Kevyen perjantaiaiheen aika! Voisinpa vaikka tässä kirjoittaa viikonloppusuunnitelmista, kukkakioskin kukista ja niiden valinnasta, lapsen skeittilaudan ostosta (ostettu! jee! tsekatkaa Insta!) tai hmm ehkä ärsyttävästä aftasta huulen sisällä…?
Mutta j*mankauta mä en voi ajatella mitään muuta kuin edunvalvontavaltuutusta. Edunvalvontavaltuutus! Edunvalvontavaltuutus!!!
Jepjep. Kävin äitini seurana kuuntelemassa ilmaista luentoa aiheesta, ja… voi ny j*mankauta.
Olin vielä kengät jalassa eteisessä, kun jo selitin suu vaahdossa Joelille, että meillä on asiat kuule ihan päin h*vettiä.
Anteeksi, nyt tulee paljon voimasanoja. Olen kiihkeässä tilassa.
Jos mä nimittäin olisin siinä kotimatkalla luennolta saanut iskun päähäni, aivovamman ja joutunut 30 vuodeksi vihanneksena hoitoon, Joelilla ja lapsilla ei olisi enää puutaloa eikä pankkitiliä. Hup-SIS. Sellainen pikkupikkujuttu, että ne molemmat on mun nimissä.
Jos mä saisin iskun päähäni ja kuolisin, se olisi ihan ok. Tai no: ei olisi. Mutta se olisi taloudellisesti yksiselitteisempi asia. Eli silloin on maailmassa olemassa testamentit (niitäkään meillä ei muuten ole), ja meidän naimisissa olo ratkaisisi perimistilanteen. Silloin Joel (käsittääkseni) perisi minut, kuten haluankin. Vai pitäisikö se olla niin, että lapset perii ja Joel hallinnoi…? Sekin pitäisi miettiä.
Mutta siis testamentit nyt sivuun tästä vauhkoamispostauksesta, koska:
Jos toinen joutuu hoidettavaksi (vaikka vuosikymmeniksi), ei testamentillä tee vielä yhtään v*un mitään (ANTEEKSI!!! HYI MUN KIELENKÄYTTÖ!!!) ennen kuin se ihminen oikeasti kuolee. Mitä jos se on naurisporkkanaperunana laitteissa? Jos ei ole edunvalvontavaltuutusta, menee kaikki päin h*vettiä joutuu viranomaisen holhoukseen (tai omainen voi olla edunvalvoja, mutta viranomaisen valvonnassa = valtava byrokratia) ja silloin voi käydä niin, että viranomainen tekee päätöksiä, joita henkilö/perhe ei missään nimessä haluaisi tehdä. Oman kodin tai vaikkapa sukukesämökkien (jos niitä olisi) myyminen nyt vaikka heittoesimerkkeinä. Viranomainen voi päättää myydä jotain omaisuutta hoitokulut kattaakseen, vaikka se kuinka olisi testamentattu jollekin ja perhe olisi valmis hoitamaan kulut jollain muulla tavalla.
Eli vaikka kuinka olisi testamentti (jota ei edes ole), jonka mukaan Joel perii talon, sillä ei ole mitään väliä, jos mä olen hengissä mutta en täysissä järjissä. Siihen tarvitaan se (kaikki tän postauksen voimasanat tähän) edunvalvontavaltuutus.
Toivottavasti en nyt selittänyt ihan miten sattuu – tämä sekava vaahtoamistiivistys vain 1,5 tunnin luennolla jakeluun menneistä asioista – mutta siis ihmiset, googlatkaa IHAN HETI NYT edunvalvontavaltuutus.
Ja tehkää sellainen! Eikä millään diy-meiningillä, koska termit ja muut pitää olla just oikein. Ilmeisesti sen voi tehdä pankissa tai juristilla, mutta supertärkeää on, että se on just oikeanlainen, koska muuten se ei mene läpi. Ei saa siis antaa minkään tumpelon tehdä sitä! Joel tuolla nyt kuumeisesti googlaa, että miten me saadaan se ihan nyt tasan heti nyt (tai muuten ei uskalla enää poistua kotoa, jos tuolta remonttityömaalta putoaa joku pelti päähän). Samalla ne testamentit myös.
Joten hyvää viikonloppua edunvalvontavaltuutus!!!
Uhhuh. Saisinko lasin viiniä nyt?
PS. Pyysin Joelin lukemaan jutun ennen julkaisua.
”Joo huh huh”, Joel kommentoi. ”Haluatko sä oikeasti lasin viiniä?”
”Kyllä, kiitos.”
A
7.2.2020 at 18:43Eikös oo niin, että lähtökohtaisesti aviopuoliso ei peri, saa osituksella puolet _yhteisestä_ omaisuudesta…? Ehkä testamenttiasiaa seuraavaksi siis. Edunvalvontavaltuutuskin on kyllä hyvä muistutus, pitäis hoitaa kuntoon — helposti ajattelee ettei tarvii kun on nuori ja lapseton. Mutta eihän se onnettomuuksilta pelasta…
krista
7.2.2020 at 18:47Ääää en mä edes tiedä! :D Mä oon luullut, että perii… Ei hitto että sitä on urpo… Onko se sit niin, että lapset perii, jos ei ole testamenttia. No, ihan ok sekin. Mutta siis SE KUNTOON MYÖS. Minilex sanoo näin: https://www.minilex.fi/a/perinn%C3%B6njako-ilman-testamenttia
–
Ja siis nimenomaan! Me mentiin sinne kuuntelemaan mun äidin asioissa, mutta esimerkeistä tajusin, että tämähän koskee myös mua! Oon luullut jotenkin (tyhmästi), että kun meillä on keskinäiset henkivakuutukset ja muutenkin vakuutukset viritettynä tappiin, niin meillä olisi tällaiset asiat hoidossa. Mutta eipä näköjään ole! Uhhuh että oli hyvä ja herättävä luento!
krista
7.2.2020 at 18:49Täällä myös perimisestä testamentittomassa tapauksessa: https://oikeus.fi/fi/index/tietoaarjenongelmiin/avioliittojaavoliitto/perintooikeus.html Nämähän on just näitä, mitä ei jotenkin halua ajatella, mutta PITÄISI. Vakuutuksia me tosiaan ollaan hyvinkin tarkkaan mietitty, mutta tässä on ollut meillä nyt ns. sokea piste.
Erikoiset Asiantuntijat
7.2.2020 at 18:57Aviopuoliso ei peri, jos on yhteisiä lapsia. Olet oikeassa, edunvalvontavaltuutus kannattaa olla nuorilakin ihmisillä, koska asioiden hoitaminen ilman sitä voi olla hankalaa. Mutta ei nyt pidä yöuniaan menettää.
krista
7.2.2020 at 19:07No tuonkin siis luulin väärin! No mutta meidän tapauksessa tosiaan tuokin olisi ok – osin kannattaisi miettiä ihan ajan kanssa, että meneehän fiksusti.
–
Heh joo ja en oikeasti valvo ensi yötä (ainakaan tuosta syystä, hihi), mutta ehdottomasti heti Suomeen tullessa aiotaan hoitaa tuo asia kuntoon. Pieni juttu, mutta voi osoittautua ihan supertärkeäksi. Ja tietysti etenkin vanhemmilla ihmisillä, äitini kanssa tosiaan tuonne meninkin.
Nellisi
7.2.2020 at 19:21Hei hyvä Krista, että otit puheeksi!!! 💪🏻 Enpä ole itsekään ajatellut tällaista. Mut siis toihan on tosiaan ihan älytöntä, että viranomainen voi sit tehdä ihan mitä älytöntä tahansa. 😱 Meilläkin henkivakuutukset miehen kanssa ja lainoissa on kans jotkut vakuutukset. Mut jos ei kuolekaan… Hui. Ei sillä, että kuolemakaan olis hyvä asia, mut joo… Apua! Nyt sitä viiniä!
krista
8.2.2020 at 10:48Oltais eilen voitu viinilaseilla skoolata edunvalvontavaltuutukselle! :) Meillä kans on tosiaan hyvät henkivakuutukset ja muutenkin vakuutukset kunnossa, ja on ajateltu tosiaan, että naimisissa ollaan eli perimisasiat ihan ok-kunnossa – MUTTA tosiaan tuota ei oltu tajuttukaan, että mitä jos ”vain” vammautuisi vihannekseksi, niin mitäs sitten kävisi. Että tosi iso herätys kyllä tuo oli, toivottavasti herättää muitakin, meidät ainakin!
Fourviere
7.2.2020 at 19:22Mä tavoitan täysin sun tunteen! Me juuri käytiin (vihdoin!) laittamassa niin edunvalvonta- kuin testamenttiasiat puolison kanssa kuntoon. Ja vaikka asian tärkeys oli ollut tiedossa, niin silti tuli pankin lakimiehen luona kylmä hiki kun mieti miten pitkään on menty ilman. Ja tosiaan tehkää se keskinäinen testamenttikin ihmeessä!
krista
8.2.2020 at 10:50Jesh hyvä te! <3 Testamentti on tosiaan ollut joskus mielessä (mutta ei kiireisenä, koska tosiaan naimisissa), mutta tää puoli meiltä jäänyt kokonaan hoksaamatta. Me laitetaan kuntoon kans heti, kun palataan Suomeen! Ja samalla tosiaan sen testamentinkin!
Riika
7.2.2020 at 19:28Aviopuoliso ei tosiaan peri, jos on yhteisiä lapsia. Jos parilla ei ole avioehtoa, puolet parin omaisuudesta (riippumatta kenen nimissä se on) menee leskelle ns. tasinkona. Jos taas avioehto on, se määrittää mitä leski saa vai saako mitään. Ilman testamenttia omaisuus siirtyy siis kuolemantapauksessa lapsille. Testamentilla voi jättää puolisolle omaisuutta, mutta rintaperillisten lakiosaa ei silläkään pysty sivuuttamaan.
Tiedän tämän omakohtaisen kokemuksen kautta. Isäni testamenttasi kaiken äidilleni, ja minä ja veljeni allekirjoitimme testamenttiin kohdan jossa luovumme lakiosuudestamme. Kuoleman jälkeen mun ja veljeni täytyi silti vielä uudestaan allekirjoittaa pesänselvittäjän luona paperit, joissa luovuimme lakiosastamme. En usko että esim alaikäisen lapsen kohdalla lakiosasta luopuminen on mahdollista.
Jos siis haluat syystä tai toisesta että talo ja/tai muu omaisuus menee puolisolle eikä lapsille, jos jotain sattuisi, kannattaa tähän todellakin paneutua ja selvittää, mikä on juuri teidän tapauksessa se paras vaihtoehto.
krista
8.2.2020 at 10:53Jesh, kiitos tästä! Hitsi kun mun on jotenkin tosi hankala ajatella, että miten kaikki kannattaisi järjestää! Mä totta kai haluaisin, että Joelilla ja lapsilla ois mahdollisimman hyvä asua meidän kodissa – me ajatellaan, että meidän kaikki omaisuus on yhteistä, mun ja Joelin, ja kaikki jää sitten meidän jälkeen lapsille puolet-puolet. Mutta tosiaan että miten se kannattaisi testamentissa olla, sitä pitää tosiaan miettiä! Vaikka just mahdolliset uudet puolisotkin (KAMALAA EDES AJATELLA) pitäisi ottaa huomioon, vaikka… …uhh just tällaisten takia näitä ei haluaisi edes miettiä! Mutta kyllä pitäisi miettiä!
Tilia
10.2.2020 at 13:09Kannattaa ottaa uudet puolisot ja uusien puolisoiden lapset myös huomioon, erityisesti jos suvussa on vaikka rakas kesäpaikka, maatila tms jotain, mikä halutaan pitää tarkasti omassa suvussa ja jonka kylmäksi rahaksi muuttaminen riipii jo ajatuksen tasolla. Jos esim. sinä kuolisit ja Joel saisi uusia lapsia vaikka myöhemmin 2 lisää, niin Joelin puoliskaa olisikin jakamassa sitten aikanaan neljä lasta eikä kaksi. Tällöin voisi käydä niin, että teidän yhteisten lasten pitäisi myydä puutalo pois maksaakseen uusille lapsille heidän osuutensa sinun aikanaan maksamastasi talosta. Tähän vielä parit avioerot päälle seuraavissa sukupolvissa, ja talon omistus voi olla yllättävänkin kimurantti paketti.
—
Toinen olennainen juttu on nuo tiliasiat. Kannattaa järjestää asiat niin, että saa ruokarahaa lapsille ja itselleen vielä puolison kuoltuakin. Perunkirjoituksessa menee helposti muutama kuukausi.
Riika
7.2.2020 at 19:36Edellinen kommentti jäi vajaaksi… 😅
Piti vielä jatkaa, että kiitos tuhannesti muistutuksesta! Meillä on ollut puheena tehdä ”testamentti”, jolla määrätään lasten huollosta siinä tapauksessa että molemmille vanhemmille tapahtuu jotain. Meidän tapauksessa tämä on oleellista, sillä asumme pysyvästi ulkomailla (USA), ja kyseisessä skenaariossa on mahdollista, että lapset sijoitettaisiin asuinmaassa jonnekin perheeseen/laitokseen eikä lähetettäisi Suomeen, jossa on isovanhemmat ja muut sukulaiset. Näin kuulemma siitä huolimatta, että me kaikki olemme ainoastaan Suomen kansalaisia. Myös muut aihepiiriin liittyvät asiat testamentista lähtien pitäisi hoitaa kuntoon. Se vaan jotenkin on jäänyt jonnekin unohduksiin, joten uudestaan; kiitos muistutuksesta! Tämä on tärkeä asia.
krista
8.2.2020 at 10:56Mahtavaa, kiva että toimi muistutuksena! Hei ja kun olette siellä pysyvästi ulkomailla, asiaan tulee varmaan sellainenkin koukero teillä kuin sen maan lainsäädäntö! Tässä ”meidän” tilaisuudessa tuli ilmi just sellainen, että kun jotkut oli pysyvästi täällä, silloin ei pelkästään Suomen edunvalvontavaltuutuksen jutut (välttämättä!) päde vaan pitää selittää myös ko. maan lainsäädäntö. Eli kantsii tehdä sellaisella, joka tuntee sekä Suomen että USAn kuviot tuossa! Ja kyllä, oon samaa mieltä, tää on supertärkeä! Vaikka tuossa ”meidän” tilaisuudessa enimmäkseen tuollaiset mun äidin ikäiset oli ”kohderyhmänä”, niin kyllä se tosiaan kuunnellessa kolahti omalle kohdallekin, että hei meilläkin tosiaan pitää olla tuollaiset.
NM
7.2.2020 at 20:54Netistä kyllä löytyy mallilomakkeita, joissa sanamuoto on oikein. Itse tein äidilleni sellaisen jonkun ET-lehden mallilomakkeen pohjalta ja meni ihan maistraatissa läpi. Kunhan paperin laatii huolella niin ei siihen välttämättä asianajajaa tarvitse. Ja se oli tärkeää miettiä, saako valtuutettu päättää sekä taloudellisista ja terveydenhoidollisista asioista vai vain hommasta kummasta.
krista
8.2.2020 at 11:00Jesh hyvä, teillä on ollut hyvä mallilomake! Tää puhuja (hän ei ollut juristi siis vaan hoitoalalta ja nähnyt työssään näitä tapauksia, kun perhe ei olekaan näihin varautunut ja tulee ns. tilanne eteen) varotteli nettilomakkeista sen verran, että JOS siellä ei olisikaan kaikki kohdalla (joku nimike väärin, ei ole esimerkiksi nimetty kakkoshenkilöä ”toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu” -sanahirviönimellä tai puuttuu vaikka kiinteä omaisuus), niin saattaa mennä eri tavalla kuin on tarkoitettu tai pahimmassa tapauksessa ei mene edes maistraatissa läpi – mutta ET-lehti ollut siis luotettava ja hyvä pohjan tekijä, hyvähyvähyvä! Nettilomakkeissa on varmaan se riski, että on hyviä ja toimivia, mutta sit vaan pitää olla varma, että se oma on just se hyvä eikä ”sinnepäinen”!
Cookie-
7.2.2020 at 21:55Näitä pääasiassa vanhuksia näkee työn puolesta paljon, joilla tämä on jäänyt tekemättä. Sitten kun muisti ei enään pelaa ja on yleinen edunvalvonta vanhukselle niin ei hän käsitä minne ne rahat on kadonneet ja miten sitä nyt pärjätään kun käyttörahaa saa ehkä 40€/vko. Yleistä edunvalvojana ei saa kiinni jos on asioita joita hänen asiakkaan pitäisi selvittää ja kiinnostuksen taso sen yhden asiakkaan asioihin ei välttämättä ole kovin suuri.
Toisaalta paljon myös näkee vanhuksia jotka sitä edunvalvontaa tarvitsisi, mutta omaiset eivät ole asiasta huolehtineet joten sitten pitäisi ulkopuolisena harkita tekeekö maistraattiin, tai siis nykyisin dvv, ilmoitusta omalla nimellä kun sitä ei anonyyminä voi tehdä.
Jos iäkkäämpi ihminen on kuitenkin vielä toimintakunnossa ja ymmärtäväinen voi myös alkuun antaa ihan vain käyttöoikeudet luotetulle henkilölle pankkitiliinsä sitä varten jos kunto heikkenee ja asiointi vaikeutuu tai sairastuu niin ettei hetkellisesti kykene hoitamaan asioitaan.
Ja huom, huom! Kun valtuutuksen tekee pitää se antaa valtuutetuille säilytettäväksi tai sellaiseen paikkaan mihin valtuutetulle on pääsy. Se että on hyvässä tallessa omassa tallelokerossa tai pankin asiakirjasäilytyksessä (jos ei ole käyntioikeutta annettu) ei paljoa lämmitä omaista siinä vaiheessa kun valvonnan tarpeessa oleva ei pysty sitä sieltä hakemaan.
Terveisin pankintäti :)
krista
8.2.2020 at 11:07Kyllä, tämä oli juuri tilaisuuden puhujan tausta eli hän oli työssään nähnyt näitä tapauksia (liikaa), että perheellä hyvä tahto hoitaa oman rakkaan vanhuksen asiat, mutta kun tämä valtuutus jäänyt tekemättä, on aiheutunut paljon murheita ja ongelmia. Ja tosiaan niin kuin tuolla sanotaan, yleiset edunvalvojat ei varmasti ole ”hirviöitä” vaan tekevät työtään pykälien mukaan, mutta jos on vaikka satojen vanhusten etu valvottavana, niin se ei välttämättä tapahdu vanhuksen aiempien henkilökohtaisten toiveiden mukaan vaan just niiden pykälien mukaan.
–
Mun pitikin muuten siinä tilaisuudessa kysyä, että missä sitä valtuutusta säilytetään – mutta jäi kysymättä. Joten kiitos! Tosiaan ihan älyttömän hyvä pointti: se ei voi olla sellaisessa paikassa, johon valtuutettu ei pääse!
–
Tuokin oli muuten hyvä vinkki, että ihan käyttöoikeudet luotetulle henkilölle pankkitilille (siis vanhuksen suhteen) voi olla hyvä juttu – jos vaikka on välillä toimintakyvyttömämpiä kausia – niin ei jää laskut hoitamatta. Voi hitsi, näitäkin pitää jossain vaiheessa miettiä <3 Totta kai pää haluaisi sanoa, että "höh ei nyt vielä", mutta kyllä minunkin äiti on jo 79-vuotias ja hyväkuntoinen ja täysin skarppi vielä, mutta totuus on, että ikää tulee joka vuosi <3
Tilia
10.2.2020 at 13:30Nimenomaan hyväkuntoisena ja skarppina nämä pitäisi tehdäkin – niin kuin se muutto esteettömiin tiloihinkin. Mutta kun ihminen ei ajattele, että voisi olla joskus huonommassakin kunnossa ja haluaa asua kotona niin kauan kuin se suinkin sitkutellen onnistuu… Sitten, kun on jo muistisairaus päällä (ja se voi tulla myös äkkiä), ei pysty enää näitä asioita hoitamaan eikä ketään valtuuttamaan, vaikka ns. kaikilla olisi ollut tiedossa, mitä ihminen toivoo. Yhtäkkiä ollaan tilanteessa, jossa hoivakodin eka kuukausimaksu pitäisi maksaa eikä kellään siihen kykenevällä ole tilinkäyttöoikeutta. Uusi hoiva-asuminen vie käytännössä koko eläkkeeen ja vanha koti pitää vuokrata tai realisoida äkkiä, koska sen juokseviin kuluihin (esim. vastike) ei ole enää varaa. Ja jonkun pitäisi näitäkin papereita pystyä allekirjoittamaan.
Maikki
7.2.2020 at 22:16Erittäin tärkeä aihe! Perinnön osalta tuli mieleen, että maistraatin holhoustoimi astuu kuvioon myös siinä tapauksessa, että alaikäisellä lapsella on omaisuutta yli 20.000 €. Tällöin maistraatti valvoo, että omaisuutta hoidetaan asianmukaisesti. Tuossa tilaisuudessa on tainnut olla pikkuisen pelottelun makua, sillä tuollaisia omaisuuden myynnin kaltaisia toimia ei ihan sormia napauttamalla tehdä, vaan näitäkin toimia maistraatti valvoo. Olen itse työskennellyt holhousasioiden parissa ja hyvin inhimillistä toimintaa siellä pyöritettiin ja kaikkia osapuolia pyrittiin kuulemaan parhaan ratkaisun löytämiseksi. Eli ehdottomasti kannattaa miettiä nämä asiat omalta kohdalta ja laittaa avioehdot, testamentit ja valtuutukset kuntoon! Mutta edunvalvonnasta ja maistraatista ei kannata nähdä myöskään painajaisia. :D
krista
8.2.2020 at 11:34Ahaa, tuohan on myös tosi tärkeä tieto! Mutta toki vaan järkevää, että joku taho valvoo, ettei jonkun alaikäisen perintöä hassattaisi johonkin epäolennaisiin.
–
Hyvä tietää, ei siis painajaisia :) Tämä puhuja ei siis ollut juristi vaan hoitoalalla nähnyt surullisia tapauksia siitä, kun perheellä ei ole ollut asia ennakkoon hoidettuna ja sitten on mennytkin asiat eri tavalla kuin vanhus/perhe olisi toivonut. Mutta aivan ihana kuulla, että inhimillistä toimintaa sielläkin pyöritetään (tosin kuormituksen voisi kuvitella olevan ison, varmaan paljon holhottavia yhdellä ammattilaisella?) ja pyritään kuulemaan omaisia! Hyvä kuulla! En itse ole katsonut sitä tuoretta MOT-ohjelmaa (en oikein tykkää siitä ohjelman tyylistä, mun mielestä liikaa skandaalinlöytämisen yritystä yleensä ainakin noissa, siksi en edes katso), mutta varmasti se vaikutti monen pelkoihin.
herkkusuu
7.2.2020 at 22:23Tärkeä asia!
Tämä opas on hyvä ja mukana on myös mallilomake:
http://netpaper.lonnberg.fi/muistiasiantuntijat/opas_oikeudelliseen_ennakointiin/#/1/#p=36
krista
8.2.2020 at 11:35Jesh, kiitos linkistä! Pikavilkaisulla näytti hyvältä tuo opas! Me kans just tilattiin yksi opas kirjakaupasta, voidaan sitten kierrättää suvussakin.
Hehekiitti
7.2.2020 at 23:03Siis nyt ei pyöri muuta mielessä kuin
EDUNVALVONTAVALTUUTUS
krista
8.2.2020 at 11:36Hihi, noilla ajatuksilla olikin hyvä mennä nukkumaan eilen :D Ei sentään tullut uniin mulla! :D Varmaan siksi, kun oli päätetty, että se me tehdään – sit ei tarvinnut huolehtia, kun tietää että asian aikoo hoitaa.
Ruukkukulta
8.2.2020 at 06:33Juristi tässä hei. En oikein edes tiedä mistä aloittaisin että saan tämän pysymään aisoissa.
Perimisestä: lapset perii. Jos leski on köyhempi niin leski saa osan avio-oikeuden perusteella. Tässä kannattaa miettiä myös sitä että jos lapset on alaikäisiä ja perii esim. talon niin maistraatti vahtii miten perintöä käytetään. Tai toisin sanoen ei käytetä, sen pitää säilyä. Ja samoin kannattaa miettiä millaisen testamentin tekee, koska jos lapset on alaikäisiä niin heille määrätään edunvalvojan sijainen testamentin tiedoksisaantia varten. Edunvalvojat pääsääntöisesti eivät hyväksy testamentteja ja vaativat lapsille lakiosa.
Ja huomioikaa sekin, että leskellä on suoraan lain nojalla oikeus hallita yhteistä kotia jakamattomana ja tämän oikeuden edelle eivät mene edes lasten lakiosat.
Edunvalvontavaltuutus on hyvä idea. Tästä haluan kommentoida lähinnä sen, että ymmärrättehän, että motin dokumentti antoi aika yksipuolisen kuvan yleisestä edunvalvonnasta. Edunvalvojat eivät ole mitään hirviöitä jotka tekevät mielivaltaisia päätöksiä, vaan heidän tehtävänsä on valvoa päämiehen ja vain päämiehen taloudellista etua. Tästä syystä esim. sitä testamentattua omaisuutta myydään. Jos rahat eivät riitä hoitomaksuihin niin myyminen on ainoa vaihtoehto ja esim.kela saattaa ilmoittaa että toimeentulotukea ei tule ennenkuin asunto on myyty.
Ja äkää tehkö itse näitä asiakirjoja. Esim.avioehtosopimusta ei edes tutkita maistraatissa, jos se on väärin tehty niin se selviää vasta siinä vaiheessa kun sitä pitäisi käyttää. Samoin edunvalvontavaltuutus, se voidaan kyllä vahvistaa maistraatissa, mutta sitten tulee eteen esim.kiinteistön myynti jota ei olekaan kirjattu siihen ja siitä syystä myyntiin pitää hakea lupa maistraatista. Puhumattakaan testamentista joita ei mikään taho valvo.
krista
8.2.2020 at 11:42Kiitos, että aloitit kuitenkin! :) Ja kiitos viestistä, tosi ymmärrettävästi kirjoitit (vaikka oletkin juristi, hihi)
–
Joo mulla oli totaaliaivopieru tuossa perimisasiassa, muutkin siitä tuosa huomautteli ja hyvä niin! Tää just osoittaa sen, miten pihalla sitä ihminen voi olla, kun ajattelee vaan, että ”on se hoidossa” eikä ajattele yhtään pidemmälle,. Mutta kiitos!
–
Mäkään en siis tuota MOTin dokkaria ole nähnyt (en tykkää tosiaan formaatista, liikaa skandaalia), mutta varmasti vaikutti yleisön kysymyksiin. Yleisö siis iäkkäämpää ja tilaisuuden viesti heille oli just se, että muistakaa tehdä tämä edunvalvontavaltuutus nyt, kun olette vielä voimissanne (ja kerrottiin selkokielellä, että mikä se on) ja että tehkää se ammattilaisella (esimerkiksi pankissa tai juristilla) eikä itse – ja käytiin läpi, että mitä siinä pitää olla siinä lomakkeella.
–
Iso kiitos kommentistasi! Hei ja voinko kysyä: mistä tunnistan, että me mennään sitten just oikeanlaiselle asiantuntijalle tätä&testamenttia tekemään? Onko se joku tietyn alan juristi ja isketäänkö se vain googleen vai mitä? Halutaan tehdä nämä sellaisella, joka oikeasti osaa ja osaa vaikka neuvoa meidän pähkäilyissä, että miten vaikka testamentti kannattaa laittaa.
Ruukkukulta
9.2.2020 at 19:57Ihanasti sanottu, kiva kuulla että tuli ymmärrettävä viesti :D.
Kuka tahansa lakimies tekee sellaisen asiakirjan joka täyttää muotovaatimukset. Mutta jos haluatte enemmän neuvoja vaikka siihen millainen testamentti kannattaa tehdä niin valitsisin jonkun perheoikeuteen erikoistuneen asianajajan/asianajotoimiston. Tai pankkilakimiehen, ne tekee paljon näitä ja osaa todennäköisesti hyvin neuvoa eri vaihtoehtoja.