DIY perhekalenteri

Leikkivartin lisäksi minuun iski täysillä toinenkin vinkki niistä perhepsykologien vastauksista.

Heti postauksen jälkeisenä viikonloppuna raapustin reippaasti isoille papereille (kaksi A3-paperia yhteen) tällaisen pohjan:

Jesh! Tästä tulee meille perhekalenteri!

Olen itse asiassa nähnyt muutamia tällaisia saman idean viikkokalentereita valmiinakin, eli esimerkiksi jääkaappimagneetteina. En ole kuitenkaan koskaan raaskinut sellaista ostaa – mutta hei, tarkan markan äiti tekee itse ja säästää!

Sitä paitsi tekeminen yhdessä lasten kanssa on kivaa askartelua jo sinänsä.

Meillä on ollut jo tätä ennen tapana tosi paljon kerrata tulevia ja menneitä tapahtumia lapsille: kertoa, mitä tapahtuu tänään ja huomenna, kuinka monta yötä on viikonloppuun tai seuraavaan hoitopäivään tai mitä nyt vaan. Ja illalla kerrata kulunut päivä ja seuraava. Mutta tällaisen suullisen jäsentämisen lisäksi sain noista psykologivastauksista itselleni nyt selvän toimintasykäyksen sille, että myös ihan kuvallinen lukujärjestys voisi olla lapselle todella hyödyntäminen päivien kulun hahmottamiseen. Kiitos siis vielä FamilyBoostin psykologeille tästäkin vinkistä! (se juttu oli siis täällä)

Tuumasta toimeen siis! Vähitellen tuohon kalenteripohjaan meillä on sitten askarreltu omia symbolimerkkejä, jotka sopivat juuri meidän viikon kulkuun. Ja tältä meidän keittiön ovessa näyttää nyt:

(järjestys ei aito eli meidän viikko-ohjelma sekoitettu kuvaa varten)

Keksin spontaanisti, että minäpä laitan jokaiselle viikonpäivälle oman värinsä – kun lapset eivät vielä voi lukea, voidaan puhua vaikkapa”vihreästä maanantaista” tai ”keltaisesta perjantaista”.

Kun postasin silloin tuon tyhjän kalenteripohjaan Instaan, sain sinne tosi hyvän vinkin lastentarhanopettajalta: viikonpäiville on kuulemma olemassa vakiintuneet värit! Eli jos tällaista tekee, voi halutessaan käyttää niitä – samoja värejä kun sitten saatetaan käyttää esim. päivähoidossa. Vakivärit ovat tässä:

maanantai – vihreä
tiistai – sininen
keskiviikko – valkoinen
torstai – ruskea
perjantai – keltainen
lauantai – vaaleanpunainen
sunnuntai – punainen

Hih aika hauskaa, että mulla meni ihan sattumalta kolme noista oikein!

Tuollaisen keskiviivan vielä laitoin päiväunien kohdalle – se jakaa aina päivän kahteen. Ylempänä siis tietysti ”päivän leikkiaika” ja viivan alla vielä päiväunien jälkeinen ”illan leikkiaika”.

Joel piirsi, lapset värittivät, minä kontaktimuovitin.

Kalenteri on nyt ollut käytössä vähän vajaa kuukauden, ja se on ollut käytössä tosi kiva. Lapset tykkäävät käydä päiviä läpi ja siirrellä itse lappusia – ja muistuttaa, jos joku lappu on unohtunut.

Esimerkiksi tämä tarkoittaa ystävän kanssa sovittuja leikkitreffejä, jotka valitettavasti peruuntuivat sairasteluiden takia.

Viikon kulku tosiaankin hahmottuu tällaisen avulla tosi havainnollisesti – meillä iso yksi ahaa-elämys on tainnut olla, että viikot todellakin alkavat aina uudestaan ja uudestaan, ja aina on uusi maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai. Ja aina on joku näistä päivistä.

Mindblown. Hihi.

Uskon, että tällainen konkreettinen elämän hahmottaminen myös voi tuoda jonkinlaista turvaa, tai ainakin ikään kuin hallinnan tunnetta lapselle. Vaikka joku asia joskus harmittaa, niin aina on edessä uusi ”lokero”, jossa elämä jatkuu ja tulee uusia kivoja asioita. On jotain odotettavaa.

Niinhän se on tavallaan aikuisellakin – joku voi laskea kalenterista viikkoja lomaan tai päiviä (tunteja!) viikonloppuun. Aamukammatkin on! Niin entäpä sitten lapsi, joka voi hahmottaa vaikkapa aikaa siihen, että pääsee seuravan kerran mummilaan.

Aika tärkeää tarkemmin ajatellen.

”Sivupalkissa” on ylimääräisiä lappuja odottelemassa.

DIY-kalenterissa on myös se kiva puoli, että tapahtumalapuista voi tehdä tasan sillä sisällöllä kuin perheen elämään kuuluu – ja meillä lapset valitsivat symbolitkin. Tanssituntien kohtaan tuli esimerkiksi tytöt tanssimassa, kun taas muskarikohtaan tuli soittimia.

Oikeasti räätälöity juuri oman perheen kalenteri siis.

Lasten harrastuslapuset.

Onko teillä vastaavia systeemejä käytössä, ja toimiiko?

PS. Leikkivartti meillä edelleen myös voimissaan, entä teillä muilla? Millaisia kokemuksia saitte siitä, jos testasitte? Hih leikkivartti pääsi muuten Iltalehteen asti, täällä :)