Tasan viikko sitten lähti lapsen ilmoittautuminen kouluun. Kouluvalinnan (meillä helppo, eli oma lähikoulu) lisäksi siellä tehtiin myös toinen valinta: A1, eli ensimmäiseltä luokalta alkava yhteinen kieli.
Rastitin hakemusta tehdessä automaattisesti englannin – totta kai – enkä oikeastaan edes ajatellut muuta. Sen verran kuitenkin huvittelumielessä vilkaisin, että harmi kyllä omalla lähikoululla ei ollut espanjaa tarjolla. Muuten se olisi voinut olla mahdollinen.
Sitten vasta myöhemmin aloimme Joelin kanssa jutella.
Joel on lukenut ensimmäisenä vieraana kielenään ranskan. TÄH? Mulle ihan tuntematon juttu; mun aikana kaikilla alkoi englanti kolmannella, ruotsi seitsemännellä, ja lisäksi otin valinnaisaineeksi saksan kielen kahdeksannelta luokalta alkaen. Mutta että se ensimmäinen vieras kieli olisikin jotain muuta kuin englanti….? En ollut sitä oikestaan tullut ajatelleksikaan.
Juttelun jälkeen teimme sitten (mulle) yllättävän vedon. Pari päivää ilmoittautumisen jälkeen kirjauduimme takaisin järjestelmään, ja vaihdoimme lapsen A1-kieleksi…
…ranskan.
Valinta on sitova koko perusopetuksen ajaksi. A1-kieltä opetetaan (käsittääkseni eniten leikkien) kaksi tuntia viikossa ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla.
Ranskan?
Taustalle vielä kerrottakoon (oon tän tainnut kertoa ennenkin), että mun oma ranskan opiskelu oli aika traumaattinen. Aloitin sen yliopiston kielikeskuksella ensimmäisenä yliopisto-opiskeluvuotenani. Olin pihalla kuin lumiukko. Tipahdin heti alkuun kelkasta. Opettaja sanoi sivunumeron ja tehtävänumeron ranskaksi – ja kun minä en ollut vielä ”ehtinyt” opetella edes niitä numeroita. Ääntäminen oli mun suulle mahdotonta. Nolotti. Moni oli siellä alkeistunnilla, mutta lukenut ranskaa aiemmin lukiossa, joten heille opetus oli aivan helppoa ja tahtikin otettiin varmaan siitä.
Kerran eräällä tunnilla tehtäviä tehtiin järjestyksessä niin, että jokaisen piti vastata vuorotellen ääneen. Iso ja synkkä luokka jossain kielikeskuksen uumenissa, vastausvuoro lähestyi uhkaavasti. Muut osasivat, siltä ainakin tuntui. Tajusin, että en edes tiedä, mitä siinä tehtävässä pitää tehdä. Pomppasin ylös penkistäni ja teeskentelin, että olin juuri saanut kännykkääni jotain kiireistä. Keräsin suurieleisesti tavarani ja pahoittelin, säntäsin ulos luokasta. Menin vessaan vetämään henkeä.
En enää koskaan palannut ranskan tunnille.
Että silleen.
Ranskan?
Perusteet. Koska Joel sanoi, että se on hyvä idea. Ehkäpä ensimmäisenä se, että englantia tulee siis sen verran joka tuutista, että sen lapsi kyllä oppii. Neljännellä luokalla voi aloittaa valinnaisaineena A2-kielen, joka voi olla englanti, tai sitten kuudennella luokalla B1-kielenä englannin.
Ranskan kielen oppiminen voi antaa myös hyvää pohjaa muille romaanisille kielille. Esimerkiksi Joel on täällä oppinut kommunikoimaan espanjaksi supernopeasti ranska-pohjaltaan. Usein arvaillen (joskus väärinkin), mutta sanat myös jäävät mieleen näköjään helposti. Toki varmaan kysymys ”kielipäästäkin”.
Ranskan ääntäminen oli mulle tosiaan ihan hepreaa (mulle sen sanonnan pitäisi kuulua ”ihan ranskaa”). Kenties lapsena opittuna sen omaksuu helpommin?
Tuntuu toki erikoiselta, että ensi syksystä alkaen lapsi alkaa opetella kieltä, jota minä en osaa. Yhtään. Onneksi Joel osaa, ja ehkäpä minäkin voisin salaa lapsen tahdissa vähän opetella…? Pääsisinköhän samalla irti ranska-traumoistani…?
Onko kukaan muu teistä valinnut lapsen A1-kieleksi jonkin muun kuin englannin?
PS. Tällä hetkellä lapset muuten käyvät ”leikkien espanjaa” -kerhoa täällä Espanjassa ja ovat tosi kiinnostuneita espanjan kielestä. Harmi kyllä espanjaa ei kuitenkaan ollut meidän lähikoulussa valittavana A1-kieleksi.
27
A
14.1.2019 at 17:41Superhyvä valinta! Englanti vaikuttaa Suomessa niin voimakkaasti ettei sitä varmaankaan oo tarpeen opiskella A1-kielenä, ja just toi ranskan antama pohja romaanisiin kieliin on ihan mahtava. Ja siitä on ainakin oman kokemuksen mukaan paljon etua kun eka romaaninen kieli on ranska, lähinnä koska sen ääntäminen on huomattavasti vaikeampaa suomalaiselle kuin vaikka espanjan tai italian.
Oon ite kasvanut maalla, eikä meillä ollut mitään muita kieliä tarjolla ala-asteella kuin englantia (eli silloin vitosella alkanutta A2-kieltä ei meillä ollut ollenkaan valittavissa). Kieli-intoilijana valkkaisin varmasti lapsilleni jonkun muun kuin englannin (jos sellaisia olisi, helppo sanoa :D)
krista
14.1.2019 at 22:21Kiitos! Just näin me ajateltiin!
–
Ja joo sama oli tosiaan silloin aikoinaan Kuusamossa, ensimmäioset englanti ala-asteella ja ruotsi sitten seiskalla oli pakollisia ja kaikille samat. Kasilla sai valita valinnaisaineiden joukossa esim. saksaa tai ranskaakin muistaakseni. Samassa valinnassa oli tarjolla myös ”kaikkea kivaa”, eli aika harva kasiluokkalainen sitten kuitenkaan otti kieltä siinä valinnassa, muistaakseni. Mä olin ehkä sitten kuitenkin se verran ”suoritusorientoitunut”, että en ottanut helppoja valinnaisaineita vaan saksan ja konekirjoituksen, jotta oppisin kymmensormijärjestelmän :)
Torey
14.1.2019 at 17:48Meillä vaihtoehtoina oli muistaakseni englanti ja ruotsi silloin 90-luvulla. Sit tuli Saksa ja Venäjä. Itsehän keskityin vaan englantiin ja ruotsiin. Kunnes 16-vuotiaana sitten lähdin viittomakielen pariin. Mun kielipää ei oo mikään super, sanallisessa kielessä. Mutta viittomakielen imin itseeni kuin sieni. :D
krista
14.1.2019 at 22:22Sulla on viittomakielipää <3 :) Mutta ne sun viittomabiisit onkin aivan IHANIA, oot selvästi lahjakas siinä!
Torey
14.1.2019 at 17:50NIIN ja meillä ekaluokalla englanti on vasta kokeilussa. Ei ollut muita vaihtoehtojakaan valittavaksi! Eli kovin on koulu ja myös paikkakuntakohtaisia. Yhdellä tutun lapsella ei ekaluokalla vielä alkanut mitään vierasta kieltä.
krista
14.1.2019 at 22:24Tää on mun käsittääkseni täälläkin (tai siis Helsingissä) aika uusi juttu, että eka kieli alkaa ekalla luokalla – tai ainakin valtakunnallisesti, nyt oon jotenkin lukenut, että tämä valtakunnallinen juttu koskisi kaikkia nyt syksyllä 2019 koulunsa aloittavia. Että ilmeisesti tosi varhaisessa (upeassa!) kokeilussa oot ollut, kun teillä on alkanut jo ekalla!
Torey
15.1.2019 at 13:36Siis nyt ekalla meiän esikoisella on kokeilussa se. :P Ja esimerkiksi Naantalissa tutun lapsella ei vielä ekalla alkanu vieraat kielet.
Meillä alko 3. luokalla vieraskieli, 5. luokalla alotin vapaaehtosesti ruotsin ja sitten 7. luokalla piti alottaa ruotsi jos sitä ei ollu opiskellu.
Suzie Q
14.1.2019 at 17:52Itse luin koulussa A1-kielenä saksaa (ja A2 enkkua, B1 ruotsia ja B2 ranskaa). Meidänkin esikoinen aloittaa elokuussa koulun ja täällä Espoossa alkaa ekaluokan kevätlukukaudella tuo A1 vieras kieli. Hämmennys on nyt suuri, kun yksikään alueemme ns. lähikouluista ei tarjoa muuta kuin enkkua ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Tuntuu toooosi oudolta valita lapselle tuo enkku siis. Ihanaa, että Silvalle onnistuu tuo ranska! Hyvä valinta! (Hyvä Joel;)
krista
14.1.2019 at 22:25No onpa höhlää, että englanti on ainoa vaihtoehto! Helsingissä on eri kouluilla erilaisia kielivalikoimia, meidän lähikoulussa just englanti ja ranska. Ois ollut mahtavaa, jos ois osunut, että ois ollut englanti ja espanja. Mutta niin hyvä tsägä ei sentään ollut :)
–
Ja kiitos :) Ja hyvä Joel! :)
Tuuli
14.1.2019 at 18:05Rohkeaa! Taitaa olla Helsingin etuja tuollaiset A1-kielen valinnaismahdollisuudet, tai sitten on itseltä mennyt esikoisen kohdalla totaalisen ohi, koska en oikeasti tiennyt että tuo on edes mahdollista. Vaikka toisaalta joku lakimuutoskin taitaa tässä välissä käynnistyä, koska tämän vuoden ekaluokkalaiset ei vielä opiskele vieraita kieliä ollenkaan.
Mä en itse kyllä ikinä uskaltaisi valita muuta kuin englannin, koska mulla on vähän vastaavat traumat englannin kielestä (lukion kursseilla
kävin erikseen kurssien alussa pyytämässä opettajalta, että mut hypättäis yli jos kysellään jotain järjestyksessä, koska ei ole kovin kiva olla aina se lähes ainut joka vastaa lähes aina vähän väärin.), ja toivon, että omat lapset oppis paremmin. Sen takia en jotenkin yhtään uskalla luottaa, että oppisivat sen itsekseen. Nyt kyllä jo päiväkodissa opetellaan tabletilla toimivan muumi kielikoulun kautta englantia.
Mä en kyllä tiedä miten mä – muuten oikein hyvänä oppilaana – olenkin ollut englannissa niin huono. Se on vaan aina ollut vaikeaa, ja samalla se tunne että kaikki muut osaa niin paljon paremmin. Ja se on kyllä ollut tosi ärsyttävää, sitä kun kuitenkin tarvii, koko ajan. Vielä yliopistossakin kurssien valintaan on vaikuttanut paljon se, onko kirjallisuus suomeksi vai englanniksi. Surullista. Mutta jospa tämä tuleva sukupolvi onnistuisi paremmin ja helpommalla. :)
krista
14.1.2019 at 22:29Mä luulen, että tää liittyy just siihen lakimuutokseen ja ainakin valtakunnallisesti koskee vasta näitä 2019 koulunsa aloittavia. Mutta sitten taas se on ilmeisesti näistä kommenteista tullut ilmi, että joissain kaupungeissa ei silti ole muita kuin englanti, harmillista. Mutta se ekan kielen käynnistyminen ekalla on tosiaan uusi juttu valtakunnallisesti, jos oon oikein lehdistä ymmärtänyt. Kokeiluja/edelläkävijöitä on ollut eri kaupungeissa eri koulut tätä ennenkin kyllä.
–
Mä toivon, että tuleville sukupolville on just parempaa ja virikkeellisempää kaikki kielten opiskelu! Mulla ainakin itsellänikin kielten opiskelu oli aikoinaan sellaista kirjasta pänttäämitä ja esimerkiksi kaikki puhuminen oli aivan olematonta. Voisi toivoa, että nykyisin sitä aloitetaan varhaisemmassa vaiheessa ja just vaikka leikin kautta. Jossain luki, että välttämättä ei edes juuri kirjaa käytetä vaan jutellaan ja leikitään, ja se kuulostaa just ihan huipulta!
Jenn-
14.1.2019 at 18:24Meidän lähikoulussa on kielivaihtoehtona englanti, ranska ja ruotsi, mutta ryhmässä on oltava vähintään 15 lasta, että kielivalinta onnistuu. Kuulemma oppilaita ei oo oikein riittänyt muuhun kuin englantiin. Kun tosiaan sitä A1 kieltä ei voi vaihtaa, vaan se pysyy samana koko peruskoulun.
Mutta siis ihan mahtavaa, että näillä pikkutirriäisillä alkaa kieliopinnot jo ihan ekalla luokalla ja just käsittääkseni kaksi tuntia viikossa. Mulla on just kielitraumat ihan enkustakin, kun tuntuu että kaikki osaa puhua englantia hyvin paitsi mä. Siis nyt ihan aikuisenakin.
krista
14.1.2019 at 22:42Aaa niin joo totta, se valinta ei tietenkään ole ihan itsestäänselvä, vaan jos ryhmää ei tule, niin ei tule :( Harmillista, että monissa paikoissa jää varmaan toteutumatta! Kop kop puuta, meillä aika iso koulu, joten voisi kuvitella, että 15 raskan lukijaa löytyy… Mutta jää nähtäväksi, pidetään peukkuja!
–
Mun mielestä on kans aivan mahtavaa, että kielten opiskelu aloitetaan niin varhain! Tässä just omien lasten kanssa huomaa, että esimerkiksi tuo espanja voisi hyvin alkaa sujua, jos sen opiskelua vaan tulisi säännölliesti – ja kun sanon opiskelua, tarkoitan just leikin kautta :) Yhden ainoan ”leikkien espanjaa” -tunnin aikana esimerkiksi tytöt oppivat värit espanjaksi, ja leikkien niitä kertaavat. Ja sellainen ”mikä sinun nimesi” > ”minun nimeni on” -keskustelu menee kuin vettä vaan, ihan sujuvasti ja paremmin ääntäen kuin äitinsä :)
Annahoo
14.1.2019 at 18:24A1-Ranskan alkaminen varmaan riippuu siitä, valitseeko sen niin moni oppilas, että ryhmä perustetaan? Monet koulut tarjoavat useita eri vaihtoehtoja A1-kieleksi, mutta ryhmät perustetaan vain jos riittävän moni oppilas ilmoittautuu. Ja 90% valitsee kuitenkin englannin.
krista
14.1.2019 at 22:44Joo näin se varmaan menee. Täytyy toivoa, että ryhmä muodostuu!
Anna
14.1.2019 at 18:37En edes tiennyt että jossain voi valita muunkin kielen kuin englannin ala-asteella. Tosi hieno valinta. Uskon kanssa että englannin oppii nykyään Suomessa aika itsekseen jos yhtään pelailee tai katsoo leffoja yms. Ja varsinkin jos myöhemmällä iällä hankkii ulkomaisia kavereita joiden kanssa keskustellaan netin kautta.
–
Minä kuuluin aikoinaan kokeiluluokkaan jolla englanti aloitettiin vasta neljännellä luokalla. Olin surkea ja olen edelleen. Usko siihen että voisin oppia uusia kieliä on lähestulkoon nollassa. Sen mitä muistan ala-asteen englannista on se miten piti luoda itselleen hahmo jonka nimen ja iän kertoo muille. Yritin miettiä jotain helppoa ja kun minulla oli pitkä lapsuus (josta olen hurjan kiitollinen) niin päätin olla kolmenvanha. Mikä tietysti aiheutti pilkkaa ja hilpeyttä muussa luokassa jossa kaikki muut toivoivat olevansa 16 tai 18 tms. Enkuntuntitraumoja :P
Ruotsiin olisin ollut motivoitunut kun se seiskalla alkoi, mutta opettaja ei tarttunut intooni vaan kahlasi kyseistä kieltä hyvin vakavana kirjan mukaan eteenpäin eikä sietänyt kysymyksiä sen ulkopuolelta. Sama homma opiskeluaikaan. Siihen kuoli sekin into. Muita kieliä en olekaan koskaan opiskellut. Yläasteella olisi saanut valita saksan tai ranskan ja oliskohan ollut venäjää, mutta ranskan ryhmä ei muistaakseni toteutunut lopulta koskaan. Eikä minun lannistettua kielipäätäni enää sen jälkeen ole kiusattu vakavilla yrityksillä opiskella mitään vierasta kieltä.
On siis oikeasti hienoa että uusia kieliä aletaan opiskella jo noin varhain! Oppiminen on varmasti helpompaa ja leikin kautta pienenä aloitettu opiskelu tuottaa varmasti paremmin hedelmää kuin myöhemmin väkisin paukuttaminen. Tosin epäilen että täällä maaseudulla ei edelleenkään ole mahdollista valita lapsille mitään muuta kuin englantia ja ehkä ruotsia (tuskin täällä päin maata sitäkään) ala-asteella. Jos itse saisin päättää niin saattaisin laittaa lapsen opiskelemaan venäjää. Se kun on itäisessä Suomessa paljon hyödyllisempi kieli kuin ruotsi, joka taas on lännessä tärkeämpi. Lapsen myöhempää asuinpaikkaahan ei toki voi ennustaa. Ja toisaalta venäjä samaan aikaan kun opettelee vasta länsimaisia aakkosia ja lukemista… Hmm… Ei ehkä paras ajatus. Ihan jännä miettiä mitä itse valitsisin lapsilleni jos valinnanvapaus olisi :)
krista
14.1.2019 at 22:48Ihan samaa mieltä! :)
–
Ja voi tuota sun enkunkielitraumaa <3 <3 <3 Mutta toi oli kyllä just niin osuva; tai siis just tuollaisia tilanteita sitä ihmisen elämässä tulee, niin pienen kuin suurenkin, niisk ja iso sydän tähän.
-
Hitsi kuulostaa ihan niin kuin sun into olisi jotenkin lannistettu huonolla opetuksella, ai että nämä on harmillisia! Mun täytyy myöntää, että mullakaan ei ole ollut mitenkään kovin erityisen hyvä kieltenopetus kouluaikoina. Oli parempiakin opettajia, mutta oli kyllä aika... ...kehnojakin. Pänttäämällä olen sitten oppinut (koska olin jonkinasteinen hikari), mutta puhuminen on jäänyt huonommaksi. Englannilla sentään olen oppinut matkusteluiden myötä sen verran kommunikoimaan, että se on ihan sujuvaa.
-
Venäjä vois olla munkin mielestä aika kiinnostava! Joissain kouluissa on vaihtoehtona myös kiina!
Emmi
14.1.2019 at 19:18Ihan loistavaa! Uskon todellakin, että englannin oppii kyllä vaikka sen aloittaisi pari vuotta myöhemmin. Itse aloitin saksan A1-kielenä, mutta jouduin maalle muuton myötä hyppäämään englannin tunneille täysin vailla pohjaa. Ja kyllä, englanti todellakin on jyrännyt saksan ohi vahvasti jo aikaa sitten. Sen sijaan nyt aikuisena ranskan opiskelun aloittaminen on ollut haaste ja hitto kun se joku ylimääräinen, mielellään yk-kieli alkaa olla oletus myös töitä hakiessa omalla alalla. On todella upeaa (ja vähän kateutta nostattavaa) seurata kun monet kaverit käyttää sujuvasti englannin ja ruotsin ohella ranskaa tai espanjaa, joku jopa venäjää, kun alaluokilta alkanut kieli on edelleen matkassa avaamassa ovia ja mahdollistamassa ihan eri tasolla tutustumista ihmisiin, kulttuuriin, elämään vaikkapa matkustaessa, myös Euroopan ulkopuolella. Toivottavasti ryhmä siis järjestyy :)
krista
14.1.2019 at 22:51Nämä onkin sit tosiaan jänniä (ja ikäviäkin), että jos sit vaihtaakin koulua sellaiseen, jossa sitä valintaa ei ole… Nooh, jotenkin siitäkin tietysti aina selviää (ja kielitaitokin karttuu, kun on pakko) mutta tietysti olisi suotavaa, että sellaisia kylmiltään pidemmällä olevaan ryhmään heittoja ei sattuisi kovin monen lapsen koulutieelle… Siinä mielessä englanti olisikin se turvallisin tietysti.
–
Ja ihan sama kokemus, ai että kadehdin (sellaista positiivisen voimavaran kadehdintaa!) sellaisia, joilla on monipuolinen sujuva kielitaito! Se on ihan valtava rikkaus, toivoo että itsekin olisi kouluikäisenä jo opiskellut enemmän kieliä! Se nimenomaan avaa ovia ja antaa mahdollisuuksia <3
Punajuuri
14.1.2019 at 19:28Valitsisin niin mielelläni lapselle minkä tahansa vieraan kielen, jos vain saisi. Helsingissä kun on päätetty, että ruotsinkielisissä kouluissa vieraat kielet on mahdollista valita sitten A2 kielenä (kai kolmannella luokalla?) mutta A1 on kaikille automaattisesti toinen kotimainen. Koko päätös aloitta vieraan kielen opiskelu varhemmin on ihan turha näille lapsille, kun eivät siitä pääse hyötymään. He, joille suomen kieli on vieras kieli tämä toki on hyvä asia (suurin osa on kaksikielisiä) ja he varmaan valitsisivatkin en suomen ekalla luokalla. Oma lapseni, joka kaksikielinen saa siis ekalla luokalla valita äidinkielen suomen A1-kieleksi… Itse 90-luvulla olen saanut A1-kielen ruotsinkielisessä koulussa suomen ja saksan välillä. He, jotka ottivat suomen saivat aloitta englannin viidennellä ja he, jotka ottivat sakasan, saivat sitten pakollisen suomen viidennellä. Onneksi sentään myös A2-kieltä aikaistettu :)
krista
14.1.2019 at 22:53No hitsi, tämä tuntuu kyllä väärältä – ja tämä tuli FB:n puolen kommenteissakin esiin ruotsinkielisten kertomana. Tuntuu kyllä ihan epäreilulta. Ymmärrän, että suomen kieltä on tärkeä oppia, mutta jotenkin harmillista, että se on sitten ”pois” muiden kielten valinnoista… Harmillista! Onneksi tosiaan tuon A2:n voi aloittaa neljännellä, niin siitä saa sitten uuden kielen!
Punajuuri
15.1.2019 at 19:25Ja jotain hyvää on nyt juuri se info, minkä tänään sain, että saavat ruotsinkielisissä kouluissa jo kolmannella tuon A2-kielen (meidän koulussa englanti tai saksa) ja itse varmaan suosin saksaa ja toivon, että saavat kasaan ryhmän :)
Maria T
15.1.2019 at 03:04Tämä on hämmentävää. Poikani piti aloittaa ensimmäisellä luokalla elokuussa 2018 ruotsinkielisellä ala-asteella Helsingissä ja sai valita A1 kieleksi esim espanjan tai enkun tai jonkun muun. No sitten muutettiin pois. Mutta eikö tämä sitten totetunutkaan??
krista
16.1.2019 at 00:25Oho, eli tässäkin siis vaihtelua!
maaritanneli
14.1.2019 at 20:06Piti ihan palata Wilmaan kurkkaamaan, että menikö minulta jotain ohi siellä.
Mutta ei mennyt. Missään kohtaa ei kysytty kielivalintaa. Tämä siis Espoossa.
Meillä ollaan ruotsinkielisessä kielikyvyssä eskarissa ja koulupolkua halutaan jatkaa myös kielikylvyssä. Oppaassa sanotaan vain jossain sivulauseessa, että kielikylvyssä on oma kieliohjelmansa..
Toisen kotikielen opiskelun pystyi kyllä valitsemaan. Se on vapaa-ajalla, 2h viikossa.
krista
14.1.2019 at 22:55Joo osiko tämä just siitä ”kielikylpyisyydestä” johtuvaa…. Voisi kuvitella, että Espoon kokoisessa kaupungissa muuten olisi valinnan mahdollisuuksia, vai mitenköhän on…? Mutta siis MAHTAVAA, että teillä on tuollainen kielikylpyvaihtoehto, se on kyllä ehdoton rikkaus ja myös varmasti helpottaa myös muiden kielien oppimista myöhemmin! <3
hnaa
14.1.2019 at 20:11Erinomainen valinta, erkkaope täältä huutelee onnitteluja :) Aivotutkimusten mukaan lasten ns. äännekartastoon kannatta mahdollisimman nuorena saada äidinkielelle vieraita äänteitä. Englannin ja suomen äänteet ovat hyvin pitkälle yksi yhteen, joten tuon äänteiden opettelun näkökulmasta jokin haastavampi kieli on parempi. Kaikista paras olisi kuulemma jokin tonaalinen kieli, kuten kiina :) Ks. esim. slaidi 8-> https://www.oph.fi/download/190955_Kajasto_karkihankkeen_taustat_23052018.pdf
krista
14.1.2019 at 22:56Ihan mahtavaa, kiitos tästä vahvistuksesta! Kaikki siis kiinaa opiskelemaan <3 Mutta just tällaista tuo Joelkin jutteli; että tosiaan äänteiltään erilainen kieli olisi hyvä olla tässä alussa! No, valinnan varaa oli tosiaan meidän koulussa vain englanti vs. ranska, mutta joissain kouluissa tosiaan on vaikkapa kiina vaihtoehtoina! Toivottavasti löytyy rohkeita vanhempia valitsemaan sen!
A
14.1.2019 at 20:17Meidän tulevan koululaisen koulussa A1-kielivaihtoehdot on englanti ja kiina. Näistä meidän valinta on englanti. Ihan vaan siksi, että englannin taito olisi meidän elämään oikein hyvä juttu (matkatessa olisi kiva kun voisi löytää leikkikavereita ja kommunikoida, sit esim. vanhempien työtuttujen kanssa istutut illalliset ois lapselle helpompia ja sitten erittäin tärkeänä juttuna lapsen serkkujen toinen äidinkieli on englanti). Sinällään A1-kieli voisi mun puolesta olla joku muukin eurooppalainen kieli (kelpaisi hyvin esim. saksa, ranska tai espanja), mutta englanti on varmaan ihan jees (etenkin serkkujen takia). A2-kielen vaihtoehdot on taas sit neloselle saksa ja ruotsi ja tämänkin on vanhempien mielestä selvä juttu (saksa), mutta voihan toki lapsellakin olla mielipide jo siinä vaiheessa ;) Sinällään A2-kielikin alkaa niin aikaisin, että sen ehtii hyvin oppia (itsellä englanti alkoi 3.lk ja ruotsi 7.lk, ei vaihtoehtoja ja saksa valinnaisena 8.lk, näistä englanti ja ruotsi on erittäin hyvällä tasolla, saksa semi-ok, ruosteessa mutta aina kun Saksassa on vähän pidempään, niin petraantuu). Ja kas, ranskan kielestä yliopistossa on vähän samat kokemukset, siis eka kurssi kesken jäi, mun ope taas tykkäsi suggestopedisesta (??) opiskelusta ja lähinnä kuunneltiin ranskan kielisiä lauluja kurssilla ja mietittiin fiiliksiä…ei sopinut mulle :D
—
Mutta erittäin jees tää aikaistettu A1-kieli, oli se kieli mikä hyvänsä.
krista
14.1.2019 at 22:59Ai teillä oli just se kiina! Se kuulostaa kyllä tosi… …eksoottiselta :D Ei varmaan riittäisi meilläkään pokka sitä valitsemaan, vaikka toisaalta tuossa just yllä sanotaan, että se voisi olla just hyvä :) Ainakin aika… erilainen valinta. Mutta joo, englanti on varmaan oikein hyvä.
–
Samaa mieltä, tämä aikaistettu A1 on ihan mahtava juttu! Meinaa melkein aikuisella näin ahneus iskeä, että oispa vielä vähän enemmän kieliä tarjolla :D Me siis haluttais sitä espanjaa erityisesti, kun lapsilla on siihen kiinnostus ja sitä on nyt kuullut niin paljon, että varmasti ääntäminen/puheenrytmi tarttuisivat helposti. Melkein mietin jotain espanja-kerhoja Suomessa, mutta ehkä se on vähän liian rankkaa koulun rinnalle…
maaritanneli
15.1.2019 at 13:03Ehdottomasti menette Suomessa Espanja- kerhoon, jos sellainen on!! Pysyy espanja lasten mielessä.
Meilläkin on suomen ja ruotsin (ja ehkä sen englannin) lisäksi vielä se turkin kerho, mikä on koulun järjestämää. Mutta vapaa-ajalla.
krista
16.1.2019 at 00:26Täytyypä yrittää katsella, jos syksyllä (tai jo keväällä huhtikuun jälkeen) bongattaisiin joku kiva sellainen!
Emilia
14.1.2019 at 20:20Hieno juttu! Mulla on aikoinaan alkanut ranskan opiskelut kolmosluokalla, ekana vieraana kielenä, ja se oli kohtalokasta, koska musta tuli ranskan kääntäjä :) Siihen aikaan englanti alkoi sitten ylimääräisenä valinnaisaineena vitosella ja tosiaan hyvin senkin sitten oppi. Opettajista on tosi paljon kiinni, osaavatko tehdä kielen oppimisesta leikkiä, jolloin sitä oppii huomaamattaan tosi paljon. Uskon, että nykyään kyllä osaavat!
krista
14.1.2019 at 23:03Tosi kiva kuulla! Ja hyvin tosiaan valinta johti sut sitten ammattiinkin <3
-
Joelilla kans ranska alkoi kolmosella, mutta se ei muista, koska englanti alkoi. Oisko ollut viitosella sitten silläkin... Joel muisteli, että jopa vasta yläasteella, mutta vähän hassulta kuulostaa, luulisi että aiemmin. Joel on myös superhyvä englannissa (no, niin hyvä että jopa tekee käännöksiä), että ei ole ollut ainakaan haittaa myöhemmästäkään aloituksesta hänellä :) Mäkin muuten uskon, että opettajasta kaikki on ihan hurjan paljon kiinni! <3 Toivotaan ihania ja innostavia opettajia! <3
Eedla
14.1.2019 at 20:49Vantaalla ei voi valita mitään vaan englanti on ollut automaattisena oppiaineena jo pari vuotta ekaluokkalaisilla. Tämä ei tosin päde ruotsinkielisiin kouluihin vaan he aloittavat kolmannen kielen opiskelun vasta myöhemmin, koska heillä on automaattisesti suomi ja ruotsi oppiaineina. Eli kielimahdollisuudet vaihtelevat paljon kaupungeittain :)
krista
14.1.2019 at 23:06Mä olin tosiaan lukenut, että varhaistettu A1 on valtakunnallinen näille syksyllä 2019 koulunsa aloittaneelle – MUTTA tuo valinnanvaran olemattomuus onkin tullut uutena näissä keskusteluissa. Ymmärrän ihan älyttömän hyvin, että pienissä kouluissa ei mahdollisuutta käytännön syistä (ei synny ryhmiä, ei välttämättä opettajia) ole, mutta se, että vaikka Vantaalla ei ole mahdollista muuhun kuin englantiin, tuli kyllä yllätyksenä! Harmillista! Ja tietty vielä ruotsinkielisillä tosiaan tuo oma kuvionsa…
–
Olisi kyllä hyvä, jos kieltenopiskelumahdollisuudet olisivat tasa-arvoisemmat!
Peikkorukka
14.1.2019 at 20:50Itsehän aloitin englannin opiskelun päiväkodissa, josta siirryin päiväkodin yhteydessä olleeseen pieneen koulun (1. ja 2. luokka, yhteensä neljä luokkaa). Englanti jatkui koko peruskoulun ja lukion kävin englanniksi (IB). Kandin tutkinnonkin opiskelin englanniksi Skotlannissa. Puoliso on Yhdysvalloista. Englanti on jo melkeinpä toinen äidinkieli ja niin selkärangassa ettei sitä tarvitse miettiä. Samalla lailla onnistuu lapsen komentaminen sekä suomeksi että englanniksi.
Vaikka englanti onkin kulkenut mukana koko opiskelun ajan, uskon että vahvin opetus on itsellä tullut siitä kun katsoin englannin kielisiä piirrettyjä ilman tekstitystä 5-6 vanhana Cartoon Networkilta. Koskaan en ole englannin kielioppia opiskellut enkä liiemmin sanastoakaan. En myöskään ymmärrä mitä minun pitää tehdä jos esimerkiksi Hossan kokeessa sanottiin että pitää korjata tämä ja tämä ”kielioppisana” lauseesta. Mutta osaan kyllä sanoa mikä lauseessa on väärin ja miten se muotoillaan oikein. Samalla lailla kun kaikki natiivit osaavat sanoa jos joku puhuu sitä omaa kieltä ns. väärin.
Joten uskon että niitä kieliä voi (varsinkin lapset) oppia muutenkin kuin koulun penkiltä. Oma kaksikielinen lapsi varmaan aikaan ottaa kanssa jonkin muun kielen kuin englannin A1-kielekseen. Saa sen kyllä kotona opittua ihan tarpeeksi hyvin. :D
krista
14.1.2019 at 23:09Kyllä, mä uskon tähän myös! Sä puhut tän perusteella englantia vähän niin kuin toisena äidinkielenäsi, jos oikein tulkitsen – ikään kuin että olisit varhaisten englanninopiskeluiden ansiosta kasvanut kaksikieliseksi. Ihan todella hienoa! Ois ihanaa, jos päiväkodeissa yleisemminkin opeteltaisiin kieliä, senhän voi tosiaan tehdä leikin kautta <3
Maria
14.1.2019 at 20:52Mulla järkeily meni samoja ratoja, englannin oppii NIIN helposti kun sitä kuulee kaikkialla, että oli hieno mahdollisuus saada valita jotain muuta. Meilläkin aloitetaan siis ranskalla, mahdollisestihan tytöt päätyvät samalle luokallekin :)
krista
14.1.2019 at 23:10Näin mekin tämä mietittiin! Ehkäpä samalla luokalla siis :)
Täti
14.1.2019 at 20:57Tähän kohtaan on kerrottava muisto: ystävien lapset olivat koulussa, jossa A1 kieleksi pystyi valitsemaan joko saksan tai englannin (jonka opetus alkoi 3 luokalla). Kun valinta oli tullut perheen pikkuveljelle ajankohtaiseksi, oli kaksi vuotta vanhempi isoveli ohjeistanut: (ja ystävä vanhingossa kuullut) ”Valitse englanti, ei kannata ottaa saksaa. Se saksan kirja on painettu niin kiiltävälle paperille, että kynällä pitää painaa ihan hirmuisen painavasti, että saa kotitehtävät tehtyä.”
krista
14.1.2019 at 23:11Hihi, aivan mahtava tarina :D :D :D Mutta hei ihan hyvä peruste; monestihan ne valinnat elämässä menee fiilispohjalta muutenkin :) <3
Kaisa
14.1.2019 at 22:26Enkunope täältä huutelee: aivan ehdottoman erinomainen valinta!! Jos omassa kaupungissani olisi mahdollista valita lapselle ekaksi kieleksi muuta kuin englanti, tekisin sen ehdottomasti! Englannin ehtii oppia hyvin esim A2-kielenä, ja monesti tuossa vaiheessa lapset kokevat sen ”harvinaisemman” kielen jälkeen helpoksi. Ranskan etuja on tosiaan mm. juuri tuo että sen avulla oppii myös muita romaanisia kieliä, vaikka toki ranska itsessäänkin on tärkeä kieli.
Sen verran korjaisin, että 6. luokalla alkava B1-kieli on aina toinen kotimainen, ellei sitten sen opinnot ole alkaneet jo aiemmin.
krista
14.1.2019 at 22:33Oooooo kiitos, ihana kuulla tämä, kiitos kun kirjoitit! Just tällaista me pähkäiltiin, mahtava saada vahvistusta ammattilaiselta!
–
Ja kiitos myös tarkennuksesta, ihan loogista tosiaan tuo! Että jos ruotsia ei siis ole vielä ottanut A1- tai A2-vaiheessa, niin se tulee sitten kuudennella, eikö niin?
Ullis
17.1.2019 at 01:25Meillä arkikokemus vahvistaa enkunopen lausuman! Molemmat lapset ovat aloittaneet ranskalla ekaluokalla. Esikoinen on nyt viidennellä ja englannin kieli alkoi neljännellä. Se on tullut lähes itsestään ranskan jälkeen. Ja mulla lähes sama kokemus ranskan kielen aloittamisesta yliopistolla kuin Krista sinulla – ekat kaksi opintoviikkoa jaksoin taaplata, mutta ääntäminen ei vain mennyt päähän ja lopetin toisen jakson alussa, vaikka olin neljää vierasta kieltä aiemmin opiskellut. Myöhemmin opin espanjan melko helposti, mutta ranskalta olen edelleen “säästynyt”, vaikka kaksi koululaista sitä lukee.
Periaatteen Nainen
14.1.2019 at 23:33Mä olen käynyt 90-luvulla Steiner-koulua kahdessa eri kaupungissa, joissa molemmissa aloitettiin kaksi kieltä heti ekalla luokalla; 1.-3.luokat luin saksaa ja englantia (”luin”), ja sitten kun muutimme Helsinkiin niin hyppäsin uuden luokan mukaan, joka oli lukenut ekalta asti saksaa ja ruotsia. Hirveän vahvaksi ei jäänyt kumpikaan, MUTTA itse asiassa uudet kielet, ääntämys ja fraasit tarttuvat mulle tosi nopeasti ja sanoisin, että nuorena aloitettu useamman kielen lukeminen on stimuloinut sen että pystyn tietyllä tapaa lukemaan eri kieliä helposti. Espanjan opin ilman mitään opiskelupohjaa 15-vuotiaana vaihtarina, ja sen ja ranskan opintojen avulla olen pärjännyt hyvin myös Italiassa ja Portugalissa. Kielet kannattaa!
Meillä esikoista harmitti nyt, kun muutettiin takaisin Suomeen että joutui lopettamaan ranskan ja hän siitä haaveilee joka päivä, oli mieluinen kieli. Espanjaa saadaan Helsingissä ylläpito-opetuksena; huomenna on eka tunti!