Arkisäätöä

Pienenpienenpieni – siis ihan pieni – esimerkki (tämän) lapsiperheen elämän jatkuvasta arkisäädöstä.

Talvirenkaat! Muistetaanpa jopa ajoissa, että että ennen syyslomalle lähtöä todellakin kannattaa vaihdatuttaa talvirenkaat. Koska meinaan akuutisti hautautua metatöiden alle, meillä on tuoreesti käyttöönotettu tapa, että minä jaan Whatsapp-viesteillä (tikkataulun kuvalla varustettuna) Joelin kännykkään asioita, jotka siten vastuuntuvat hänen hoidettavakseen.

(toki mulle jää edelleen se, että pitää muistaa, että ne pitää tehdä ja pitää myös muistaa kysyä, että onko ne varmasti tehty – mutta eipä siitä sen enempää)

Homma toimii, Joel saa varattua renkaidenvaihtoajan. Jättö puolen tunnin kävelymatkan päässä sijaitsevaan tuttuun rengas/huoltoliikkeeseen kello kahdeksan, kuten tavallista.

Edellisenä päivänä sitten alkaa raksuttaa. Hetkinen. Miten mä ajattelin sen auton sinne hommata kahdeksaksi? Joel lähtee töihin seitsemältä, mulla on taaperon aamutoimet (ja koululaistenkin kanssa läsnäoloa siinä samalla) ja taapero pitäisi saada yhdeksäksi kerhoon. Mutta nyt pitäisi olla kahdeksalta teollisuusalueella! Taaperon kanssa. Siis mihin aikaan meidän pitäisikään herättää taapero, jotta ehdittäisiin tehdä aamuretki rengasliikkeeseen ennen kahdeksaa, sitten sieltä pitäisi kävellä takaisin, kerho ihan toisessa suunnassa, noooouh.

Tehdään plan b, c ja d, Whatsapp-viesteillä totta kai (koska arjessa ei paljon jutella ehdi ilman, että joku pyytää tai tahtoo jotain) – ööö tota miten tää ois järkevin hoitaa? – ja lopulta löytyy systeemi, jolla saadaan kuvio kohtuullisen kivuttomaksi. Okei.

No niin. Aamulla jätän auton renkaidenvaihtoon. ”Laitetaan viestiä sitten, kun voi tulla hakemaan.”

Hakemaan? HAKEMAAN? Noooooooouh! Miten ihmeessä mä ajattelin sen auton päästä hakemaan sieltä?

Taapero nukahtaa kerhon jälkeen, ja hänet tavallisesti herätellään siihen hetkeen, kun lähdenkin sitten taapero mukana kuljettamaan isompaa sisarusta harrastukseen. Sellaiseen kellonaikaan, kun Joel ei ole vielä tullut kotiin.

Autolla, joka pitäisi sitä ennen hakea renkaidenvaihdosta, sieltä puolen tunnin kävelymatkan päästä. Aaaaaaargh!

Okei, okei, ei iso juttu, tästä selvitään. Mun täytyy todennäköisesti siis lähteä nukkuvaa taaperoa vaunuissa roudaten (ja koululainen mukana, kääk ehtiikö hän tulla koulusta ajoissa) hakemaan auto sellaisella ajoituksella, että hän sitten heräilee siellä ollessa. Sit maksetaan renkaat ja ajetaan sieltä suoraan (kääk toivottavasti ehditään) harrastukseen.

Ai mitä kulta? Ajattelu keskeytyy. Ai koulukuvapäivä vaihtuu? Ei olekaan tänään. Just laitettiin vaatteet ja hiukset. Okei ei se mitään, sit vaihtamaan vaatteet, jos haluat nuo puhtaana sitten ylihuomenna, ja ööö tota miten ja ööö mihin aikaan sä lähdet kouluun? Menetkö itse vai saattelenko?

Okei, heippa!

Sur rur rur, seuraavaksi pää vain raksuttaa lisäillessä kaikki käytännön asiat tähän: täytyy ottaa välipala heräävälle taaperolle mukaan, ööö kai huoltamoilla on vessa päikkäriheräilijää varten, sit pitää muistaa kaikki koululaisen harrastuskamat ottaa jo kävelemään lähtiessä mukaan, huh onneksi istuimet jäi sinne autoon eikä niitä jätetty tänne kotiin, koska miten mä muuten roudaisin istuimet samalla kuin työntäisin taaperon vaunut, sit mennäänkin sieltä hakemaan Joel töistä, missä toinen koululainen viipottaa sillä aikaa, mikä olikaan hänen päivän aikataulunsa tänään, tuleeko kotiin sillä aikaa ja onko avaimet, ai niin ehtiikö harrastaja nyt sitten syödä välipalaansa ollenkaan, pitäisikö hänet sittenkin jättää tänne syömään välipalan ja ehtisitkö koukata kodin kautta vielä auton haun jälkeen, vai ottaisiko hänellekin välipalan mukaan – ja ja ja ja ja ja tai HETKINEN voisko ne renkaat sittenkin valmistua ennen kuin haen taaperon kerhosta, hmm jos lähtisinkin sinne jo kärkkymään, silloin pitäis vaan muistaa, että otan vaunut mukaan, eli pitäis niiden kanssa kävellä, ja öö niin mitäs mä vielä… *pään räjähdys tähän*

Kun lähetin sen tikkataulukuvan Joelille renkaidenvaihdon varauksesta, en ihan heti hoksannut, että aika monta metatyötä jää vielä allekirjoittaneelle.

Kyl tää tästä! Kyl tää tästä! Pikakahviakin vielä on jäljellä. Maksoinkohan mä jo molempien lasten harrastuslisenssit ja entä se hyppynaru?

Ps. Tekstari! Renkaat valmiit! Juoksen!

Ps2: Juoksen = pakkaan mukaan taaperon päkkäreitä varten makuupussin, villasukat, kypärämyssyn, tumput, unilelun, ööö mitäs vielä pitikään ottaa huomioon, jos menen sieltä suoraan hakemaan taaperoa, koskas koululaiset pääseekään ja onko niillä avaimet…?

28