Lauantaiaamuna jän-nit-ti, aamukahvi ei meinannut mennä alas.
Puoli yhdeksältä heippa-halasin lapset ja Joelin, ja lähdin kohti Malagan lentokenttää. Suomeen. YKSIN.
Lentokoneessa luin kirjaa koko matkan. Ihan kummallista – ei askartelukirjoja, vessassakäyttämisiä eikä Ryhmä Hau -lelujen noukkimisia lattioilta.
Lentokone laskeutui kello neljän jälkeen Helsinki-Vantaalle. Kävin Alepassa pyörimässä ja ostamassa jotain syömistä. Sitten taksilla puutalo-kotiin!
Helsingissä odotti kevään ihanin päivä; ei voi käsittää, miten kaunista! Lintujen liverrystä, ihmisiä kevättöissä pihoilla… Niii-iiiin ihanaa. Vaikka edessä oli gaalailta, olisin juuri silloin voinut vain jäädä olemaan siihen.
Ihana olla kotona, rakastan rakastan rakastan tätä paikkaa!
Oikeasti olisin voinut jäädä vain fiilistelemään ja koskettelemaan joka ikistä omaa tavaraa omassa kotona: oi, tuossa roikkuvat lasten pestyt ulkoiluvaatteet! Oi, nuo viime pääsiäisen höyhenet tuossa! Omat lusikat, haarukat ja veitset! Aijaijaijai, täällä saa juoda hanasta vettä!
…mutta todellisuudessa säntäsin suihkuun, koska Anne ja Linda olivat jo pian tulossa. Olin siis ennakkoon miettinyt, että alanko siinä kiireessä sitten väkertämään meikkiä ja hiuksia itse (ja hankkimaan kaikkia meikkejä, koska en niitä nyt juurikaan omista) vai pyydänkö meille samat, lähellä asuvat tutut, jotka laittoivat minua myös pari vuotta sitten. Ei ollut kovin hankala päätös.
Pyysin siis osaajat apuun: Annen tekemään ihanan, pukuun sopivan meikin ja lettitaituri-Lindan loihtimaan mie-let-tö-män kampauksen.
Ja oi katsokaa tätä! <3
Valmiina lähtöön!
Mekon olin ostanut täältä Espanjasta – El Corte Inglesissä se huusi mun nimeä :) Ja hyvin huusikin, mekko oli i-ha-na, ja juuri sopivan BLING mulle ja tähän tilaisuuteen. Kengät olivat myös El Corte Inglesistä; ne olivat mulle liian isot ja lentelivät jalasta kävellessä, mutta ihana avecini Sofia (Teräsmeduusat & Fitness Fuhrer) ystävällisesti lainasi minulle pohjalliset suoraan omista kengistään :D
Oltiin erittäin cuul, kun siellä gaalahumussa sukkasiltaan ängettiin käytettyjä pohjallisia korkkareista toisiin :D Glamour to the max!
Ai niin, ja mekko takaa <3 <3 <3
Gaalailin muuten pokkana ilman rintsikoita… Onneksi mekon etukangas oli sen verran paksua, että nipplegateja ei tietääkseni päässyt syntymään.
Ja ei, en ole vieläkään oppinut poseeraamaan rennosti valokuvaseinällä :D
Kuva: Henri Ilanen
Ja sitten oli palkitsemisten aika! Voittajat valittiin siis nyt uudella tavalla – siihen vaikutti yleisöäänet, toisten bloggaajien äänet ja yhteistyökumppaneiden äänet.
Sitten kärkikolmikko ”arjen sankari” -sarjassa heijastettiin seinälle…
Iik!!!
Kanssani kärkikolmikossa olivat Loving White Style ja The Realm of Maria.
Ja tuomariston perusteet:
”Blogin kirjoittaja hurmasi raadit mukaansatempaavalla tarinankerronnalla ja värikkäillä kuvilla. Tämä vaikuttaja on positiivinen ja hauska, täysin mukanaan vievä luonnonvoima. Kanavissa tarjoillaan rehellistä arkea ilman silottelua, sisältö on raikasta ja omaperäistä. Myös blogin kohderyhmä on mielenkiintoinen: tämän blogin lukijakunta on todella sitoutunut ja tiedostava.”
IIIIIIIIIK!!!!
”Todella sitoutunut ja tiedostava” – kyllä, se olette TE, ihanat <3 <3 <3 <3
Tämä kuulostaa varmasti tosi hassulta, mutta tavallaan en edes ajattele tätä mun voittona, vaan ”Puutalobabyn” – ja Puutalobaby en ole vain minä yksittäisenä ihmisenä, vaan siihen kuuluu tämä koko kokonaisuus: meidän perhe ja elämä, ja te kaikki siellä! Myös te jaatte täällä palasia elämästänne, mielipiteitä, näkemyksiä, vinkkejä ja sattumuksia. Niiden takia mä edelleen jatkan bloggaamista; tämän vuorovaikutuksen. Me kaikki ollaan tämä blogi! <3
Niinpä mulle oli ihan itsestäänselvää, että haluan jakaa myös tämän blogipalkinnon – ja kuinkas sattuikaan, tämä palkinto oli juuri sellainen helposti jaettava! Palkintona nimittäin oli Roots Helsinkiin joogatunti ja aamupala kuudelle hengelle, sekä Väinö Kallioon brunssi myöskin kuudelle hengelle.
Olisi niiii-iiiiin ihanaa, jos saisin teidän joukosta (erittäin rennolla ja vapaamuotoisella) lukijatapaamis-meiningillä viisi ihmistä kanssani joogaan ja aamupalalle, ja toisena päivänä toiset viisi ihmistä kanssani brunssille <3 Löytyisiköhän täältä mulle aveceja…? Mentäisiin silleen ihan ”moikka, kuka sä oot” -hengellä ilman sen kummempia pönötyksiä, joogailtais ja maisteltais herkkuja – oiskos mitään ideaa…?
Varaan ensin ajat (toukokuun loppu/kesäkuun alku) ja sitten teen erillisen postauksen, kun ajat ovat selvillä. Vaikka silleen vois olla kiva, että ilmoittautumisjärjestyksessä (koska tietysti teidän pitää myös tsekata, että ne ajat käy) viisi ensimmäiseksi ehtivää (tai no 10 yhteensä) sitten, kun teen sen postauksen…? Yritän vaikka julkaista sen torstaina, niin tiedätte olla kuulolla hihkaisemassa, jos kiinnostaa :)
Kuva: Henri Ilanen
Gaalan jälkeen tein aika pian tuhkimot ja ratsastin ajoin kurpitsavaunulla suunnistustaidottomalla taksilla kotipalatsiin puutaloon nukkumaan pyörimään sänkyyn unta saamatta. Oli myös jotenkin haikeaa olla kotona; huomasin, miten kova koti-ikävä minulla oli ollut. Tuntui ihan hankalalta jättää taas koti sinne. Puutalon makuuhuone oli outo, kun kolme neljästä puuttui.
Klo 03 heräsin ennen kellonsoittoa ja lähdin lentokentälle. Kuudelta lähti kone.
Tasan vuorokausi lähdön jälkeen, olin jälleen Espanjan-kotona, aamupalapöydässä. Iltapäivällä oli lasten tanssitunti. Aurinko paistoi ja oli ihan kesä.
Tällainen vuorokausi ei kovin usein taida toistua <3
PS. Lisää gaalakuvia ilmestynee tänään; voin lisäillä tänne jälkikäteen muutamia, jos bongaan jotain kivoja!
40
MarjaH
16.4.2018 at 17:09Onnea ❤ Mä juhlin vuorokausi aiemmin myös (kaverin) paljettimekossa omia kolmikymppisiä. Ihana idea tuo palkinnon jakaminen, vaikken itse pääsisikään, niin varmasti tulee kivaa! Postaat varmaan tänne sitten tunnelmia? :)
krista
16.4.2018 at 17:15Kiitos! Paljetit on kyllä <3 <3 <3 Hei ja isot onnittelut kolmekymppiselle! <3 <3 <3
-
Ja ehdottomasti jaan sitten tunnelmia! <3 Mutta kantsii olla kuulolla sitten (toivottavasti) torstaina, josko aikataulu ois sulle sopiva ja ehtisit hihkaista itsesi mukaan. Ois kivaa!
Karoliinan
16.4.2018 at 18:05Jes! Minäää minää joogatunnille :) pitääpä torstaina kärkkyä postausta.
krista
16.4.2018 at 18:41Ois niin huippua live-tavata! Tuu kärkkymään torstaina!!!! <3
Ebe
16.4.2018 at 18:07Voi harmi kun asutaan toisella puolen Suomea, oiaoa kiva juttu! Tosin ei tuo pikkunen varmaan mua päästäskään :D mut hei ihan mahoton onnea! <3
krista
16.4.2018 at 18:44Tässä hei tietty hyvä syy lähteä Kuusamosta asti (vauvan kanssa) Helsinkiin yhden tunnin joogatunnin takia….? Öööh tai niinku….? :D :D :D No mutta hei joskus vois lukijatreffimeininkiä virittää taas jonnekin ”puolivälimmäksikin” Suomea. Mulla on ollut se Titi-nalletalo mielessä, mutta nythän se muuttaa, en tiedä millainen se uusi paikka on… Mutta joskus, joskus, joskus meidänkin pitää kyllä live-tavata <3
Riika A
16.4.2018 at 19:28Oi vieläköhän mulla ois tuuria!? Itse lapsettomana kun en ihan ole sitä Titi-nalletalon kohdeyleisöä, niin tämmöiset ”aikuisten lukijatreffit” ois tosi jees! <3 Ja hei onnea gaalavoitosta!
krista
17.4.2018 at 10:41No hei sulla on niin mahtava voittoputki päällä, että kyllä siihen kolmaskin pitäisi vielä saada! :) Ois kyllä ihana live-tavata, ole kuulolla torstaina!!! (toivottavasti saan sen toisenkin päivän nyt siihen mennessä buukattua, kääks :) )
Jenny/Vastaisku ankeudelle
16.4.2018 at 20:31Ihan superisot onnittelut! Näytit ihanalta <3
krista
17.4.2018 at 10:46Kiitos! <3 Ja ihanalta näytit sinäkin, raikkaalta ja hyvinvoivalta! Onnittelut kärkikolmikkoon pääsemisestä, kovasti pidin sulle peukkuja! <3
Laura W.
16.4.2018 at 22:52On kyllä huikeat 24h sulla ollut, niin täynnä monenlaisia tunteita!
Hieno idea tuo palkinto ja lukijatapaaminen, olisin kyllä mieluusti mukana jos vaan satun bongaamaan torstain postauksen ja ehtisin olemaan joku ensimmäisistä onnekkaista!
Ja hei – entäs jos kesällä viitsisit/jaksaisit/uskaltautuisit järjestämään jollain yhtä rennolla meiningillä lukijatapaamisen ihan vaikka johonkin puistoon piknikille, niin että lapset voisi ottaa mukaan (…tai sitten ei, jos haluaa just vaan aikuishöpöttelyä – nimim. uhmaikäisen kuopuksen kanssa pääseminen joskus yksin lähikauppareissulle on ihana oma loma…)…?!
krista
17.4.2018 at 10:52Ei hitsi suakin ois niin kiva tavata livenä! Toivottavasti oot nopea bongaaja!
–
Tuollainen yhteispiknik vois olla kyllä kiva! Jos se ois jossain leikkipaikan yhteydessä tai muuten kauempana autotiestä ym., niin ehkä isommat lapset vois siinä keskenään jotain puuhastella, niin ehtisi jopa vaihtaa kuulumisiakin :) Mutta toisaalta varmaan kaikki on tottuneet sellaiseen, että keskustelut on puolikkaiden lauseiden mittaisia ja sit taas lähdetään lasten perään :D Perus :D Mutta siis joo, se ois tosi kiva idea! Ja just silleen rennosti!
Jenny/Vastaisku ankeudelle
18.4.2018 at 10:14Kiitos! Oli kyllä todellinen YLLÄTYS!
Satu
17.4.2018 at 11:42Moi, Mä olen lukenut sun blogia jo vuosia, mutta en juuri kommentoi. Nyt halusin kuitenkin sanoa, että nuo raadin perustelut osuivat kyllä ihan nappiin: tosi elämänmakuinen, hauska ja positiivinen blogi, ilman turhaa siloittelua. Espanja-kokemukset ehdotonta plussaa, koska omatkin haaveet vähän samansuuntaiset. Siksi(kin) on ollut erittäin kiva seurata teidän matkaa:) Olet siis tunnustuksen ansainnut, jatka samaan malliin!
krista
17.4.2018 at 21:05ihana, kun nyt kommentoit <3 Kiitos, ihanasti sanottu! <3
-
Heh mä oon joskus ajatellut, että "vieraannuttaakohan" tämä meidän Espanjan-elo mua joistain lukijoista - vaikka että jos Suomessa on lumipyryt, ja mulla kuvissa palmuja , tai jos vaikka suomalaisissa puheenaiheissa en ole niin täysin kärryillä (vaikka toki netin ansioista kaikki puheenaiheet on yhtä "lähellä" täälläkin). Mutta sitten olen heti perään ajatellut, että no hei tämä on meidän elämää ja sellaisena se näkyy siten blogissakin, ja omasta elämästä kirjoittaminen on tietysti sitä, mitä se elämäkin :) Ihan jo lähtien siitä, että vauva-aikana elo on myös erilaista kuin isojen lasten kanssa. Mutta siis tästä jaarittelusta siis siihen, että IHANA, että sanoit, että Espanja-kokemukset on myös plussaa :) Toivottavasti täältä tulee eväitä haaveiluun, erittäin lämpimästi tällaista suosittelen <3
Torey
17.4.2018 at 12:13Mä luen muutamaa isoa blogia. Mutta vaan sun blogia oikein seuraamalla seuraan. Olit ainoa jota kävin äänestämässä. Ja sun voitto oli pelkästään JEE, eikä sellanen ”no taas toi voitti”. Vaikka olet niitä isoja, kuuluisia blogeja, niin oot niin helposti lähestyttävä ja AITO. Sitä mä rakastan. Tykkään pienistä blogeista, joissa kaikki ei ole niin brändättyä. Mutta sä olet säilyttänyt sen pienten blogien kotoisan tunnelman, vaikka lukijoita on paaaaaljon enemmän kuin esim. mulla. :)
Siispä ONNEA vielä voitosta! Se tuli oikeaan osoitteeseen! <3
krista
17.4.2018 at 21:08Voi ihana sinä <3 <3 <3 Musta tuntuu, että sä ihan jo tunnet mut <3 Ja mä tietty myös tälleen virtuaalisesti sut <3 Mutta siis tiedätkö, osuit ihan sen ytimeen, mitä oon usein ajatellut. Multa on joskus kysytty, että miten oon kehittynyt bloggaajana ja mä oon vastannut, että MÄ EN HALUA kehittyä bloggajana :D En halua ottaa parempia kuvia tai käsitellä niitä paremmiksi tai keksiä parempia juttuja (silleen blogia varten keksittynä). Vaan haluan, että blogi on just tasan sitä, mitä se on. Vaikka Puutalobaby on tietysti tietynlainen, se on MUNlainen, ja siitä pitäminen on ollut mulle tosi tärkeää. Ihana, jos se näkyy <3
-
Ja kiitos <3 Kiitos, että olet täällä mukana ja että susta on tullut mulle tällainen virtuaaliystävä, ja kiitos tietysti myös, että äänestit <3
Saida
17.4.2018 at 12:21Onnea! Osui voitto oikealle henkilölle. Ihana asun ja muhkee kampauskin! :)
Täysin tähän asiaan kuulumattomana pakko ihmetellä, ettekö juo lainkaan vettä hanasta espanjassa? Me aina meidän espanja talvinamme emme voisi kuvitellakkaan raahaavamme vettä kotiin. Oikeastaan juomme kaikkialla euroopassa vettä hanasta. Toisaalta me olemme kaksi paljon reissaavaa aikuista, että en tiedä pitääkö lapsien kohdalla olla tarkempi. :) ihania viimeisiä hetkiä espanjassa ja tervetuloa pian keväiseen suomeen!
krista
17.4.2018 at 21:18Kiitos! <3 Mulla oli kans JUST HYVÄ fiilis tuossa mekossa ja kampauksessa, silloin on kiva olla ja kimaltaa <3
-
Joo, me roudataan ihan pullovettä, valitettavasti. Täällä on vedessä niin paljon kalkkia, että se on jo terveydelle haitallista. Ja just tänä talvena luin testin (ei virallinen testi, mutta täkäläisen lehden tekemä), että Fuengirolan juomavedessä oli... ...epäpuhtauksia/pieneliöitä/mitäolikaanenmuista enemmän kuin EU:n arvo juomakelpoiselle vedelle :( Raja-arvo siis ylittyi. Vieressä Malagassa oli nipin napin rajan alle, eli se vaihtelee ihan paikallisestikin. Mutta korkea oli sielläkin arvo :( Oli ihana juoda vettä Suomessa hanasta, ja se maistuikin niin hyvätä <3 <3 <3
Raija
17.4.2018 at 20:26Onnea!
Voitto tuli kylla ihan oikeaan osoitteeseen. :) Olen jotenkin jo ihan kyllastynyt siihen, etta blogien pitaa nykyaan olla niin kovin siloiteltuja ja ammattimaisia.. kuvien pitaa olla just eika melkeen ja mikaan ei ole enaa ns. normaalia arkea! Tama sinun blogisi on juuri siitta kiva, etta vaikka toki ammattimainen on jossain maarin niin silti postauksesi ovat normaalia elamaa kivalla puutalotwistilla eika kuvienkaan tarvitse olla aina niita maailman parahaita. :)
Joten kiitos ja onnea!
krista
17.4.2018 at 21:26Kiitos!!!! <3 Ai että mulle tuli hyvä mieli tästä ja Toreyn kommentista yllä (ja toki kaikkien muidenkin onnitteluista!!!!), mutta siis jotenkin sellainen fiilis, että "ah ihanaa mun lukijat ymmärtää mua" <3 Joo kyllä, juuri näin, juuri tällaisen mä haluan mun blogin olevan. Joskus musta on tuntunut, että jään (henkisesti) jotenkin silotellumpien blogien "jalkoihin" - että joku blogia tietämätön käy kurkkaamassa mun tärähtäneidenkuvienblogin ja ajattelee, että huh huh, onpa huono :D Ja niinhän se tietysti onkin, jos pitää sitä kriteerinä :D Mutta mä en olen silti halunnut tinkiä "omasta jutustani". Ja sit toisaalta oon yrittänyt luottaa siihen, että mun lukijat tuntee, että mikä tämä blogi on - ja muita mun ei tarvitsekaan miellyttää <3
-
Kiitos <3
Marsikka
18.4.2018 at 21:33Paljon onnea!! Ihan mahtava tuo kampaus ja jotenkin niin sunnäköisesti blingi tuo mekko! Mä täällä taustalla edelleen pyörin vaikka aikoihin ei oo tullu kommentoitua. Yhdyn kyllä muihin että tää ”puutalomaisuus” on sun blogissa sitä parhaita, jaksaa aina vaan lukea sun juttuja kun mikään ei oo muovista vaan kaikki on niin aitoa. <3 Ja vanha reissaaja kun oon niin Espanjan arki on myöskin tosi ihanaa luettavaa! Saa semmosen haavehetken just vaikka sen lumipyryn keskelle sit. :)
krista
18.4.2018 at 21:37Ihana, että oot mukana edelleen! <3 On muuten ihan superia kuulla "vanhoista tutuista", jotka on ollut just tälleen hetken hiljaa, että täällä ollaan edelleen, vaikka ei kommentoikaan - että hei, sehän täällä edelleen on kuulolla <3 <3 <3
-
Ja kiitos! <3 Ois muuten kiva tavata pitkästä aikaa! Pitäiskö järkätä seuraavat nalletalotreffit, onko teillä vielä faneja? :) Ja huomenna laitan ne jooga/brunssiajat, jos vaan pääsisit Helsingissä käymään!
-
PS. Mulla on just nyt jalassa sun vanhat housut :D