Asennemuutos

phocahispida

On yllättävän rasittavaa kun kertoo oman kokemuksensa ja mielipiteensä ja saa hurjistuneet fanaatikot niskaana. Hence lausuntoni sektion demonisoimisen kulttuurista Suomessa. Menee henkisesti tukkoon.

Kristaliina

Jep. Mä tykkään keskusteluista, ja on ihan mahtavaa lukea älykkäiden ihmisten argumentointia suuntaan jos toiseenkin.

Nykyelämäni gerbiilin keskittymiskykyni, 9 kuukauden univelkani ja hurjaa vauhtia ympäriinsä ryömivän rakkausmukelon johdosta itsestäni kuitenkin tuntuu, että oma argumentointikykyni käsittää korkeintaan kolmen peräkkäisen johdonmukaisen lauseen kirjoittamisen – ja vaikka yritin antaa itseäni fiksumpien keskustella ja heittää itse vain jotain mukakepeää väliin, päädyin saamaan piikkiä itsekin. Ihan oikeutetusti toki, itsehän keskustelun avasin.

Siitä ei saisi tietystikään pahastua, mutta yllämainituista seikoista johtuen saatan olla vähän herkkistilassa. Niinpä taidan keskittyä nyt tähän villahaalariin :)

phocahispida

Minusta olisi ihanaa ottaa paperi ja sivellin käteen, keskittyä käsin tekemiseen, mutta nämä muutama päivä ennen joulua eivät sitä mahdollista.

Olen kyllä luvannut maalausmeditaatiota itselleni lomalle…

Kainaloinen kana

Ei minun blogini ole mihinkään hävinnyt. Ehkä hetken pitäydyn kuitenkin turvallisemmissa ja vähemmän mielipiteitä jakavissa aiheissa.

Phocaspida: Olen pahoillani, jos lasket minut noihin sektiofanaatikkoihin. Kyseinen keskustelu painoi minuakin ja päätin sen jälkeen olla ottamatta vahvaa kantaa yhtään mihinkään, mutta en näköjään osaa pitää suutani kiinni… Tässä kirjoittelussa on sellainen ongelma, että vaikka pidän itseäni ihan empatiakykyisenä ihmisenä, on sitä aina välillä kuitenkin sokea omille ajatuksilleen.

En ruumiista kirjoitellessani osannut ollenkaan ajatella, että loukkaisin jotakuta. Joku kysyi, miltä minusta tuntuisi, jos omaisistani puhuttaisiin tuolla tavoin ja ei, ei se haittaisi minua ollenkaan. Siinä juuri onkin ongelma. Tuossa sektiojutussa samaten en jotenkin osannut ajatella sitä puolta, että monen arvomaailmassa syntyvän lapsen terveys on jopa tärkeämpi kuin äidin (huomaa ehkä, ettei minulla ole omia lapsia…). Sitten lopulta kun yritin etsiä tietoa eri synnytysmuotojen vaikutuksesta nimenomaan lapseen, en muutaman tunnin yritykselläkään löytänyt mitään selkeitä lukuja.

Toisaalta herännyt keskustelu on lopulta tällaisissa tilanteissa kaikille osapuolille tarpeellinen ja kehittävä, mutta ainakin itselläni on tapana jäädä märehtimään asioita suhteettomasti. Osin sitä ottaa itseensä, mutta paljon myös ihan oikeasti pohdiskelee, oliko oma alkuperäinen näkemys kuitenkaan oikeutettu.