saa laitettua kuvan?
krista
16.9.2015 at 15:46Äääk hyvä kysymys! :D Hitsi oishan se hyvä saada vastattua myös ilman, että on omaa blogia… Hei ensi hätään jos on Insta, niin sinne & linkki tänne! Tai johonkin muuhun netin kuvapalveluun & linkillä!
…vai osaako joku nörttihenkisempi lukija neuvoa…?
vannikkila
16.9.2015 at 16:00Esim. aijaa.com. Sinne ei tarvitse kirjautua eikä mitään ja kuva häviää, kun ollut siellä tarpeeksi kauan ilman modauksia – ei siis jää pyörimään sinne ajan hamaan loppuun asti. Sieltä sitten linkki tänne. Esmes.
KaroliinaN
16.9.2015 at 15:52Hahaa ihan loistava haaste! Ollu yhden ikuisuuden jo tuska siitä että miks meiän kämppä ei koskaan pysy järjestyksessä. Onneks muillakin on samanlaista :D Oli pakko osallistua tähän haasteeseen. Kuvaa ei oo lavastettu. :D
https://www.dropbox.com/s/552lh0qtacu03oe/_MG_3521.JPG?dl=0
krista
16.9.2015 at 15:56Tsihihihi joo hyvin uskon, että ei ole lavastettu :D :D :D
KaroliinaN
16.9.2015 at 16:01Valitettavasti ei :D Kattelin tota pöytää tarkemmin nyt ja siihen on kertyny mm. soijanakki, liimaa, tyhjä kaljatölkki, vauvan hammasharja, villasukat ja tuttipullon tuttiosa (meillä ei juoda edes tuttipullosta) :D voi tsiisussss!
Riika V.
16.9.2015 at 15:55Mahtavaa!! :D Instaanhan vois laittaa hashtagin #paljastapöytäsi niin sieltä näkyis, jossei oo blogia, jonne postailis?
krista
16.9.2015 at 15:57Joo, hyvä idea! #paljastapöytäsi siis :)
vannikkila
16.9.2015 at 15:58Meilläkin ennen todella suuren tuntuinen pyötä tuntuu nyt pienemmältä. Ei pieneltä, mutta pienemmältä (voisi siis olla pidempi, ennen ei todellakaan). Mutta kuvat.. öh. Isimies hermostuu, jos laitan sen blogiin ja jos laitan instaan, et näe sitä, jos et ensin ala seuraamaan :D Kierre. Noh, mutta sanotaanko, että hyvää vauhtia ollaan teidän ensipuutalopöydästä nykypuutalopöytään. Ja ollaan vasta muutettu :D
Någon Annan
16.9.2015 at 16:06[url]http://aijaa.com/TeVPMy[/url]
Ei ees paha! Pöydästä oli just korjattu lautaset syönnin jälkeen. Meidän pöytä on niin pieni, ettei siinä voi säilyttää juuri muuta kuin vesikannua. Oudot muodostelmat oikealla ovat mun käteni (alh.) sekä leukani (ylh.). Kuva on otettu läppärin kameralla, mikä selittänee venkoiluni etsimessä.
krista
17.9.2015 at 20:11No hei ei paha todellakaan! Meidän ”ongelma” taitaa olla toi liian iso pöytä, joka mahdollistaa sen, että vain puolet on käytössä ja puolet varastointitarkoituksessa :)
Adaira
16.9.2015 at 16:42Kuvaa en nyt etänä saa mutta kuvailla voin ja mielikuvitus hoitakoon loput. Meillä on sellanen basic kokonen pirtin pöytä. Jota koristaa saumuri. Ja ainakin kolme pinoa kankaita. Iiiso valokuva albumi. Mainoslehtiä. Lankarullia ja sellainen pieni kotelo missä niiden lankojen pitäisi olla. Table top. Erinäisiä ompelutarvikkeita, sakset, mittanauha, kuminauhoja, ratkoja, pätkä ripsinauhaa, kangastilkkuja joille ompeleita on testailtu. Ommeltuja paitoja itselle, joissa on jotain vikaa ja täytyisi ratkoa ja korjata (kuka jaksais?)… ja missä meillä syödään? Mies olkkarissa ja minä pojan kanssa yritän ahtautua tuon tavarapaljouden keskelle :’)
a
16.9.2015 at 17:34Heh, mun ratkaisu tohon ongelmaan oli tuoda keittiöön pienempi pöytä :D (saattoi siihen liittyä jotain semmoista että en tykännyt vanhan pöydän pinnasta ja sit vähän rapsuttelin petsauksia ja se on ollut nyt vuoden vintillä odottamassa että se hiotaan ja lakataan käyttökuntoon *krohöm*). Mutta joo, meidän keittiönpöytä kolmelle (2 aikuista ja yksi lapsi) on sellainen 75cm*75cm pöytä ja siinä ei vaan voi säilyttää mitään turhaa jos haluaa mahtua syömään. Siksipä keittiön pöytä onkin lähes aina ihan tyhjä :) (enkä sano sit mitään keittiön työtasosta, joka on nyt viimeiset X siivouspäivääkin jäänyt raivaamatta).
piipo
16.9.2015 at 18:37Heh, mä oon varmaan erilainen äiti. Mua ärsytti pelkästään se, kun mies laittoi aina kulkukorttinsa, puhelimensa ja avaimensa pöydälle ja sitten ostin lokerikon eteiseen, jossa näille kaikille on paikka. Tämän jälkeen pöytä on puhdas paitsi silloin kun syödään ja aamulla siinä on Hesari, paperiversio. Mulla on joku fiksaatio et ruokapöydän pitää olla vapaana, vaikka lattia olis leluja täynnä.
karolil
16.9.2015 at 18:51Ööö… Meillä on tällä hetkellä vain yksi lasten lelu ja juomalasi pöydällä. Perheessä kaksi pientä lasta ja yksi aikuinen.
Torey
16.9.2015 at 21:12Meillä keittiönpöydällä on yleensä vaan värikynät ja paperia, mutta keittiön sivupöytä on asia ihan erikseen! :D
krista
16.9.2015 at 21:41Hehe se vois olla sit jatko-osan paikka: paljasta SIVUpöytäsi :)
Ansku1
16.9.2015 at 21:26http://aijaa.com/Rkjp08
Olin just menossa siivoomaan lasten iltapalaa pois mutta päätin eka käudä lukee sun blogia ?
Puupuu
17.9.2015 at 12:22Ei liity tähän pöytäasiaan millään tavalla, mutta pakko kertoa: eksyin blogisi sivuille ihan vaan laiskana hetkenä Lilyn kautta (sun blogi on edelleen siellä listalla – onneksi!) ja jäin koukkuun saman tien! Oon nyt kahlannut tätä läpi tuonne hamaan menneisyyteen ja tahdon vaan sanoa että mahtava meno. Sun tilanne ei mitenkään liippaa läheltä omaani mutta kirjoitat niin hauskasti että on helppo samaistua :>
krista
17.9.2015 at 20:49Oi, kiitos <3 Tosi ihana kuulla! Kiva, että löysit mukaan - ja kiitos Lilylle, että välitti sut tänne :)
sarivir
17.9.2015 at 13:33Hei, mietin juuri että miksi meillä täällä kahden pienen tuholaisen, teinin ja kahden aikuisen kotona keittiön pöytä on aina ihan paljas kun muu kämppä taas on levällään.
No yksinkertaisesti siksi, että me korjataan keittiön pöydältä pois ihan kaikki, siis kaikki. Syy on siinä, että jos pöydällä on yhtään mitään, niin alle kaksvee ja kolmevee kiipeää keittiön pöydälle heittelemään kaiken sieltä lattialle. Jos pöydällä on vaikka vaan harja, niin hetken päästä siellä on myös kaksi naperoa. Tästä syystä meillä ei todellakaan ole pöytäliinaa tai edes ruokailutabletteja eikä kukkamaljakkoa, vaikka kovasti haluaisin.
Se, että keittiönpöytämme on aina putsiskliini, ei poissulje taas sitä tosiasiaa, että ne kamat jotka normaalisti jäisi keittiön pöydälle, jäävät nyt muille keittiötasoille, korkeammalle. Laskutasot, tiskipöytä jne..
Meille sopisi #paljastatiskipöytäsi ☺
Mitäs sieltä löytyy: pyyhekumi, täikampa, magneetti, kyniä, korvatippoja, joku kettinki, hautakynttilä, tyhjä maitotölkki, korvakuulokkeet, peltipurkkejä, kissanruokakuppi ruokineen, kosteuspyyhkeet, kampa, hyllyreunanauhaa, tyhjä talouspaperirulla, usbjohto, puoliksi syöty omena, rahaa, harso, leikkimuffinimuotti, käsilaukku, juustonpaloja, tulitikkuja palkkanauhoja, asumistukihakemus, herneitä, avaimia jne… hups.
Ja jos joku ikinä koskaan jättä keittiön pöydälle mitään, niin joku mui huutaa: KUKA ON JÄTTÄNYT KEITTIÖNPÖYDÄLLE X:n JA X:n!?
Ihmettelenkin nyt, saavatko nuo teidät rojut tuossa pöydällä olla ihan rauhassa naperoilta? Että niinku kosteusrasvat ei menee suihin, tavarat lennä lattioille jne?? ?
sarivir1
17.9.2015 at 15:32Kävin muuten tekee gravatariin naamapalluran, mutta miten se laitetaan tänne näkyviin?
sarivir1
17.9.2015 at 15:34Aha, ei mitenkään – sehän tulee itsestään :D
Mun nimimerkki oli siel varattu, jouduin lisää ykkösen nimen perään. Nyt näyttää kuin olisin sariviri :D
krista
17.9.2015 at 20:48Sariviri – aika hauska :D
Jenn-
17.9.2015 at 14:03Heh, keittiöpöydän (no okei, kaikkien pöytien) sotkuisuus on sitten jännä juttu. Just tässä päivittelin sitä, että mä olin ennen lapsia kovin siisti ihminen. Kun meidän mittapuulla meillä oli sotkuista, niin monen silmin siellä oli varsin siistiä. Ja sotkuisesta siistiksi saamiseen meni alle 10 minuuttia. Nyt taas… Kaikki pöytäpinnat on täynnä rojuja. Lehtiä, kaukosäätimiä, lasten vaatteita, leluja, juomalaseja, puklupyyhe, mappeja, kyniä, kenkälaatikko, puhelimien laturit, itkuhälytin, papereita, kaikkea. Ja mikä ihmeellisintä, silmä tottuu niihin niin, ettei niitä enää huomaa. Niihin vaan turtuu. Mä jätän jonkun lehden pöydälle, koska se on vielä lukematta, sitten silmä tottuu siihen niin, ettei sitä lopulta muista edes lukea eikä siivota pois. Sama juttu kaikkien mappien ja kenkälaatikoiden kanssa.
Kukkis
17.9.2015 at 14:15http://uusioperheenkuviot.blogspot.fi/2015/09/paljasta-poytasi.html
PikkuMyy
17.9.2015 at 14:47Elämisen jälkiä kuuluu olla arki elämässä!!! Kaikki on käden ulottuvilla! ;)
Kerro millä tuo lasi on kiinni pöydän päällä, vai pysyykö pakallaan vaan omalla painollaan? (Ollaan aateltu meiänkin ruokapöydän päälle lasia niin sillä kyselen..)
krista
17.9.2015 at 20:46Se on TOSI painava, eli paikoillaan omalla painollaan – mutta selllaiset muovi(kumi? silikoni?) ”tulpat” siellä on välissä pehmikkeenä ja myös osittain paikoilaanpitämässä. Niitä sai ihan lasiliikkeestä lasin mukana kaupan päälle :) Toi lasi on ollut HUIPPU ratkaisu, ollaan tykätty ihan hurjasti!
Riika V.
17.9.2015 at 15:01Meiän pöytä ja sen romut täällä:
https://riikavee.wordpress.com/2015/09/16/paljasta-poytasi/
Toi teiän pöytä on muuten aivan ihana! Oon sitä ennenkin miettinyt. :)
Maininki
17.9.2015 at 15:19Justhan mä siivosin (tyhjäsin) pöydän ja tilanne nyt: 6 sikinsokin olevaa tablettia, penaali, monen päivän postit, ompelutarvikelaatikko, lankalaatikko, seinäkello (!), aurinkolasikotelo, parkkimittari, kylppärin uusi lamppu, mitta, pari patteria, pari cd:tä, kuumaliimapyssy, leimasin, läppärin latausjohto, tyhjä lasikannu (johon mieheni on asetellut nätisti omia papereitaan) + iloinen sekasotku miehen työpapereita…. Järkyttävä määrä kamaa. Mut hei! Ei yhtään astiaa! Ne on tiskikoneessa…. ööööö tai siis tiskipöydällä.
krista
17.9.2015 at 20:53Musta kans tuntuu, että mä siivoan tuota keittiönpöytää jatkuvasti – mutta sitten vaan joku käy aina räjähtämässä siihen :D
Cpop
17.9.2015 at 16:39Meillä taitaa keittiönpöytä olla se siistein osa koko keittiössä :,D Muuten sitten onkin eh… pientä asumisen jälkeä huomattavissa.
krista
17.9.2015 at 20:52Mulla oli ennen sellainen neuroosi, että keittiönpöydän piti olla täyssiisti. Enää ei :D On mulla edelleen pientä puhtausfiksaatiota keittiöhommissa, mutta nykyään sotkua saa olla. Siis silleen sotku vs. likaisuus; sotkuinen saa olla muttei likainen :)
Riika V.
17.9.2015 at 21:29Toi likaisuus vs. sotkuisus on niiiin totta!
Kyssäri
17.9.2015 at 16:44PAKKO KYSYÄ: Aamupalan jälkkäri? Pöydällä Tuutia? :)
krista
17.9.2015 at 20:47Joo molempiin – eikö kaikilla näin? :)
Aamupala oli syöty, kun keksin maistattaa lapsilla laddua, siksi siitä tuli ”aamupalan jälkkäri”. Korvike on Seeluskan yöjuomaa; oon molemmilla lapsilla tehnyt yövieroituksen samalla systeemillä. Siitä oon ajatellut joskus kirjoittaakin :)