Lupasin Ei beigeä -blogin Tanjalle (ja ennen kaikkea heidän tuoreelle tulokkaalleen) meidän Stokke Stepsin uudenmallisen, (ja oranssin!) vauvanvaltaistuimen. ”Hei mä aattelin, että kuka tykkää oranssista ja SINÄ tulit mieleen – juu juu, mä kuule voin lähettää sinne Lappiin – ei tietenkään tarvi maksaa mitään, kun mekin se blogin kautta saatiin – se on niii-iiiin huippu, ihan paras kapine, sä niiiii-iiiiin tykkäät siitä” ja niin edelleen.
No niin. Kuviohan on tuttu (ihan vastaava case mm. täällä). Eli seuraavaksi se pitäisi sitten löytää.
Sitteriä on tietysti vaikea vaikeahko hukata. Mutta se sellainen siihen kuuluva vauvanpehmustetuki. Missä se on? Graaaaaah!
No ei auta muuta kuin alkaa etsiä.
Ei löytynyt ensimmäisestä mahdollisesta paikasta, kirjaston kaapista:
Eikä toisestakaan kaapista:
Ei löytynyt sohvan takaa:
Ei eteisen peilikaapista:
Ei talonvahdin siivoamasta keittiön kaapista:
Eikä edes lelulaatikon pohjalta:
”Voisko ne olla sullottu johonkin kassiin, jossa ois muitakin käyttämättömäksi jääneitä lastentavarota?”, Joel ehdotti.
”Se oot kuule sä, joka sellaista kasseihinpiiloonsullomista harrastaa. Mä en sullo kasseihin. Että jos sä sille tielle haluat lähteä, niin ihan vapaasti saat kuule tutkailla omaa toimintaasi”, minä puhisin.
Huokaus. No sitten yläkertaan.
Ei löytynyt lakanapyykkipinon alta:
Eikä makkarin toisesta rojutavaransäilytyskulmasta:
(huomaa järjestelmällisesti säilytetty alkuperäislaatikko; ei löytynyt sieltäkään)
Ei vaatehuoneesta mistään, eikä edes puolipuhtaiden pyykkien pinon alta:
Eivät muuten ole enää puolipuhtaita nyt, kun ne tuohon lattialle leväytin.
Sen sijaan löytyi:
Thaimaasta Seelalle ostetuista (jo todennäköisesti pieneksi jääneistä) töppösistä se hukassa ollut pari:
Silvalle vauvalahjaksi saatujen töppösten se hukassa ollut kappale – nyt Seelalle pieneksi jääneenä, toki:
Stokken toisen vauvankaukalon leikkikaari – se, jota epätoivoetsin Lilou´s Crushin Hertalle joskus viime kesänä:
Nonariinalle eteenpäinmyymäni rintapumpun alkuperäislaatikko ja pari varaventtiiliä – ja hei tossa lapussa näkyy se alkuperäinen hintakin, jota silloin pähkäiltiin:
Sekä bonarina asia, jota ei olla (vielä) etsitty: keinuhevosen vauvankaari. Jee, Seela pääsee keinumaan:
Huomaa, kuinka järjestelmällisiä me oikeasti ollaan: ruuvitkin kiinnitetty teipillä mukaan.
”Mä alan nyt tässä taipumaan sille kannalle, että tän täytyy olla sun syy!”, mä vitsailin reilun tunnin aktiivisen etsimisen mylläämisen jälkeen.
”Mä oon pahoillani – mä oon tällainen sulloja. Mä en yhtään tiedä, mihin mä olisin voinut sen laittaa”, Joel alkoi jo uupua.
”Hei oikeasti – mä oon ainakin yhtä paha”, mä lohdutin – tuo vitsipuhina on siis juuri sitä: vitsiä.
”Näin me kato ansaitaan toisemme”, Joel hempeili tavararöykkiön keskeltä.
”Ja onneksi kukaan muu ei joudu meitä sietämään”, minä jatkoin.
”Paitsi meidän lapset.”
”Niin ja ne, joille me luvataan antaa kamaa, mutta ei löydetäkään sitä.”
Hups. Sori.
2
Kuikku
23.3.2015 at 14:34
Nyt muo jäi ihmetyttämään että mitä on puolipuhtaat pyykit :D
S
Vierailija (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 14:41Vaikkapa sellainen paita, jota on käyttänyt kerran ja voi siis hyvin käyttää vielä uudestaan, mutta ei viitsisi laittaa takaisin kaappiin putipuhtaiden kanssa. Vaateongelma, josta todella haluaisin tietää, miten supersiistit ihmiset ovat tämän ratkaisseet! Siis ne, joilla ei loju pinoa tällaisia vaatteita tuolilla..
Londra (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 15:42En oo supersiisti, mutta mulla on puolipuhtaita vaatteita varten oma hylly vaatekaapissa. Olisiko martoilta opittu tämä vinkki. :)
Kristaliina
23.3.2015 at 15:52Hihi ja meillä kokonainen oma hyllykkö puolipuhtaille! Muka ihan ajateltiin tätä asiaa silloin, kun tänne muutettiin… Mutta… Nyt se hyllykkö on kaiken roinan takana eikä sinne pääse katsomaan, nyt laitetaan puolipuhtaat tuolle puupenkille, joka on hyllykön vierellä.
Melkein. Mutta ei ihan :)
Punavuoressa mulla oli makkarin oven taakse kiinnitetty kolme sellaista vaakasuoraa vaatepuuta päällekäin. Se oli suht toimiva – kunnes tuli täyteen ja loput kertyivät tuolille sen viereen :D
Maijjueh (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 15:56Tuo Vierailijan määritelmä puolipuuhtaalle pyykille käy järkeen, mutta mitä haittaa jos ne sillon lävähtää lattialle? Meillä ”puolipuhtaat” voi helpostikki käyä lattialla, ja monta kertaa, mutta edelleen käyttökelposia.
Kristaliina
23.3.2015 at 16:02No mulla on näitä omia puolineuroottisia siisteyssääntöjä, joissa ei tässä kaaoksessa tietystikään ole mitään järkeä – mutta että ei vielä käyttöön tulevia vaatteita lattialle :)
Täällä näitä mun muita ”sääntöjä” :) http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/valikoivaa-siivousneuroottisuutta
Tittulittuli (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 16:40Mutta kai te joskus istutte (tai lapsiperheenä kieritte!) pitkin lattioita vaatteet päällä? Vai menevätkö ne sitten heti pesuun? :) Hihi, ja eikö likaneurootikon lattiat ole niin liattomat, ettei haittaa, jos vaate sinne tipahtaa?
Kristaliina
23.3.2015 at 16:43Hihi joo-o, mä sanoinkin, että ”…joissa ei ole järkeä” :)
Maijjueh (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 22:16Luettu on, tottakai ;) Varsinkin pissikakkasporassaistumishousut putkahtelee mieleen ajoittin!
Kristaliina
23.3.2015 at 16:49Oho tuossa muuten pitäis lukea ”puolipuhtaat vaatteet” eikä ”puolipuhtaat pyykit” :)
Vierailija (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 14:46Puolipuhtaat pyykit on ihan mahdottomia (erityisesti kun on 3v. tytärlaps joka vaihtaa mielellään 4 kertaa päivässä vaatteet…ja ne puolipuhtaat ei sille ikinä kelpaa…ja mä en jaksa sitä huutoa mikä seuraa siitä jossei se saa vaatteita vaihtaa, argh).
Mutta kuvia katsoen on kyllä pakko sanoa, että onneksi en asu teidän kanssa :D Siis mulla hajoisi pää tollaisiin tavaramääriin (nimimerkillä mua ahdistaa kun työpöydän alla on kaksi muovikassillista tyttären viimeisintä pieneksi jäänyttä vaatekertaa myyntiä odottamassa). Meillä ollaan siis menty vuosivuodelta enemmän kohti minimalismia (niin paljon kuin se lapsiperheessä on mahdollista).
Vierailija (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 16:14Mä ihmettelen aidosti, että jos roinaa on tuossa määrin sikin sokin joka nurkka piukassa niin oikeestiko miettii 2-osainen puku vai haalari?!? Tuo tavaramäärä nimittäin näyttää siltä, että ”molemmat vaihtoehdot” on hommattu monessa muussakin tavarassa/vaatteessa. Ja ihmettelen mä myös sitä, miltä teidän koti näyttää sitten kun olette molemmat työelämässä (siis voihan se näyttää paremmaltakin kun ei olla päivisin kotona sotkemassa, mutta kyllä itsellä ainakin on niin aika kortilla järjestyksenpitoon, että melkeinpä kuitenkin kaoottisempaan suuntaan on menty). Tuollaista pienten vaatteiden poissorttausta ehdin tehdä kotona ollessa mutta myöhemmin ne muistaa vain aina kun lapsella on hihat enää puoleen kyynärvarteen. Kun sama vaate tulee pyykistä asia on jo unohtunut :-)
Kristaliina
23.3.2015 at 20:18Niin no Silvalta pieneksi jääneet ulkoiluvaatteet/mun vaatteet ja huivit/lelut ei nyt varsinaisesti kerro vielä siitä, että onko yhtään päälle sopivaa välikausiulkoiluvaatetta :) Ei nimittäin ole :) Mulla kun on akuutti kama-ahdistus enkä halua ostaa yhtään vaatetta ennakolta varastoon. Hankitaan vasta sitten, kun tarve on – heh tää on useammankin kerran johtanut esimerkiksi siihen tilanteeseen, että ollaan lähdetty paljasjalkaisen muksun kanssa Prismaan kenkiä ostamaan, kun ei ole ollut vaikka kesäkenkiä yksiäkään laitettavavksi jalkoihin. Ja esimerkiksi Seela ei omista yksiäkään kenkiä just nyt :) Vaikka kamaa ois (ja on) vaatehuoneessa lattiasta kattoon, siihen ei mun 30 kaulahuivia paljon auta :D
Meilläkin on keskeneräinen operaatio kans Seelalta pieneksijääneiden vaatteiden poistossa. Just oon käynnistelemässä hommaa kierrätysryhmässä – kun vaan ois aikaa…
Vierailija (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 21:28Ei kai tuo kirjoittaja tarkoittanutkaan, että teiltä löytyisi jo valmiina vk-vaatteet vaan, että sen 30 kaulahuivin hankkimisessakin on usein ostettu molemmat vaihtoehdot :) Toki kulutustottumuksia on lupa muuttaa ja ilmeisesti niin olette tehneetkin! :)
Kristaliina
23.3.2015 at 21:36Hihihi aaaa joo totta – sori en tajunnut. :D Mutta joo, kulutustavat ovat to-del-la-kin muuttuneet! Aivan hurjan paljon itse asiassa, mä oon ollut joskus ennen lapsia aika karsea shoppailija. Nyt on tullut ähky, uhh ei enää.
Kristaliina
23.3.2015 at 22:08Hui pitäisköhän mun joskus uskaltaa laskea huivini…? Määrä on varmasti jotain ihan kamalaa :) Huivi on ollut sellainen halpa kiva juttu, mitä aina reissuilta on tarttunut mukaan…
Vierailija (Ei varmistettu)
24.3.2015 at 21:32Samaa olen minäkin ihmetellyt täällä on luettavissa useampi postaus siitä kuin muksuilla ei ole vaatteita ja kuitenkin joka kuvassa on vaatevuoria lattiat pullollaan. Ja tässäkin ketjussa on mainittu että lasten käyttövaatteet ovat kahdessa korissa kylppärissä tulee heti mieleen että mitä niissä kymmenessä korissa hoitopöydän alla sitten on….
Itse en pystyisi tuollaisessa kaaoksessa asumaan koska kaikki tavara pitäisi ostaa kahteen kertaan kun ehtisi jo unohtaa että jotain sopivan kokoista on edelliseltä seuraavalle jäänyt mutta se on unohtunut jonkin kasan alle.
Itse siivoan talon kaikki nurkat varsinkin kaikkien neljän lasten vaatteet kahteen kertaan vuodessa ja mitä ei ole vuoteen tarvittu tai ei mene enää pienemmälle lähtee välittömästi kiertoon.
Meilläkin on puolipitoisia vaatteita ja niitä säilytetään makuuhuoneessa penkillä tai tuolilla ja lapsetkin ovat tämän systeemin oppineet ja osaavat vaatteensa kiikuttaa seuraavaa päivää varten sinne.
Kristaliina
24.3.2015 at 21:48Hehe hieman huvittavaa huomata selostavansa tällaista, mutta jos ihmettelet, niin inventoidaan ettei tarvitse ihmetellä :) Ritiläkoreissa on Silvan ja Seelan puolipuhtaat, seuraavan koon vaatteet, pieneksijääneet ja ”väärän kauden” vaatteet. Molmmilla 4 kpl ritiläkoria. Reunimmaisessa rivissä on harsot, lasten lääkkeet ja hoitotarvikkeita. Kun kerran kysyit. :)
Heispi (Ei varmistettu)
26.3.2015 at 10:12Mä olen kuvitellut olevani siisti ja tarkka ihminen (tyypillinen neitsyt),mutta aina syyttänyt asunnon tilan ja säilytyksen puutetta siitä, että juurikin ne puolipuhtaat vaatteet on pitkin poikin. Nyt kun on uusi koti ja runsaasti tilaa ja kaappeja olen todennut etten olekaan niin järjestelmällinen kuin olen luullut olevani :) Musta on hassua, että joku sanoo ettei voisi asua kuten Krista tai joku muu. Miksi ihmeessä pitäisi asua kuten joku toinen?? Musta on kivaa että puutalo on oikea koti (ei pelkkä talo) jossa eletään. Ketä jaksaa katsella persoonattomia valkoisia seiniä ja huonekaluja!
Paprika (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 14:46Etsiminen on muuten ihan hirveetä. :D Nämä teidän kuvat saa miut usein tajuaan, että en halua taloa, koska ripottelisin kaikki kamat just noin ja vielä pahemminkin.. :D Tää kerrostalokolmio on aika jees. Tosin meidän parvekkeen näkeminen saattais järkyttää jotakuta…………… :D
miumaumiu
23.3.2015 at 14:47Ootte ihania <3
p.s. mä niin haluaisin tulla teille etsimään sitä! Mikä aarreaitta.
Etin jouluna kummilapsen rippimerkintävihkoa kissojen ja koirien kanssa. (no okei, vain koirien, tai kissassa olis jäljellä enää haamu..) enkä löytänyt. Se oli sen vuoteen alla olevan muovilaatikon alla! Kurkkasin kyllä muovilaatikkoon, mut en sen alle.. huoh.
Onnea etsintään!
Raissi
23.3.2015 at 14:59Wow! Nämä kuvathan on kuin suoraan ohjelmasta Himohamstraajat. Pitääpä näyttää Jykälle kuvat, koska se väittää, että meijän kaapeissa on liikaa tavaraa ja vaatteita. Ehei, meillä ei todellakaan ole mitään :D
Emmakko (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 15:34Teillä on lapsiperheeksi ihan normaali määrä tavaraa. Tällaista arkitodellisuudessa on. Blogistania voi olla täynnä siistejä pintoja ja sotkusta järkyttyneitä kommentoijia, mutta kyllä tuo ihan arkirealismilta näyttää :)
Vierailija (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 17:12höpö höpö- tuollainen määrä on ihan valtava. Meillä on kaksi lasta ja ehkä puolet tuosta. Se on ihan omista valinnoista kiinni kuinka paljon haluaa hankkia ja mitä, mitä tarvitaan ja mitä ”tarvitaan”.
Kristaliina
23.3.2015 at 20:13Mä kans oon vähän sillä linjalla, että lasten tavaraa (vaateet, lelut) meillä on hyvinkin keskimääräinen, normaali ja jopa maltillinen määrä. Esimerkiksi meillähän ei ole lastenhuonetta tai lelukaappeja tai lasten vaatekaapistoja (käyttövaatteet ovat parissa olkikorissa kylppärin pöydällä) – tuossa taitaa näkyä itse asiassa pitkälti kaikki meidän omistamat lelut.
Mutta sellaista epämääräistä koriste-esine/tavarasälää (tyyliin piikkimatto) meillä on liikaa. Yhtenä kesänä tein jo ihan massiivisen keittiönkaappien tyhjennyksen kierrätysryhmään; ihana oli saada tilaa. Samantyylinen on tulossa toivottavasti pian; kun vaan joskus olisi aikaa… Itse asiassa oon vähän käynnistelemässä operaatiota jo tuolla meidän paikallisessa kierrätysryhmässä :)
Kristaliina
23.3.2015 at 15:49Löytyi!!!!!!!!
Cpop
23.3.2015 at 16:46Mulla on tainnu vinksahtaa, mutta tuli vaan karmee mieliteko päästä siivoomaan teille :,DD
.. Ja siis ei ole meilläkään niin siistiä ettei täällä tekemistä riittäisi, mutta oon saanu yleisen järjestyksen jotenkin tolkuilleen tässä talven aikana, että sotkut on semmosia ”pinnallisia”! Ja tää talvi alko jo marraskuussa, kun rupesin pistää tavaraa kiertoon ja ettimään pidettäville omia paikkoja… ja vieläki on tekemistä jäljellä. Mut pitää kyllä sanoa että on oma oloki keventyny kummasti kun ei oo tonneittain tavaraa nurkeissa pyörimässä + oon saanu hyvän mielen kun oon myyny/antanu itselle tarpeetonta käyttötavaraa ja saanu siitä kiitosta!
Piipo79
23.3.2015 at 18:59Suosittelen sellaista kaappi per viikko läpikäyntiä jossa oikeasti surutta laittaa kaiken ylimääräisen kiertoon, mm. vaatteet mitä ei oo vuoteen käyttänyt. Itse tein näin ja teen säännöllisesti ja samalla tulee sitten käytettyä enemmän niitä mitä kaappiin jättää kun ne eivät ole jossain tiellä tietämättömillä.
Kristaliina
23.3.2015 at 20:21Tää on mun unelma. Tai no vaatteista luopuminen ei mun mielenlaadulle jostain syystä onnistu, mutta kaikenlaisesta ylimääräisestä piikkimatto-koriste-esine-whateveristä kyllä! Vaikka vähitellen, vähitellen se kyllä etenee…
Vierailija (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 21:09Mä oon käyttänyt tähän raivaamiseen sairastelupäiviä. Siis niitä päiviä kun lapsi on sen verran puolikuntoinen ettei sitä viitsi ulos viedä, mutta jotain pitää tehdä (tai enempi mulla alkaa hajota pää, joten tarviin itse jotain tekemistä). Sit mä alan raivata kaappeja (lapsi pyörii mukana sen aikaa kun jaksaa, sit kun se kyllästyy niin yleensä keksii oman leikin ;)). Tää nimimerkillä ”meillä sairastettiin joululomalla 2,5vk”, ja sen seurauksena kirjahyllystä lähti kiertoon 2 pahvilaatikollista, vaatekaapeista monta kassillista, astiakaapeista banaanilaatikollinen jne (ja lähtökohtaisesti meillä on tätä raivausta tehty vuosikausia jo aiemminkin). Mut mut, se lajittelu ja karsiminenhan on se helppo osuus, seuraava vaihe myyntiin, kierrätyskeskukseen, uffin laatikkoon on tosi rasittava…koska huuto.net/face-kirput vaatii mielettömästi duunia (kuvaa, kirjoita, kommunikoi ostajan kanssa, postita/sovi noudot…siis oikeasti ihan älytön määrä hommaa. Kierrätyskeskukseen vientiin tarttee auton (siihen asti sinne menevät oottaa makkarin nurkassa). Yleensä vaatteet oottaa myynti-inspiraatiota ja sit kun sitä ei tuu, niin dumppaan kaiken uffin lootaan (no joo, lapsen vaatteet myyn aika teholla). Niin ja kirppis ois kaipa vastaus, mutta myyntipaikka joku 45e/vk, niin aika paljon saisi olla myytävää kerralla että saa ees omat takas.
No joo, mutta lopputulemana tää kierrätyksen vaikeus saa mut todella harkitsemaan uusien tavaroiden ostamista…
Piipo79
23.3.2015 at 21:13Mäkin luovutin ilmaseksi merkkivaatteita kun en vaan jaksanu myydä. Mut toisaalta sain hyvän mielen kun joki onnellinen tuli ne ovelta noutamaan. Siihen nää Facebookin kierrätyssivustot on mainioita! Isommat tavarat (ja tekniikka) menee huuto.netissä aktiivisen miekkosen ansiosta.
Piipo79
23.3.2015 at 21:09Just niin. Ja sit kun pääset vauhtiin niin huomaat et luopuminen on helpompaa ja seuraavalla kierroksella kaapeista lähteekin enemmän roipetta. Meillä kyllä helpotti elämää varsinkin keittiön kaappien putsaus. Nyt ei ole turhia kippoja ja kuppeja nurkissa pölyyntymäasä ja viemässä tilaa. Kokkailukin kivempaa!
Riikka1 (Ei varmistettu)
25.3.2015 at 22:07Mä ostaisin sulta piikkimaton pois, kirsikaksi omien vaateläjien ja lelukasojen päälle :)
eibeigeä
23.3.2015 at 19:55Ihanaa että olette minun takiani vähän hempeilleetkin :D
Ja minusta ei kannata ihmisestä tehdä johtopäätöksiä sen mukaan kuinka paljon tavaraa heillä on, vaan sen mukaan että he ovat valmiita tavarasäilöjään kaivelemaan jotta saavat lähes tuntemattomalle ihmiselle ilmaiseksi lähettää sitterin.
Mielettömiä olette.
Kristaliina
23.3.2015 at 20:19<3 ihana sinä, kiitos! <3
Mutta jee jee jee löytyi siis, toivottavasti huomenna saan sit postiin!
Sinisuu (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 20:30ihanan näköistä! Meillä on nykyään vain yksi sellainen ”älä avaa vieraiden aikana- kaappi” mutta lämmitti mieltä nähdä että joillain muillakin on :D
Hei jos joskus luovutte noista Seelan ihanista töppösistä niin olen jonossa, ja toki jos ne kummatkin ovat tallella ;)
Sinisuu (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 20:32Eipäs kun siis Silvan töppösistä, sekaannus!
:D
Kristaliina
23.3.2015 at 20:39Kyllä ne varmaan kiertoon ovat lähdössä :) Toinenkin löytyy… …ehkä…. kun vaan vähän etsin :D :D :D Laita vaikka meiliä mulle päin, jos oisit kiinnostunut!
pikkukalanen (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 21:18Ei liity tähän postaukseen mitenkään, mutta olipas hauskaa, kun googletin kuvia sanalla ”keittiö” niin sieltä kaikkien tavallisten vaaleiden tylsien keittiöiden keskeltä pisti silmään oikeana väriläikkänä teidän ihanan persoonallinen keittiö! :D
ansku1 (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 21:51tästä tuli mieleen kun tänään googletin kuvahaulla ’onnellinen perhe’ niin arvatkaas kenen perheestä tuli kuva :D
Kristaliina
24.3.2015 at 13:50Ooooo vau! <3
Hih ja tuota keittiögooglaushommaa piti ihan itselläkin testata! Aika valkovoittoista kuvaa tosiaan puski – kunnes sitten meidän väriläiskä :D
anicca (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 22:58Ihanaa että muillakin on kasoja <3
No joo, meillä ei pysty olemaan ihan tässä teidän mittakaavassa kun ihan vaan kerrostalokolmiossa asutaan. Mutta siis silti, on niitä kasoja ympäri kämppää. Tai oikeestaan eniten on kaikenlaisia nyssäköitä: yritän kyllä päästä suht aktiivisesti eroon lasten pienistä vaatteista, mutta sit tosiaan niitä nyssäköitä pyörii vaikka missä nurkassa aina ja iänkaikkisesti, kun aina on joku nyssäkkä menossa jollekin ja odottaa siinä valmiina. Joo.
Mutta siis, mä en oikeesti ymmärrä miten jollain (lapsiperheillä) pystyy olemaan oikeesti _siistiä_. Siis silleen ettei oo leluja/vaatteita levällään jatkuvasti. Vaikka ehkä se sitten vaan on niin, että toiset varmaan käyttää siihen kodin siistimiseen ja järjestelyyn enemmän aikaa kuin krhm, allekirjoittanut;). Meillä myöskään tosiaan miehen ykkösprioriteetti EI ole siivous, joten…huoh.
Minde (Ei varmistettu)
23.3.2015 at 23:20On kyllä järjettömät kasat rojua, niin kuin mullakin. Helpommin kamaa tulee sisään kuin lähtee ulos.
Mua kyllä nyt jäi ihmetyttämään teidän talon koko. Siis teillä ei ole lastenhuonetta. Omakotitalo, jossa keittiö, olkkari, makkari. Ei muuta huonetta?
Vierailija (Ei varmistettu)
24.3.2015 at 10:07Vai voisko olla niin että huoneita on, muttei mitään lastenhuoneeksi varattua (koska perhepeti ja lapset muutenkin elossa mukana tiiviisti).
No joo, lastenhuone on kyllä (muuten kuin nukkumapaikkana ja lelusäilytyksessä) turha lapsen ekat 3v. koska eihän se siellä leiki. Nyt viime aikoina meillä lapsi on pikkuhiljaa alkanut leikkiä omassa huoneessaankin kun 3v. synttärit lähestyy.
Meillä ympäri taloa vaeltavat lelut siivotaan illalla ennen nukkumaanmenoa omille paikoilleen (lapsen huoneeseen). Illalla onkin sit ihanaa kun lapsi nukkuu ja koko koti ei ole yhtä puuhamaata :)
Kristaliina
24.3.2015 at 13:49Juuri näin :) Eli lapsille olisi periaatteessa kyllä järjestettävissä jopa omat huoneetkin, mutta ei olla vielä katsottu lastenhuoneasiaa ajankohtaiseksi – tykätään huonejärjestyksestä näin. Alakerrassa on olohuoneen kokoinen kirjastohuone ja yläkerta on kokonaan yhtä avoinaista tilaa + vaatehuone (joka myös toimisi lastenhuoneena). Luultavasti jossain vaiheessa elämää muutamme tuota yläkertaa jonkin verran; mutta tosiaan vielä ei ole ollut tarvetta sellaiselle :)
Laurakaisa (Ei varmistettu)
24.3.2015 at 07:37Jos haluat apua järjestelyyn niin googlaa Sandy Talarmo ja Unelmien koti -verkkokurssi. Paras sijoitus, minkä ikinä olen tehnyt :)
nanana (Ei varmistettu)
24.3.2015 at 10:15Ihanaa että muillakin on tällaista! Ja siis meillä on kahden aikuisen kaoottinen kaksio. :D
Vierailija (Ei varmistettu)
24.3.2015 at 11:27Meillä myös kaaos ja kamat kateissa ihan samalla tavalla koko ajan. Ja mä olin aiemmin jopa tosi järjestelmällinen ja pistin säännöllisesti kamaa kiertoon mutta ei enää, ei ei.
Kolmen vuoden ja kahden lapsen jälkeen musta on tullu mieheni jalanjäljissä sulloja. Lasten pieneksijäöneitä on nyssyköissä siellä täällä, omat kamat jatkuvasti hukassa. Lasten lelut on olohuoneen nurkassa (=levällään pitkin lattiaa), lastenhuone tyhjillään, siellä ei ees oo sänkyjä koska tyypit vaan nukahtaa ja nukkuu paremmin samassa huoneessa meidän kans.
Mitään hajua mitä meidän vintissä on, sinne aina kannetaan välillä tavaraa mutta univaje pitää huolen että muistijäljet mitä sinne on viety katoaa saman.
Oon toiveikas että kun tää viimeisin vauveli vähän kasvaa niin jaksamme taas skarpata, nyt ei vaan pysty :)
Hamsteri (Ei varmistettu)
24.3.2015 at 21:43Mä olen kyllä sitä mieltä, että jos on elämässä prioriteetit kohdallaan, kodissa voi olla vähän sotkuakin! Niin älyttömän moni muu asia on tärkeämpi lapsiperheessä kuin kaappien siivoaminen, ihan oikeasti. Ja kun lapset vihdoin nukkuu, voi vaikka lukea kirjaa ja juoda lasin viiniä. Tai viettää kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa. Mun mielipide on, että vähän oman ajan käyttäminen maaniseen raivaamiseen on – aika surullista, Tietty jos se sotku rajoittaa elämään jotenkin konkreettisesti (ei mahdu huoneeseen sisään tai ei saa kaapin ovea kiinni tms.), saattaa olla syytä tehdä jotain. Muussa tapauksessa muutama kaappi ja kasa siellä täällä, mitä sitten!
Kristaliina
24.3.2015 at 21:50Samaa mieltä! :)