Asettautumista ja pakkaamisen erehtymätöntä (haha) logiikkaa

¡Hola!

On tässä vähän siivottu. Kuurattu, jynssätty, puunattu ja hoonattu. Okei, en vaan keksinyt neljänneksi mitään järkevää siivoussanaa, ja tuo sitten vaan tuli tuohon jostain paikasta, josta Freudilla olisi varmasti paljon sanottavaa.

Asunnon siisteystasossa oli tällä kertaa vähän toivomisen varaa, vaikka muuten olikin ihana tulla tuttuun kotiin. Pieneen ja vaatimattomaan, mutta meille jo tärkeäksi ja kodikkaaksi tulleeseen. Kunhan nyt siirretään ensin jokainen huonekalu ja silleen. Ja siivotaan pois toisten ihmisten hiukset ja räkäpallerot.

Mutta kyllä tämä tästä, kunhan otetaan paikka taas haltuun!

Meidän maanvaihtojen – jos oikein laskin, tämä oli jo meille seitsemäs – aikaan meidän aikuisten kahdet äärimmäisilleen viritetyt muuttohärdelliaivot pyrkivät raksuttamaan kaikelle optimaaliset ja loogiset järjestelmät ja sijoituspaikat. Me ollaan niin fiksuja tässä, kun näitä hoidetaan hei!

Että mihin mitäkin laitetaan, mistä mikäkin löydetään, mitä on järkevä jättää mihinkin maahan ja mitä kuljettaa mihinkin, milloin ja miten. Mitä on pelikaanivarastossa, mitä Suomen-kotona, mitä Espanjan-varastossa, mitä kulkee matkatavarassa ja mitä rekassa.

Siinä pakatessa olemme luonnollisesti itsestämme äärimmäisen ylpeitä. Ai että, mitä saumatonta yhteispeliä! Oi miten fiksusti tämäkin taas järjestettiin! Ja nyt, kun jätetään tämä teippirulla tähän, niin sitten meillä on teippiä ensi kerralla, kun tullaan! Ja silleen.

Mahtavaa! Hyvä me! Hyvä, pettämätön logiikka!

Paitsi yksi juttu.

Puolen vuoden päästä meillä ei ole enää mitään käsitystä, mihin on jätetty ja mitä. Muistetaan vaan, että fiksuja me silloin oltiin ja hyvin kaikki järjestettiin – mutta millä tavalla? Öööö? Aivot ovat nollaannet kaiken. Jätettiinkö me Espanjaan niitä pussilakanoita vai ei…? Ja jos jätettiin, niin kuinka monta – onko vaihtolakanat?

Ensimmäiset pyykit on mulle aina asettumisen merkki.

Kävipä sitten esimerkiksi niin, että:

1. Se jouluseimi, jota etsittiin Suomesta joulun alla kaikkialta. Kaivettiin kaikki laatikot ja pelikaanivarasto ylösalaisin ja oltiin yksimielisen varmoja, että eihän siinä olisi mitään järkeä, että se olisi jätetty Espanjaan. No, oli jätetty. Se oli sitten täällä varastossa.

2. Jätettiinköhän me lapsille kirjoja Espanjaan? Ainakin ajateltiin, että jätetään, mutta jätettiinkö? Jos jätettiin, niin ehkä sinne jäi vaan jotain pikkuläpäreitä ja kirjoja, jotka eivät enää kiinnosta. Pakataan siis muutamia kirjoja mukaan lapsille rekassa kulkemaan.

Jepjep. Täällä oli iso pino.

3. Ne pussilakanat. Ehkä jätettiin. Ehkä ei. Mutta ei me ehkä vaihtolakanoita jätetty. Pitää olla siis ainakin 8 pussilakanaa, jotta on vaihtolakanat. Laitetaan siis rekassa kulkemaan varalta muutamat.

No, niitäkin oli sitten täällä.

4. Entäs vakkarideodorantti, Niiskuneidin selvityssuihke ja lasten Pamol F:t. Jätettiinkö…? No, pakataan varalta.

Nyt meillä on sitten kahdeksan pulloa selvityssuihketta, viisi pakettia Pamol F:ää ja kolme deodoranttia.

5. Sakset? Teipit? Pyykkipojat? Envoiedesaloittaa. Ei mitään muistikuvaa.

Ämmi nakitettu siivoushommiin.

Mutta ah, miten ihanaa ja palkitsevaa on avata tänne jätetyt varastolaatikot ja löytää kaikkea omaa. Tää pyyhe! Ai että, tämä kori, joka laitetaan eteiseen. Tuolien istuinpehmusteet! Ruuvimeisselit ja ompelutarvikkeet! Wohoo!

Ja vielä palkitsevampaa toki on, kun sai matkalaukut purettua ja kaikki (kyllä, jo nyt kaikki!) Espanjan-varastolaatikot purettua parin eka päivän aikana.

Akuutti kotiutuminen!

Tyhjä laatikko!

Vielä tulee rekassa kaksi matkalaukkua – tällä kertaa meidän talvehtimisaika on vain puolet aiemmista vuosista, joten nyt rekassa tulee vain lähinnä tietokone ja sen pehmusteina vaatteita. Ja polkupyörät ja rullaluistimet.

Ja vielä kun saa matot pesulasta ja lattiaan.

Ah!

Ensi kerralla sitten yritetään oppia vielä se seuraava (aika olennainen) steppi: laittaa ylös, mitä mihinkin maahan on jätetty.

Siitä kun voisi olla jonkin verran hyötyä, haha.

 

(tai ehkä me on viimeksikin laitettu jotain ylös, mutta unohdettu, että on laitettu)

27