Eläintarhat – ihan jees vai heti boikottiin?

Vierailen eläintarhoissa aina enemmän tai vähemmän ristiriitaisin tuntein. Jossain vaiheessa itse asiassa boikotoin jopa Korkeasaarta kymmenisen vuotta – no, viime vuonna me ostettiin sinne sitten ihan kausikortitkin. Että silleen.

Se nyt ainakin on ihan päivänselvää, että eläimet kuuluvat luontoon eivätkä häkkeihin. Tosin tällä samalla mutta pidemmälleviedyllä logiikalla voisi sitten kai kyseenalaistaa lemmikkieläinten pitämisenkin. Kai.

Mutta pitäisikö eläintarhoja siis systemaattisesti boikotoida?

Täällä Fuengirolassa on ihan tosi-tosi kiva eläintarha, Bioparc. Me ollaan itse asiassa käyty siellä nyt jo kahdesti – se on vaan niiii-iiiin ihana paikka. Ehkä paras eläinpuisto, jossa olen ikinä käynyt – heh sitä Tansanian-safaria ei siis lasketa tähän, oli tietysti ihan eri nähdä eläimet omassa ympäristössään. Mutta kröhöm tässä elämänvaiheessa ihan muutamaan vuoteen sinne ei olla uudelleen menossa.

Tämä Bioparc on vähän niin kuin vehreä keidas kaupungin keskellä. Eläimet vaikuttavat suht hyvinvoivilta, ja ympäristöt ovat jotenkin tosi aidon oloisia. Koko puiston tunnelma on (näin off-seasonilla; en tietysti tiedä, millainen meno siellä pahimpaan turistiaikaan on) jotenkin vaan… …miellyttävä. Seesteinen ja tosiaan: (mahdollisimman) aito.

Jopa Kamputsean Angkorin aluetta aiemmin kolunneille. En tiedä, näkyykö se yhtään kuvissa – mutta keinotekoisuudestaan huolimatta ympäristö ei ollut yhtään sellainen ”muovinen”:

Sitä haluaisi ajatella, että nykyisin eläintarhoissa pyritään huolehtimaan eläinten hyvinvoinnista mahdollisimman hyvin. Hoitohenkilökunta on käsittääkseni (näin ainakin Korkeasaaresta olen kuullut) kaikista eläinrakkaimmista ihmisistä eläinrakkaimpia. Olettteko muuten huomanneet Korkeasaaressa sen vanhan karhuhäkin – joskus eläimet tosiaan elivät eläintarhoissa niin. Onneksi ei enää.

Minulla on toisenlaisiakin kokemuksia. Intia. Voi kamaluuksien kamaluus. En muista edes paikkaa saatikka puiston nimeä. Mutta verkkokalvoilleni on piirtynyt ikuisiksi ajoiksi esimerkiksi valkoinen tiikeri, josta pienellä silmäyksellä näki koko nuutuneen viimeisiään vetävän eläinparan kärsimyksen. Että tämän ei kuuluisi olla näin.

Ja näissä parhaimmissakin eläinpuistoissa koen ainakin itse vähän ristiriitaisia hetkiä. Esimerkiksi gorillat. Kaikissa eleissään jo selvästi niin lähellä ihmisiä. Sellaista inhimillistä älykkyyttä. Ymmärtävätkö ne elävänsä vangittuina?

Hehe Bioparcin urosgorillalla on 25 jälkeläistä, että ei sen elämä ehkä kuitenkaan niiiii-iiin kurjaa ole ollut.

Mikä meitä sitten esimerkiksi tuonne Bioparciin vetää? No ennen kaikkea koko perheen jakama viehtymys eläimiin. Tuoreimpana eläinfanina Seela, joka oli eläinkohtaamisista ihan riemuissaan: höö! HÖÖ! Ja innokasta sormellaosoittamista. HÖÖ!

Käsittääkseni eläintarhat tekevät myös ihan tärkeää työtä. Joel juuri (lasten nukahdettua orankia katsellessamme) totesi, että jos sadan vuoden päästä on olemassa sellainen kuin oranki, kyllä se on aika paljon eläintarhojen ansiota. Orankien elinympäristöä kun tuhotaan niin paljon.

”Millä muulla voi perustella eläintarhoissa käyntiä?”, kysyin Joelilta. Istumme juuri tällä hetkellä rantaravintolassa, lapset nukkuvat, hiekka on valkoista ja turkoosi meri kohisee vieressä.

Joel kohautti hartioitaan, vähän surumielisenä.
”Ei sitä voi varmasti sen kummemmin perustella.”

 

You Might Also Like

  • EMerituuli
    23.2.2015 at 21:25

    Mun mies on Korkeasaaressa töissä ja perustelee sitä itselleen mm niin, että eläintarhoilla on tulevaisuudessa suuri merkitys geenipankkeina, joilla saadaan diversiteettiä luonnonvaraisiin, köyhtyneisiin populaatioihin. Eläintarhat ovat myös tutkijoille tärkeitä kun mietitään käyttäytymisbiologiaa ja optimoidaan suojelukohteita. Tarhatut eläimet saattavat myös herättää sympatioita vieraissa, jotka mahdollisesti tekevät lahjoituksia suojelujärjestöille ja näin edistävät lajien hyvinvointia luonnossa. Ja niin, onhan niitä elukoita vaan niin kivaa katsella omissa puuhissaan :)

    Bioparc on vielä oikein hyvämaineinen eläintarha, jolla on järkevät ja kestävät kasvatusohjelmat, joten käykää ihmeessä katsomassa eläimiä! Ehkä teidän tytöistä tulee seuraavat Jane Goodallit :)

  • Emmi Nuorgam
    23.2.2015 at 21:55

    Biopark on ihana! Mekin oltiin siellä Hildan kans silloin kun se oli 7kk ja se tykkäs kovasti. Ja just näin mäkin oon käsittänyt, että se on yksi parhaiten hoidettuja eläintarhoja. :)

  • Riika V.
    23.2.2015 at 22:10

    Voi, mä oon kans miettinyt tätä niin monesti! Me käydään usein Budapestissa ja siellä tulee kyllä käytyä melkein joka reissulla eläintarhassa. Se vaikuttaa mun mieletä kans ihan ok-paikalta. Paitsi kyllä sielläkin oli yksi eläin, en muista mikä, mutta siitä näki, että nyt ei ole kaikki mennyt ihan oikein. Se kulki häkissään kahdeksikkoa ja siihen nurmikkoon oli kulunut hiekkainen polku tästä ravaamisesta. Se oli jotenkin surullinen näky ja jäänyt kanssa verkkokalvoille. Mutta mä oon kanssa ajatellut niin, että eläintarhoilla on tärkeä rooli joidenkin lajien selviytymisessä. Muuten ne kuolisivat sukupuuttoon. No, mene ja tiedä, mutta seuraavan kerran kun meillä halutaan eläintarhaan, me kyllä menemme!

  • Ristiriitoja täälläkin (Ei varmistettu)
    23.2.2015 at 22:28

    Vaikka ihminen tässä tehokkaasti tätä maailmaa tuhoaakin ja samalla köyhdyttää eläinten määrää ja luonnon geenipankkeja, niin ehkä lopulta asian ydin on kuitenkin siinä, että ei se oranki siellä häkissään ymmärrä vankeudensa merkitystä laajassa mittakaavassa. Jokainen voi sitten pohtia tahollaan, että mikä sen painoarvo on. Näemmekö eläintarhojen eläimet yksilöinä vai vain osana lajinsa edustajia.

    Toinen mielenkiintoinen kysymys mielestäni on se, että mikäli eläintarhoja ei vielä olisi ja nyt tässä ajassa keksittäisiin hakea viidakosta tiikeri, pistää häkkiin ja tuoda Suomeen niin pitäisimmekö sitä hyväksyttävänä? Joo, ei ne eläintarhan eläimet oo luonnosta napattuja, mutta eipä tarvii mennä montaa tiikerisukupolvea eteenpäin, niin tilanne on sama. Hyväksyisimmekö siis eläintarhat tähän maailmaan nyt, jos niitä ei olisi?

  • eläinvankila (Ei varmistettu)
    24.2.2015 at 00:09

    Asian laidasta taitaa kertoa jotain jo se, että omatuntosi kolkuttelee :) Sitä kannattaa kuulostella.

    Itsestänikin oli surullista nähdä Korkeasaaressa (tai vaikka kuinka hyvin pidetyssä muussa eläintarhassa, toki huonot eläintarhatkin vasta kamalia ovatkin) tiikeri kulkemassa ees taas asumuksensa reunoja, maahan oli painautunut syvät urat kun tikru oli siinä kuljeskellut. Kauemmaskaan kun ei pääse. Helppo päätös itselle boikotoida, kun en enää tue mitään muutakaan eläintuotantoa. Vaikka aivan samasta syystä kun tekin eläintarhoissa kävin, viehätyksestä eläimiin – kovin ristiriitaista, kovin surullista. Tiedän kuitenkin, että nyt on oikein. Omatunto ei enää kolkuttele. Toivottavasti pääsette lasten kanssa vielä joskus luontoon bongaamaan eläimiä, tai onko teillä lintulauta tms? :) Ei tokikaan sama kuin gorilla, muttei meillä Suomessa/Espanjassa gorilloita pitäisi ollakaan. (Plus itse katson mielummin gorilloita vaikka telkkarista kuin vankeudessa.)

    Täällä paneuduttu enemmän, miksi ei pitäisi kannattaa:
    http://www.oikeuttaelaimille.net/muu-elainten-kaytto/tarkastelussa-elain

    • Kristaliina
      24.2.2015 at 12:47

      Omatunnon kolkutus tosiaan varmasti kertoo sen, että jotain ei ole kohdallaan…

      Korkeasaaren tiikerin (vai olisikohan se ollut pantteri) edestakaisinravaus on ollut munkin mielestä häritsevää. Ja se, että lapset ilkkuu/riekkuu siinä sitten lasipleksin toisella puolella. Että miten häiritsevää se varmasti eläimen luonnolle on, että nuo ”prkeleen apinat riekkuvat tuossa noin lähellä”, luonnossa tilanne ei olisi noin.

      Täällä Bioparcissakin muuten tiikerit (isot sellaiset; oikein hyvinvoivan näköiset kylläkin ja niillä oli tilava ja monipuolinen alue) tulivat ajoittain hyvin-hyvin lähelle. Tuli jotenkin sellainen olo, että ei ole ”oikein”, että ihminen näkee tiikerin tuiman katseen näin läheltä. En ehkä osaa selittää sitä oikealla tavalla… Jotain väärää siinä kuitenkin tuntui olevan.

  • Paprika (Ei varmistettu)
    24.2.2015 at 00:45

    Oon pohtinut tätä samaa NIIN paljon, etenkin, kun meillä on ollut tapana aina käydä eläintarhoissa aika paljon.. Joku niissä viehättää ja samalla kammoksuttaa. Esimerkiksi kissaeläimet vaikuttaa poikkeuksetta aina tosi ahdistuneilta :( (Aion kuitenkin jatkaa käyntiä edelleen, sori!!)

  • slla (Ei varmistettu)
    24.2.2015 at 08:58

    Mulla kyllä pisti kaikkein eniten surettamaan Korkeasaaressa ne linnut. Oon nyt kahtena viimeisenä kesänä käynyt Korkeasaaressa kun työn puolesta pääsin ilmaseksi (sitä ennen joskus ala-asteella siis viimeinen käynti), mutta nyt kun työ loppui niin ens kesällä tuskin tulee enää mentyä.

    Meinas muuten savu nousta korvista kun viime kesänä kuulin pariinkin otteisiin joltain mammoilta ja iseiltä, miten pska eläintarha Korkeasaari on kun niitä kaikkia eläimiä ei näe.. Mun mielestä se taas on enemmän hyvän eläintarhan merkki, että ne eläimet pääsee joskus suojaan katseilta, koska eihän ihmisen ole tarkoitus niitä eläimiä villissä luonnossakaan nähdä aina kun tekis mieli.

    • Kartsu (Ei varmistettu)
      24.2.2015 at 09:42

      Sama muuten, mua surettaa myös eniten linnut. Jotenkin se ajatus, että sellainen siivekäs olento ei sitten pääsekään kunnolla käyttämään niitä siipiään :(
      Yksi ihana eläinpuisto on kyllä Kolmården Ruotsissa. Siellä näin isoja kissaeläimiäkin tyytväisenä, eikä kukaan kiertänyt kehää niinkuin kommenttien mukaan monessa muussa paikassa. Kolmårdenissa on myös lääniä vähän isommankin eläimen ottaa vähän spurttia, niin pääsee lihaksiaankin vetreyttämään. Pienissä eläintarhoissa en käy lainkaan.

    • Kristaliina
      24.2.2015 at 12:50

      Joo, linnut. Sörnäisten Tropicariossa (liskoja ja käärmeitä) muuten yllätti, että sielläkin oli iso lintu, sellainen joku sarvinokkalintu muistaakseni. Kellarissa! Siitä tuli vähän ikävä olo. Samoin kuin krokotiilista, jolla oli tyyliin betonibunkkeri siellä, missä se ui… Vaikka vois kuvitella, että ei krokotiilit kauheasti tuosta esteettisestä ympäristöstä perusta :) Mutta silti, paljon parempi olo tuli näistä Bioparcin krokotiileistä, jotka näyttivät olevan aivan luonnolliseksi tehdyssä ympäristössä (näkyy vähän tossa eka kuvassa).

  • LeenaK (Ei varmistettu)
    24.2.2015 at 09:20

    Me ollaan myös paljon käyty lasten kanssa eläintarhoissa: kyllä lapset nauttii nähdä eläimiä livenä, ja onhan se sivistävääkin. Itse myös perustelen tätä (itselleni) juuri sillä, että useimmat eläintarhat kuitenkin tekevät myös sitä luonnonsuojelullista työtä sekä lisäävät ihmisten luontotietoutta ja jonkkunlaista valveutuneisuutta. Mutta gorilloita en oikein minäkään kestä katsoa, varsinkaan missään pienessä häkissä (oisko ollut Loro Park jossain Teneriffalla?). Nehän onmkuin meidän serkkuja siellä. :'( Tai juuri Korkeasaaren maakotkat, jotka vain surullisesti tuijottavat merelle…Wienin eläintarhassa näin 90-luvulla just sellaisen häkkileijonan, joka meni pientä rinkiä pienessä häkissä. Mutta paljon on hyviäkin eläintarhoja nähty, ja esim. Tallinnassa on remontoitu viime vuosina paljon ja eläimillä on mielestäni jo ihan hyvät olot siellä.

    • Kristaliina
      24.2.2015 at 12:52

      Oiskohan ollut muuten just Loro Park, jossa mullakin oli yksi vähän ahdistava kokemus – pingviinit. Sellaisessa lasikuplassa ihan valtavasti pingviinejä, ja siitä meni liukuhihna ympäri, ihmiset seisoivat siinä. En edes tiedä, mikä siinä oli niin häiritsevää. Ei tuntunut hyvältä.

  • polar code
    24.2.2015 at 10:00

    Tutkimustyö on kyllä enemmän jonkunlainen eläintarhojen positiivinen sivuvaikutus, ei niiden olemassaolon oikeutus tai syy. Se, että tarhat toimivat geenipankkeina tai uhanalaisten eläinten  säilytyspaikkana on vain surullista. Ihminen toiminnallaan tuhoaa luontoa ja villieläinten elinympäristöä, ja sitten ”hyvittelee” sitä säästämällä jotain viimeisiä tiikereitä häkeissä. Huoh.

    Eläintarhat ovat olemassa ihmisten huviksi. Nykyisin eläimille pyritään järjestämään paremmat olot, koska muuten asiakkailla tulee paha mieli. ”Eettinen ilmapiiri” on sen verran muuttunut.

    Koti- ja lemmikkieläimet ovat asia erikseen. Menneisyyden toimille emme enää mitään voi, mutta jos meillä nyt on ihmisten kanssa yhteiseloon tottuneita ja sopeutuneita kesyeläimiä, ja niitä kohdellaan hyvin, niin en näe tässä ongelmaa.  Asianmukaisesti pidetyt kotieläinpuistot ovat vaihtoehto villieläintarhoille. Villieläimiin voi tutustua laadukkaiden kirjojen ja dokumenttien kautta, ja luonnossa kulkemalla. Kaupungissakin voi tarkkailla esimerkiksi lintuja.
     

  • MadamWhite
    24.2.2015 at 10:27

    En ollut aikaisemmin ajatellut koko asiaa ennen kuin kävin Singapore Zoossa siellä yösafarilla ja se oli kyllä oikeasti aika ahdistava kokemus. Laumaeläimet kuten antiloopit sun muut siellä vaikuttivat olevan ihan rauhallisia, mutta ne norsut. Voi, se oli niin ahdistavaa, että hyvä ettei alkanut itkettää. Kasoittain kiinalaisia turisteja, jotka jatkuvista ”no flash”-kielloista huolimatta sen kuin räpsyttelivät menemään ja ahdistunut yksin omaan ”avoimeen” eli toisinsanoen hyvin hyvin rajattuun alueeseen jätetty vanha norsuherra oli silminähden ahdistunut, heilui edestakaisin kuin pakkoliikkeisenä. Se oli ihan kauheaa katsottavaa! Jotenkin silloin mietin, että sellaiset eläimet jotka viihtyvät laumassa, niin niiden pitää saada olla laumassa ja on julmaa jättää ne yksikseen. Muutenhan tuo eläintarha oli oikeinkin miellyttävän oloinen, mutta isojen eläinten kohdalla tuli kyllä huoli siitä, onkohan niiden olosuhteet nyt kuitenkaan miellyttävät.

  • -jenni-
    24.2.2015 at 13:07

    Oltiin monta vuotta sitten kanarialla Palmitos parkissa ja jäi mieleen kuinka siellä istui korppikotka laatikossa n. 2mx2mx2m orrella kahlittuna. Viereisessä laatikossa jotain pupuja hyppelemässä mitä se sitten kyttäs silmä kovana koko päivän. Oli aika ahdistunut :(

    • Kristaliina
      24.2.2015 at 13:27

      Auts.

      Tästä (ja noista aiemmista) tuli mieleen, että onkohan eläintarhoilla (luultavasti on? ainakin pitäisi olla) joku laatukriteeristö. Kun tuntuu, että vähän joka turistikohde haluaa pykätä pystyyn oman eläintarhansa turistinähtävyydeksi. Paljon paremmalta tuntuu, että olisi vain harvempia laadukkaita ja hyvinhoidettuja, joissa oikeasti näihin lajinsäilymis- ja tutkimuspuoliin. Eli että eläintarhojen pystyttämistä jotenkin vähn (lue: paljon) valvottaisiin; että kriteerit asetettaisiin sen verran ylös, että pelkästään turistikohdemielessä sellaisia ei alettaisikaan rakentaa vaan tavoitteet olisi vähän korkeammalla.

  • elina123 (Ei varmistettu)
    24.2.2015 at 13:17

    Asiaan liittymätön kommentti: teidän Silva on kyllä niin maailman söpöin pikku rillipää :)

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    24.2.2015 at 13:20

    Moikka!

    Tää ei nyt kuulu ollenkaan tähän keskusteluun, mutta törmäsin hauskaan haasteeseen yhessä blogissa ja haluaisin mielelläni nähdä sun version siitä. Toivottavasti en nyt riko jotain bloggailun sääntöjä kun haastan vaikka en ole bloggaaja, mutta haastaja nimenomaan kehoitti osallistumaan, vaikka kukaan ei haasta. Eli tämmönen: http://www.rantapallo.fi/journeydiary/2015/02/10/blogihaaste-10-matkakuvaa/

    • Kristaliina
      24.2.2015 at 13:31

      Ihana! Osallistun (yritän muistaa!), kun olen kotosalla niin, että pääsen käsiksi myös aiempiin matkakuviini :) Muistuta jos en muista :)

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    24.2.2015 at 16:08

    Turisti Jyväskylästä bongasi teidän perheen eilen Fuengirolan kaduilta, pieni maailma!

    • Kristaliina
      24.2.2015 at 16:15

      Turisti tulee sit ens kerralla juttelemaan kans! :)

  • Katie
    25.2.2015 at 18:29

    Mulla on sama ristiriitainen olo eläintarhoista. Korkeasaaresta on jäänyt mieleen jostain 90-luvulta yksi ahdistunut pakkoliikkeinen siperiantiikeri… Tosin viime kerralla siellä käydessä, viime kesänä, tiikeritkin näyttivät tyytyväisemmiltä. 

    Lontoon eläintarha on suht OK, vaikka kyllä mua sielläkin surettaa varsinkin lintujen puolesta. Ja kirahvien! Ne on niin mahdottoman isoja, ettei mikään eläintarha olisi niille kylliksi.

    Mutta mistä mä tulin tähän kommentoimaan on itse asiassa Monkey World, oikeasti eläintarhoista sympaattisin. Se on Dorsetissa muutaman tunnin ajomatkan päässä Lontoosta länteen, ja on sirkuksista, koe-eläinlaboratorioista yms. pelastettujen apinoiden turvakoti. Tietysti on kammottavaa, että Monkey Worldin kaltaiselle eläinpuistolle on tarvetta, mutta toisaalta on ihana nähdä ne apinat nauttimassa olostaan, kun tietää, etteivät asiat ole niille aiemmin olleet yhtä hyvin. Puistosta on muuten tehty telkkarisarjakin, jota on näytetty myös Suomessa. Suosittelen molempia. :)

  • murina
    26.2.2015 at 08:50

    Mun viimeisin eläintarha kokemus on Ähtäristä ja oli kyllä ihan huippupaikka! 

  • Chicica** (Ei varmistettu)
    26.2.2015 at 16:16

    Täällä yksi blogin pitkäaikainen, tähän asti hiljainen lukija päätti tarttua aiheeseen : )

    Eläintarhojen eettisyyttä on hyvä pohtia. Joskus ollaan mielestäni menty paljolti vikaan kun villieläimiä on tuotu häkkeihin ihmisten ihmeteltäviksi. Kylmä fakta kuitenkin on että tehtyä ei saada tekemättömäksi. Nykyajan eläintarhat ovat käsittääkseni kuitenkin löytäneet tässäkin kommenttiketjussa esiintyneen eettisemmän linjan eläintenpitoon, mikä on hyvinkin positiivista. En siis näe mitään syytä, miksei hyvämaineisten eläintarhojen toimintaa voisi tukea niissä käymällä?

    Kun miettii eläintarhoissa kasvaneiden eläinten elinoloja, niin niillähän on asiat paljon stressittömämmin kuin luonnossa elävillä. Reviiriä ei tarvitse puolustaa, ruoka tulee eteen tiettynä päivinä tiettyyn kellonaikaan, lajitovereita on tai ei ole (miten kukin tykkää) ja ei ole haittaa loisista. Mikäli eläimellä on jokin sairaus, vaiva tai se ei nauti olostaan, asia hoidetaan. Lisäksi eläintarhojen asukit ovat syntyneet niihin olosuhteisiin, joten ne eivät tiedä muusta.

    Luonnossa eläinten elämä koostuu kuitenkin kärjistetysti seuraavasta syklistä: etsi ruokaa, puolusta reviiriä, pakene vihollisia, etsi juotavaa, puolusta reviiriä, pakene vihollisia, mahdollisesti pariudu/lisäänny, nuku. Loiset ja sairaudet kiusaavat ja aina ei kaikki mene niin kuin Strömsössä.

    Ja sehän on ihan luonnollista, mutta ihmisten mielikuva villeinä elävistä eläimistä on yleensä jotenkin majesteettinen ja ylväs, tavallaan myös vapauden symboliksikin sitä voisi kai kutsua. Karu totuus on että villieläinten elämä on selviytymistaistelua päivästä toiseen – asia mitä nykyihmisen on hyvin vaikea varmastikin käsittää. Ja koska suurin osa ihmisistä on valitettavan välinpitämättömiä ympäristöasioista, saattaa olla että tulevaisuudessa eläintarhat ovat ainoa paikka missä eläimiä ylipäätään näkee…

    Ugh, olen avautunut. Pääpointtina taisi tässä olla, että eläintarhasta se on kiinni että kannattaako sinne mennä vai ei – mutta yleinen ”yääh, raukkaparka elukat siellä häkeissään kun niiden kuuluisi olla villejä, vapaita ja onnellisia” on mun mielestä naurettavaa. Eivät ne luonnonvaraiset tai eläintarhassa asuvat eläimet nauti vapaudesta – tuskin tietävät mitä vapaus on, se kun on ihmisen luoma käsite :D

    P.s., Sekavaksihan se meni :D Tekstin jäsentely ei ikinä ole ollut meikäläisen vahvin laji, varsinkaan nyt kun on pää täynnä räkää, perhanan flunssa…

    • Ristiriitoja täälläkin (Ei varmistettu)
      27.2.2015 at 10:38

      Tässä kohtaa voit toki miettiä, että eläisitkö itse mielummin talossa, pienen piha-alueen kanssa, josta et voisi koskaan poistua kuin omaa vapaata elämääsi. Elämää, jossa kaikki on turvallista ja säädeltyä, mutta et koskaan pääsisi tiettyä rajattua aluetta laajemmalle alueelle. Villieläimet on kuitenkin suunniteltu luontoon, toki vaarat vaanivat ja ravinnon etsiminen on työlästä ja sateessa kurjaa ja taudit ikäviä jne. mutta yhtäkään eläintä ei ole suunniteltu elämään häkissä.

      Vaikka eläimet eläisivät tyytyväistä ja helppoa, paikoitellen onnellistakin elämää, niin silti niiden aivot on suunniteltu toimimaan luonnossa. Mikään keinotekoinen virikkeellistäminen ei voi vastata siihen, millaista aivotyötä eläin luonnossa tekee selvityäkseen ja mitä isoimmista eläimistä puhutaan, niin yksikään aitaus ei ole tarpeeksi suuri kattamaan niiden luonnollista tarvetta liikkua tai vaeltaa.

  • Vierailija (Ei varmistettu)
    17.3.2015 at 19:06

    http://nasuvastisanottu.com/2015/03/17/valokuvaaja-jo-anne-mcarthurin-ka

    • Kristaliina
      17.3.2015 at 19:23

      Vau miten kiinnostava juttu,  kiitos! !!!!