15 x arkea Aurinkorannikolla

¡Hola! …eli kaksi viikkoa aurinkoista arkea takana.

Mutta millaista se meidän tavallinen arki täällä Aurinkorannikolla on? Tässä viisitoista pientä tavallista arkikuulumista tai tilanneväläystä.

1. Elämää rytmittää koulun ja päivähoidon ajat. Koulutunteja on saman verran kuin koululaisella Suomessa, mutta ainakaan toistaiseksi lapsi ei ole halunnut mennä iltapäiväkerhoon vaan on valinnut lyhyet päivät ja pari harrastuskerhoa (espanjaa ja tanssia). Siksi koulupäivän jälkeen ehtii usein vaikka rannalle ennen siestaa. Toisaalta aikuisten työnteon tuntimäärään tämä aiheuttaa vähän haastetta, haha.

2. Iso osa arkipäivää on lasten kuljettaminen kouluun ja hoitoon, niin kuin vasta kerroinkin. Tänä aamuna olin kello kymmeneen mennessä kävellyt jo kuusi kilometriä.

3. Yritän tehdä töitä vähemmän kuin syksyllä, pitää hyvällä omatunnolla arkivapaita ja keskittyä lasten kanssa olemiseen. Olen havahtunut siihen, että nämä lapsuusvuodet ovat lyhyitä ja haluan olla (myös henkisesti) läsnä lasten lapsuudessa. Olen taas yrittänyt skarpata siinä, että en notkuisi koneella tai kännykällä (niin paljon) lasten ollessa paikalla.

4. Tähän asuntoon kotiutuminen kävi nopeasti, oikeastaan saman tien. Matot on nyt saatu puhtaana takaisin ja lastenhuoneen matot jopa jo lattiassa. Muiden huoneiden osalta toivottavasti viikonloppuna – olkkari on täynnä pikkulegoja ja niistä tehtyjä hienoja rakennelmia, pitäisi raaskia rikkoa leikit. Ja imuroida nyt viikonloppuna, sitten vihdoinkin ne matot lattiaan. Viimeinen silaus kotiutumiselle.

Viikonloppuaamun kiireettömät leikit.

5. Asunnossa on uusi pyykkikone. Siellä se suristaakin. Kohta vien pyykit katolle kuivumaan, ne kuivuvat siellä hetkessä. Sisällä puolestaan eivät kuivu kolmessa päivässäkään.

6. Zumbassa on uusi opettaja, nuori mies. Ja hän on ihan mahtava! Rakastin edellistä zumba-opea ja ikävöin häntä ja hänen koreografioitaan jo etukäteen ihan hulluna, kun kuulin, että hän on lopettanut. Tehnyt oikein surutyötä, haha. Mutta hei – tämä uusi opettajahan on tosi mahtava! Zumbaan kaksi kertaa viikossa tänäkin Espanjan-talvena, ja ihan odotan aina niitä päiviä. Ra-kas-tan tanssimista.

7. Rakastan näiden pikkukatujen vanhoja pieniä taloja, jotka ovat urheasti jääneet (usein rapistumaan) siellä täällä kerrostalojen väliin. Mutta vuosi vuodelta ne katoavat, yhtäkkiä paikalla on vain tyhjä tontti. Todennäköisesti monissa niistä asuu vanhuksia, ja heidän jälkeensä tontit myydään ja niihin rakennetaan skandinaavisminimalistismoderneja kerrostaloja, lasia ja metallia. Hinnat on suunniteltu erityisesti skandinaavisepäminimalistiselle kukkarolle; tuskin monella espanjalaisella on niihin varaa. Harmillista, voi kun joku ostaisi ne vanhat talot sellaisinaan ja kunnostaisi – ihania perinteisiä pikkutaloja!

8. Meidän lähikadulla oli kuollut rotta. Jaiks! Melkein astuttiin päälle, kun käveltiin aamuhämärissä lapsen kouluun. En ehkä nyt tarkemmin kuvaile, mitä sille oli käynyt, mutta… no: huonosti oli käynyt, näky ei ollut kaunis.

10. Joku suositteli kosteudenpoistajia. Ostin basaarista vähän summassa jonkinlaiset, mutta en oikein tiedä, mitä ne tekevät. Ainakaan paketista ei paljastunut sellaista kuin mitä mulle kuvailtiin, ehkä ostin jotain väärää. Kuitenkin nuo pallot ovat muuttuneet kokkareiksi parissa päivässä, eli ehkä jotain sitten kuitenkin tapahtuu. Kokkareistumista. Ajattelin vähän katsella, josko olisi vastaavia (vähän uskottavamman näköisiä) jossain.

11.  Näemme paljon ystäviä täällä, aivan valtavan paljon enemmän kuin Suomesssa. Leikkitreffejä sovitaan ja itse tykkään käydä kävelyllä paseolla ystävien kanssa. Kun tuota kävelyä ei muuten tulisikaan täällä, ha.

12. Mun äiti on täällä kaksi kuukautta meidän kanssa ja se on ihanaa. Viime vuonna hän oli kuukauden, palasi helmikuun alussa Sotkamoon, katsoi ikkunasta ulos ja totesi, että ”mitä mä täällä teen”. Nyt tuli siis kahdeksi kuukaudeksi. Maaliskuun hiihtokelit sitten houkuttavat hänet varmasti takaisin – VAIKKA paluulentolippuja ei ole vielä ostettu.

13. Täällä me käydään paljon ravintoloissa syömässä. ”Mennäänkö ravintolaan vai syödäänkö kotona?” on yhtä yleinen kuin Suomessa ”Mitä tänään syödään?”. Hintataso on niin paljon edullisempi ja ulkona syöminen on normaali tapa täällä, siihen me ollaan varmaan soljahdettu mukaan.

14. Aamut ovat viileitä. Silloin tarvitaan takki. Päivällä on kuitenkin jo kuuma. Välillä on kylmä ja välillä hiki, vuorotellen ja joskus yhtä aikaa. Kaikkein kylmintä on meidän asunnossa, haha. Makuuhuoneen ilmalämpöpumppu on rikki. Mutta ei se mitään, se korjataan manana.

15. Kohta lähden hakemaan lasta koulusta. Hän aikoo kirjoittaa lähiaikoina Puutalolasten taikablogiin oman kirjoituksen koulun käymisestä täällä – hän saa itse kertoa (sen verran kuin haluaa), että millaista siellä koulussa on. Mutta kivaa on, sen huomaa äitikin.

Kivaa on meillä muillakin. Kivaa arkea, aika tavallista. Sille huomaa olevansa jo vähän sokea, kaikki tuntuu jo vaan  ihan tavalliselta. Että tällaistahan tämä on, arkea. Niin kuin Suomessakin, mutta sitten kuitenkin vähän erilaista. Onko teillä jotain, mitä haluaisitte täällä elämisestä kuulla?

Juttuvinkit (aina!) tietysti tervetulleita :)

34