Majoituksessamme Rondassa oli vain yksi huono puoli.
Oli hyvin vaikea keksiä yhtään syytä, miksi poistua omasta huoneistosta yhtään mihinkään. Airbnb-huoneemme kun sijaitsi parhaassa näköalassa. Siis kirjaimellisesti ihan keskellä sitä näköalaa.
Vau.
Niinpä sitten kahdenkeskisen vuorokautemme aikana lähinnä istuimme parvekkeella. Istuimme ja ihastelimme.
Koko Rondan ympäristö ihan huutaa historiaa. Oli aivan valtavan kiehtova tuijotella tuota siltaa (Puento Nuevo) ja miettiä, miten se on rakennettu. Ja sitä elämää, mitä täällä on joskus vaikkapa 1400-luvulla eletty. Miltä tämä on silloin näyttänyt? Millaisille ihmiskohtaloille tämä kaupunki on antanut puitteet?
Kiehtovimman silmillä seurattavan liikkuvan asian palkinnon annamme kallioseinämällä istuville puluille. Hiljaisuudessa (no, välillä huokailimme ihastuksesta) seurasimme, miten ne välillä valtavana parvena pyrähtivät lentoon. Sitten taas taidokkaasti laskeutuvat takaisin seinämän pieniin koloihin. Pulujen tuijottamisesta pääsi ihan sellaiseen meditatiiviseen tilaan.
Toisaalta seurasimme myös turistien virtaa. Tulevia ja meneviä ihmisiä. Satoja ja satoja selfie-keppejä.
Todennäköisesti päädyimme aika monen selfien taustalle.
Välillä joku huomasi meidät. Että hei katsokaa tuolla joku istuu parvekkeella ihan keskellä tätä näköalaa, miten ne tuonne ovat päässeet. Me katselimme takaisin ja hörpimme aamukahveja.
Auringon mentyä pilviutuun ensimmäisen päivän iltapäivällä raaskimme irtautua luksusnäkymästämme sen verran, että kävimme pienen kävelykierroksen Rondan historiallisessa keskustassa.
Heh juuri sen verran, että saimme tunteen, että nyt tuolla on käyty.
Koska vuorokauden parasta ja tärkeintä oli kuitenkin tämä.
Kävimme illalla vain pikaisesti päivällisellä (muut ruoat söimme omalla asunnolla) ja menimme kymmeneltä illalla nukkumaan. Heräsimme aamukymmeneltä. Ihan taas uudenlainen olotila. Levännyt.
Takaisin Fugeen palatessa oli ihan hassu olo. Oltiinko me tosiaankin poissa vain vuorokausi?
PS. Haluaisin niii-iiiin lukea jonkun Rondan historiaan sijoittuvan historiallisen romaanin! Tietääkö joku sellaisen? Ernest Hemigwayn ”Kenelle kellot soivat” sijoittuu tänne, mutta olisiko mitään muita? Sellaisia… …no niitä mun makuun olevia kirjoja, tiedättehän. Vähintään neljä sukupolvea traagisia ihmiskohtaloita, kulttuuria ja historiaa ja silleen.
27
Kkkkrista
2.2.2018 at 14:30Aikuisten kirjoja en tiedä, mutta ihana yllätys oli itselle ja lapsille, kun juurikin noi huikeat maisemat ja kaunis silta oli esillä uudessa lasten elokuvassa Ferdinand. Ilmeisesti elokuvan tarina on myös alunperin lasten kirja tai ainakin näin mieheni muisteli.
Upea paikka kyllä ja aiheutti syviä ihastelun huokauksia paljon, vaikka oltiinkin ihan siellä turistipuolella 😅
Siinä vieressä on myös ravintola, jonka terassi tulee rotkon päälle, aivan mielettömän hieno paikka ✌️
krista
2.2.2018 at 14:34Hei ootteko te nähneet sen elokuvan, oliko kiva? Me nähtiin se täällä elokuvateatterissa, ja tuolla ollessa Joel just muisti, että se on siellä. Etenkin jos (kun) käydään tuolla vielä uudestaan ja lasten kanssa, olisi kiva katsoa myös se elokuva!
–
Olikohan se ravintola just tuo, mikä näkyy eka kuvassa sillan kupeessa (kuvassa oikealla)? Siinä näytti olevan hyvällä näkymällä kyllä ravintola, vau!
Kkkkrista
2.2.2018 at 18:33Joo käytiin kattoo se leffa, tykättiin kyllä kaikki 😊
Ja niinpäs näyttäisikin olevan just se terassi tuossa oikealla – ah ihana 😍 Oltiin vaan elokuussa siellä niin oli muuten TODELLA kuuma 😂
krista
2.2.2018 at 18:49No hei kiva, se pitää sitten katsoa! <3 Ja ens kerralla jos ihan ravintolassa kunnolla käydään, niin testata nyt myös tuo ravintola! Vaikka me kyllä uhottiin, että ens kerralla syödään KAIKKI ateriat vaan omalla huoneella :D :D :D
Katja
2.2.2018 at 15:27Uu Ronda on niin ihana! Siellä satoi räntää kun oltiin Elsan kanssa, oltiin molemmat todella vaikuttuneita.
Nyt kyllä yritän lukea tuon Kenelle kellot soivat, muistaakseni olen joskus teininä aloittanut (tykkäsin silloin Hemingwaystä) mutta olisikohan jäänyt kesken kun en mitään siitä muista
krista
2.2.2018 at 15:31Tähän meidän vuorokauteen luvattiin kans sateita ja olimme henkisesti varautuneet pahimpaan :) Mutta sitten yhtäkkiä olikin tosi nätti ilma! Tuossa meidän partsilla ehkä lämpimämpää kuin muualla, kun oli tuollainen tuulelta suojassa oleva aurinkoinen kohta. Mutta varmasti vaikuttava säällä kuin säällä! Me itse asiassa ajateltiin mennä keväämpänä lasten kanssa uudestaan, kun on vielä vehreämpää – ja ihan pariksi päiväksi ehkä. Vaikka siellä ei varsinaisesti ehkä lapsille olekaan mitään ”lastenaktiviteetteja”, niin lapset voi vaikka leikkiä leluilla ja aikuiset huokailla tuota maisemaa :D
–
Joel on kuulemma joskus lukenut tuon kirjan ja kertoi, että siinä yritetään räjäyttää jotain siltaa – en tiedä onko se tuo iso silta :D Joel oli sitä mieltä, että ei välttämättä just tuo. Mutta ehkä pitäisi se kirja lukea :)
Mirja
3.2.2018 at 22:21Ihanan nakoinen paikka! <3
En ole koskaan kaynyt Rondassa mutta nyt tekisi mieli haha! Voisitko laittaa minulle linkin tuohon asuntoon? Upea nakoala, vautsi! :)
krista
4.2.2018 at 12:14Joo suosittelen ehdottomasti! Pieni uskomattoman kaunis historiallinen paikka <3
-
Mä laitan sulle privana (sähköpostilla) linkin tuohon asuntoon! Jos ei näy meilissä niin tsekkaa roskapostit, mun viestit menee joskus sinne :D
Katarina
5.2.2018 at 11:16Pakko myös kehua majoitusvalintaa! Onko mahdollista saada asunnon vuokraustiedot, kiitos?
krista
5.2.2018 at 11:24Joo! :) Mä laitan sulle meiliä! :)
Mirja
5.2.2018 at 23:14Kiitos Krista! :) <3
Hnaa
4.2.2018 at 13:05Pakko tulla kertomaan, kun näin unta teidän perheestä (! en yleensä näe unta bloggareista). Palasitte Suomeen ja menin etukäteen teitä vastaan Puutalolle. Olitte vuokranneet kämpän jommankumman teidän vanhemmille ja he olivat päättäneet yllättää teidät. He olivat maalanneet koko talon sisältä valkoiseksi. Mietin kauhulla mitä sanot, kun palaat takaisin. Puhkesit itkuun ja olit raivoissasi. Osoittelit äidillesi/anopillesi keittiössä työtasolla maalin alla olevia tussipiirroksia (ihania muistoja) ja jääkaapin oven maalin alle liimautuneita magneetteja (millä lapset nyt leikkii), että ne olivat teille tärkeitä. Ja keltaiset portaatkin olivat valkoiset, mikä sinua suretti.
Isäsi/appiukkosi lähti näyttämään Joelille ja minulle mitä suunnitelmia he olivat piirtäneet puutalon laajentamiseen ja huonejärjestyksen muuttamiseen. Joelille oli varattu alakerrassa oma huone, jonne kuljettiin omasta ovesta. Teidän takapiha oli kuitenkin hiekalla, joten isäsi/appiukkosi ehdotti, että Joel ostaa kattopuhaltimen, joka puhaltaa kengistä hiekat, ennen sisälle menoa. Joel tuhahteli ja sanoi, ettei häntä sisällä hiekat haittaa. Appiukkosi perusteli, että puhallin olisi kuitenkin Kärcherin.
Suunnitelma kariutui siihen, että teidän uusi kodinhoitohuone olisi pitänyt laajentaa kadulle asti. Porukat maksoivat teille 1000 euroa eivätkä vähentäneet maalikuluja. Heräsin.
krista
4.2.2018 at 18:48Ahhhahaha tää on ihan mahtava :D :D :D Ja itse asiassa älyttömät määrät realismia appivanhempien ylläreistä Kärcheriin asti. Ja meidän kodinhoitohuone! :D Nauroin ääneen, ihan loistava alitajunta sulla :D :D :D
Devika Rani
5.2.2018 at 13:02Onpas upea paikka! Pitää laittaa korvan taakse, jos joskus reissuun päästäisiin. :)