Äääää tahtoo-tahtoo.
Matka Italiaan kevääksi varattu, mutta nälkä kasvaa syödessä.
Mä haluan takas:
telttailemaan Surinille…
…tänne!
Tai:
hippeilemään Intiaan ja asumaan bambuhutissa…
…jonka lukko on näin tukeva…
…mutta saranat on sentään rautalankaa!
PS. Katsokaa, miten nuoren näköinen Joel on ilman partaa!
Babyface.
ebe
20.3.2013 at 12:34Luin ensin ”katsokaa, miten nuoren näköinen Joel on ilman PAITAA!” :D
Kristaliina
20.3.2013 at 12:35myös se ois ihan totta :D
Linka
20.3.2013 at 12:52Oi, Italiaan…. Mä olen ehdottomasti sitä mieltä, että niin kauan kun kevät on uutistenkin mukaan peruttu, ei saa laittaa mitään lomakuvia! äää, mäki haluan lomalle…nyh. Tähän hätään kelpais jopa päiväristeily ”Etelä-Helsinkiin”, mut toistaiseks suurin reissu mihin pääsen on visiitti Jumboon ja Ikeaan…hmm. Melkein sama kuin Italia? Ehkä? Not…
Kristaliina
20.3.2013 at 13:03Linka, hei onhan siellä Jumbossa se Classic-pizzeria….? Oisko se edes vähän Italiaa…? :)
Mä itse en olekaan Italiassa käynyt muuten kuin Roomassa – oon ollut aina enemmän Kreikka/Espanja/Portugal -fani. Mä en nimittäin kestä sitä, jos joku on mulle tyly, Roomassakin sain pahan mielen about joka toiselta ravinolareissulta :) Mä haluan, että mua kohtaan ollaan ystävällisiä ja hymyileväisiä enkä tykkää yhtään sellaisesta ”mitä hemmetiä te mun ravintolassa häiritsemässä teette” -mentaliteetista, mitä Roomassa aika usein joutui kohtaamaan… MUTTA mutta mutta ehkä maaseudulla on vähän rennompaa :)
Vierailija (Ei varmistettu)
20.3.2013 at 13:06Oioi! Ymmärrän hyvin matkakuumeesi.
Millaista reittiä päädyitte Suriniin, muistelin että se ei ole ihan yksioikoista otetaan-lautta-ja-mennään vaan -tyylisesti vaan että siellä oli jotain kansallispuistolupa-asioita?
HelloAochi
20.3.2013 at 13:09Samaa kuumeilua täälläkin havaittavissa. Hitsi. Mä haluisin olla rikas. Tai edes vähän vähemmän köyhä. Onneksi on sentään se Kreikka, mutta ei sitä oikeastaan edes voi laskea. Ranta ja aurinko sentään.
Emmi Nuorgam
20.3.2013 at 13:10Äää en kestä! Toi talo Italiassa kuulostaa ihan kertakaikkisen mahtavalta! Mäkin haluan!
Kristaliina
20.3.2013 at 13:42Joo, se Surin on ihan kansallispuistoaluetta eli siellä voi yöpyä vain teltoissa :) Rakennuksia siellä ei ole, tai no joo wc/suihkukopit kyllä, ja siten sellainen osuuskunnan omistama ruokakatos, josta sai todella pahaa ruokaa :D
Me mentiin Surinille Khuraburi(?)-nimisen tienvarsikylän kautta. Siellä oli pari ”matkatoimistoa”, jotka järjestää pääsyä Surinille: samasta paikasta sai kansallispuistoluvat, teltan, vuokrasnorkkelit sun muut ja kyydin saarille. Surinille järjestetään käsittääkseni myös sellaisia turistipäiväretkiä, toiselle puolen pääsaarta. Mutta ehdottomasti suosittelen tuota telttailua. Rauhallinen pieni teltta-alue sijaitsi suoraan sellaisen paratiisilaguunin rannalla: siitä vaan suoraan snorkkeli päähän ja menoksi. Oh! Ihan paratiisi, ja telttailukin oli yllätävän mukavaa.
Hei ja meri + aurinko + Kreikka > kyllä se lasketaan! :)
HelloAochi
20.3.2013 at 14:02Kyllä se ihan oikeasti oikeasti laskettais, jos se ei tarkottais, tiedäthän, isää äitiä isoäitiä muita sukulaisia siskoa veljeä lukiokavereita ja kaikkea tuota. Mutta on kotiinkin ihan tosi kiva mennä, vaan ei se kaukokaipuuseen hurjasti auta. Ihan kivaa silti, eri tavalla.
Italiassa on varmasti i-ha-naa, siellä on kyllä ihan eri tunnelma kuin Kreikassa, siinä olet oikeassa. Sellainen terrakottamaisempi ja tuoksuvampi.
HelloAochi
20.3.2013 at 14:02Ja ääääääää mä en kestä, miten täydelliseltä tuon Surin kuulostaa!
iitu - (Ei varmistettu)
20.3.2013 at 15:49Matkakuumeilua täälläkin. Siis perhematkakuumeilua, pienelle Italian viikonloppulomalle ollaankin lähdössä muutaman ystävän kanssa (ilman lasta!) keväällä. iik. Mutta ei se oo yhtään sama, saa nähdä miten osaan ikävältäni nauttia koko lomasta. Ajattelin varatessa että siihen on vielä niiiiin pitkä aika, mut nyt kun se lähestyy niin alan olla vähän kauhuissani….
Meillä oli muuten alkuvuodesta myös T:n isovanhemmat mukana Espanjan reissulla ja se oli ihan kyllä mahtavaa! Ollaankin jo vähän harkittu uutta matkaa samalla kokoonpanolla, tosin kesällä ois tarkotus matkustaa jonnekin vähän lähemmäs, toi lentäminen kun ei ollu mein lapsukaisen mikään suosikkijuttu ja neljässäkin tunnissa oli ainakin kaksi tuntia liikaa. Kaikki kaukomatkasuunnitelmat tyssää siis ajatukseenkin niistä lennoista, lähemmäs kymmenen tuntia koneessa tuntuu aika hurjalta ajatukselta mein elohopean kanssa, yölennot vois mahdollisesti mennä ok, mut en taida olla valmis kokeilemaan…Onneks lähelläkin on paljon kivaa nähtävää ja koettavaa :)
Dalmi
20.3.2013 at 17:34Se on tämä kevät jotenkin aina. Sitä istuu silmät lasittuneina lentohaun parissa vähintään puolet päivästä.
Mut talo maalta Italiassa, oi!
Devika Rani (Ei varmistettu)
20.3.2013 at 20:17Ah, täälläkin on ollut ties kuinka kauan matkakuume! Mä haluaisin niin kovasti Intiaan tai edes Amerikkaan.. mutta kun tuo tyttö on 3kk, niin ehkä pitää tyytyä Tallinnaan. :P Olispa sen verran varakas että voisi lähteä reissuun aina kun tekee mieli eikä tarvitsis kituuttaa kotona ja miettiä mihin juustoon on varaa. :)
Anna P. (Ei varmistettu)
20.3.2013 at 21:45Oi, tunnistin heti että tuo telttakuva on otettu Koh Surinilta! Ihana, ihana rauhallinen saari, mukavia ihmisiä, ikimuistoisia kokemuksia…
Vierailija (Ei varmistettu)
21.3.2013 at 08:59Voiiiiiii liian ihanaa. Kunpa pääsis itsekin ja riittäisi kyllä viikko jossain lämpimässä. Ehkä syksyllä. :) Hope
hannah79 (Ei varmistettu)
21.3.2013 at 09:38Mun kokemus lasten kanssa matkustamisesta on, että lapset jaksaa pitkät lennot usein paremmin kuin vanhempansa ;-) Etukäteen kannattaa tietty jutella millaista siellä koneessa on, ja kertoa että matka on kaikille pitkä, mutta toisaalta muistaa, että lapset on lapsia, eikä heiltä voi välttämättä vaatia hillittyä käytöstä, hyvää mieltä ja paikallaan oloa koko matkaa. Jos joku vierustoveri näistä häiriintyy niin se on hänen ongelmansa – olisi varannut paikan kalliimmasta matkustusluokasta tai uloskäyntien kohdalta, jonne lapsia ei laiteta. Raastavaa on ollut ainoastaan kuunnella lapsen (ei omani) lähes jatkuvaa huutoa tuntitolkulla. Puuduttavia korvatippoja (orodrops) ja särkylääkettä suosittelen siis mukaan ainakin ekoille lennoille varmuuden vuoksi, kun ei ole tietoa miltä lentäminen pienessä päässä tuntuu. (Ovat ihan kivat myös silloin, kun korvatulehdus iskee kesken matkan eikä lääkäriä ole samassa hotellissa.)
Thaimaahan ollaan lennetty ekan kerran, kun lapset olivat 8kk ja 2v9kk ja toistamiseen 3,5 ja 5,5-vuotiaiden kanssa. Kaikki meni loistavasti. Ekalla reissulla toinen muksuista ujutettiin nukkumaan jalkatilaan, koska paikkoja oli käytössä vain kolme ja vuosikastakaan ei jaksa koko yötä pitää sylissä. Lasten pieni vedettävä matkalaukku oli myös loistava mukana koneessa, koska sen sai penkille, jolloin lapsi pystyi nukkumaan laukun ja käsinojien päällä (nojia ei saa useissa koneissa täysin ylös) jalat/pää vanhempien sylissä. Aikuisille ei uni ihan niin hyvin tullut silmään siinä pystyasennossa, mutta ehtiihän siitä lomalla palautua. Kotimatka ainakin Bangkokista olikin näppärästi päivälentona. Kumman hyvin sekin meni kun oli puuhaa mukana. Näiden pitkien lentojen lisäksi ollaan lennetty kerran pari vuodessa lyhyempiä matkoja, joten reissuja helpottaa jo sekin, että homma on lapsillekin tuttua.
Lasten syöminen reissussa on aina vaihtelevaa, mutta siitä ei kannata stressata. Tuskinpa itseään viikossa parissa nälkään tappavat, jos jotain on tarjolla useamman kerran päivässä. Purkkiruokia kannettiin tuolle ekalle Thaimaanreissulle 1/pv mukana, muuten pienempi meni imetyksen, pussipuuron ja leivän voimin. Hotelliaamiaiselta vauva maisteli muroja, jugurttia ja hedelmiä. Reissu paransi myös ummetuksen, josta esikoinen oli kärsinyt koko ikänsä: ilmeisesti suolistoon pesiytyi lopulta bakteeri joka sieltä oli puuttunut :-)
Talo Italiassa meillä on kokematta – kuulostaa ihanalta!
Medusa
22.3.2013 at 14:34Nyt on pakko kysyä, että miten ihmeessä te kestitte nukkua teltassa tropiikissa? Eikö siellä ollut kuumaa, tunkkaista, hiekkaista ja likaista?? Pelkästä ajatuksestakin tulee hiekkainen, hikinen ja merivedentahmainen olo… T. Kermaperse ;D