”Äiti, voitaisko leikkiä, että meillä ois naamiaiset?” ”No leikitään vaan, sehän on kiva idea!”…
Vauvat ja taaperot
-
-
Olette nähneet niitä levällään meidän lattioilla, pöydillä ja vaikka-sun-missä. Niistä on rakennettu torneja, kaadettu niitä, opeteltu numeroita ja värejä ja ennen kaikkea yhteisleikkejä – sitä kun toinen rakentaa ja toinen kaataa…
-
Tanssitunnit ja muskari – siinä meidän tyttöjen hyviksi todetut harrastukset. Molemmat tytöt ovat aloittaneet nämä harrastuksensa juuri samanikäisinä: sinä syksynä, kun ovat olleet 1 v 4 kk. Paikka on ollut sama…
-
”Pappi! Pappi! PAPPI!!!!!”, puutalossa raikaa. Ateisti-isi saa silti olla huoletta – Seela se vaan haluaa katsella Teletappeja.…
-
Se oli niitä sellaisia ”taivaallinen valo aukenee jostain ylhäältä ja torvet soivat” -valaistumisia. Siis sellaisia ”woooo, miksi en ole koskaan tullut ajatelleeksi” -tajuamisia. Tiedättehän?…
-
Samaan aikaan, kun rouva Mestarikasvattaja (haha – tajuatte varmasti ironian tässä? no, ainakin tämän tarinan jälkeen tajuatte) vastaili aktiivisesti eilisen kasvatusaiheisen bloggauksen kommentteihin, irl-perheessä todettiin esikoisen tarvitsevan akuutisti muutaman uuden pitkähihaisen…
-
Huono äiti kirjoitti eilen (täällä), kuinka ei on lapsuuden tärkein sana. Olen lähes kaikesta sataprosenttisen eri mieltä.…
-
Lapsena mä rakastin askartelua. Mutta mihin ovat jääneet askartelut aikuisiällä? Neulomisvimma minulla jossain vaiheessa oli – parin vuoden ajan ennen lapsia ja vielä Silvan vauvavuonna – mutta sellainen leikkaa-liimaa -askartelu… Koskakohan olen viimeksi sellaista…
-
Meidän perheen isosisko ei suinkaan ole ainoa, jota uudenlainen päiväkotiarki koskettaa – arki on tietysti uudenlaista myös pikkusiskolle, joka on tähän asti tottunut isosiskon nonstop-leikkitouhuihin.…