DIY pieni aamupalaterassi

Meidän varjoisa takapiha on alusta asti ollut puutarhan ongelmakohta, noin niin kuin pihallaviihtymisteknisesti. Ja tilankäyttöteknisesti myös!

Alussa se oli vain sorapohjainen ”jätemaa”, joka me raivattiin ja siistittiin kyllä useita kertoja. Mutta koska se oli niin kertakaikkisen ankea, sinne takapuolelle tuli aina nostettua kaikenlaista ylimääräistä risua ja roskalavaa odottavaa kamaa. Pois silmistä ja silleen.

Sitä kutsuttiin varikoksi, ja sen ankeus aktiivisesti harmitti.

Kuitenkin aina, kun siinä oikein seisoskeli ja  ”sillä silmällä” katseli ympärilleen, tajusi, että tässähän on oikeasti tosi kaunista. Vanha syreenipuska ympärillä, siitä kauniisti siivilöityvä aamuauringon valo. Voi kun tämän varikon saisi jotenkin ihanasti pihakäyttöön!

Pari vuotta sitten me laitettiin tuonne varikolle ”kivipolku” ja alettiin ripotella sinne multaa ja random-siemeniä. Vuodelta 2019 täällä. Tasan vuosi sitten (oho päivälleen!) varikolle kaivettiin alppiruusupenkki ja istutetiin kuusi alppiruusua, siitä täällä.

Ne taitavat muuten tehdä kukkia jo tänä vuonna!

Lisäksi varikolle leviteltiin pussillinen apilansiemeniä ja lisää öööö no kaikkea muitakin siemeniä, fiilispohjalta vaan ripotellen.

Ja kappas! Varikkohan on alkanut näyttää sen verran viihtyisältä, että tänä keväänä on kutsunut meitä jo useita kertoja meitä aamukahville ihanaan aamuaurinkoon!

Tässähän vois olla joku pieni aamupalaterass…

…ja pari päivää myöhemmin sellainen sitten oli.

Tämän pienen aamupalaterassin rakentaminen oli ehkä maailman helpointa. Tai no vielä helpompaa olisi ollut ehkä laittaa terrassilaudat suoraan maata vastaan, heh.

Mutta tässä terassiin tuli kuitenkin pieni pohja, jonka Joel nakutteli yhteen kuormalavoista (eurolavoja). Toinen niistä oli tullut meille lasten keinu-kiipeilytelineen mukana, ja toisen Joel huhuili paikallisesta kierrätysryhmästä.

Jo heti tässä vaiheessa on varmasti hyvä muistuttaa, että kuormalavatuunausinnostuksen iskiessä kannattaa kuitenkin pitää järki kädessä: joihinkin kuormalavoihin voi olla suikutettu tuholaismyrkkyjä, ja joistain Aasiasta tulleista lavoista on myös löydetty Suomen luontoon kuulumattomia ötököitä.

Joten kannattaa tehdä omaa riskiarviota aina tällaisissa!

Itse esimerkiksi en käyttäisi näitä sisätuunauksissa ilman huolellista alkuperän selvitystä ja mahdollisesti jotain käsittelyä. Enkä myöskään laittaisi näistä tehtyihin juttuihin mitään syötävää kasvamaan tai muutenkaan lähelle kasvimaata.

Meidän omalla riskiarviolla kuitenkin todettiin, että tällaisessa (mahdollisesti väliaikaisessa) käytössä nämä voisivat olla ihan ok. Heh koska seisoo noita lavoja meillä välillä muutenkin roskiskuormia odottelemassa. Onpahan hyötykäytössä sen aikaa.

Terassin lattiaksi Joel osti siis kolme 80*80 cm puista terassilaattaa, ja sitten vain nak-nak-nakutteli ne kuormalavapohjaan kiinni.

Minä levitin päälle ämmini tekemän räsymaton, ja sitten nostettiin siihen kaksi tuolia ja pieni jakkara kahvipöydäksi.

Valmis!

Terassin hinnaksi tuli siis 3*16e eli puulaattojen verran. Plus pari naulaa, haha.

Puulaatatkin meinattiin ottaa meidän vanhoista; meillä on pienempiä tällaisia suoraan maata vasten lasten leikkikatoksen ympärillä. Mutta annettiin nyt lasten pitää kepparitallinsa terassi ja ostettiin ihan uudet tähän.

Jos kuormalavarungosta joskus tässä luovutaan, niin nämä hankitut puulaatat käytetään sitten johonkin muuhun.

Heh Joelin nikkaroinneissa kuulemma yksi palkitsevimmista jutuista on se, miten niissä voi käyttää kekseliäästi jo-olemassaolevia juttuja ja tehdä juttuja pikkurahalla.

Eiliset aamukahvit juotiin siis uudella pienellä DIY-aamupalaterassilla!

Aurinko siihen paistaa tähän vuodenaikaan noin kahdeksasta puoli kymmeneen – täydelliseen aikaan arkiaamunakin, kun lapsitrafiikki on juuri tehty ja tuossa voi istahtaa pienen hetken ennen työpäivää. Siihen aikaan toisen puolen terassikatokselle (DIY-henkinen lattiaton ”terassi” sekin) ei vielä aurinko paistakaan.

Tässä me aamuisin istuskellaan!

(jos ei nukuta. tai jos ei sada vettä)

21