Lähettämäni sähköposti muutama tunti sitten:
”Force majeure: joudun valitettavasti peruuttamaan tämän päivän palaverin. Olemme juuri paenneet talostamme, joka jäi tulvan alle. Olemme nyt evakossa ystäviemme luona ja saimme mukaan vain repullisen vaatteita, passit ja kannettavat tietokoneet (ja lapset), kaikki muu jäi veden varaan. En siis pääse työtietokoneelleni, jos en ui jäävedessä sinne – ja taidan jättää nyt uintiretken väliin.
Palataan pian asiaan, pahoittelut tästä.”
*******
Ahhhahahahahaha (kaikuu ontto nauru käytävillä) tänä aamuna satoi sit vähän vettä. En ottanut kuvia tulvasta, kun keskityin pelastamaan perheemme.
PS. Ei oikeasti syytä huoleen, vaikka totta kai säikähdimme valtavasti. Joel kävi juuri talolla ja vesi on jo laskemassa. Pääsemme palaamaan toivottavasti jo illalla ja nyt onneksi pääsimme ystävien luo evakkoon. Siivoamisurakka on melkoinen (rapavettä), mutta saamme mahdollisesti siivouspalvelun hoitamaan homman. Aikamoista. Mutta naurattaa jo.
Viime vuoden tulvilla olimme turvassa korkealla kerrostalossa neljännessä kerroksessa. Aamun kokemuksen jälkeen täytyy myöntää, että kerrostaloasumisessa on kyllä täällä puolensa.
22
Torey
8.1.2018 at 16:49Oijoijoi! Onneksi ei suurta hätää, vaikka varmasti harmittaakin!
krista
8.1.2018 at 16:54Joo, lähinnä alkuun säikähdytti, kun ei tietysti pystytty arvioimaan tilanteen kehitystä – piti salamannopeasti tehdä päätös, että lähdetäänkö pakoon (kahlaten tulvaa vasten) vai jäädäänkö odottelemaan. Päätettiin lähteä, koska viime vuonna nähtiin videolta, miten vyöryvä vesi voi tyyliin ottaa autot mukaansa – että jos olisi sade yltynyt ja mennyt ihan sellaiseksi. Sitten ei olisikaan enää päässyt pakoon, jos vesi olisi noussut tyyliin tuoleille/sohville asti…
–
Mutta nyt jo Joel on käynyt talolla ja vesi on kuulemma laskenut. Kaupunki kävi putsaamassa (kai) viemärin, joka siinä ei ollut vetänyt ja tulva kai johtui siitä. Talon omistaja hälytti siivousliikkeen paikalle ja yöksi päästään jo kotiin! Kenkiä meni pilalle, mutta muuten (kop kop puuta) taidettiin säästyä, kun ehdittiin nostella tavarat ylös siinä lähtöpaniikissa. Talo tietysti kastui pohjasta ja kaikki huonekalut jaloista, mutta täällä ei näistä taideta olla niin tarkkoja :D Mopataan lattiat ja jatketaan elämää :D Vähän kyllä pelottaa, että toivottavasti ei toistu. Tyyliin yöllä… Mutta nyt sen viemärin pitäisi kai sitten vetää. Kop kop puuta… Saattaa olla, että jatkossa sadeöinä ei ihan uni tule silmään :D
Tii
9.1.2018 at 09:12Kengät voi myös pestä koneessa jos ovat vain likaisia tulvavedestä? Lasten lenkkareita aina välillä pyöritän koneessa kun ovat niin rapaisia että käsinpesu ei kannata :D
krista
9.1.2018 at 11:41Joo ainakin yhdet kengät on (onneksi) ne Silvan Patter washit, jotka kestää konepesun! Toiset taisi olla vanhemman malliset Patterit, nekin on ehkä pelastettavissa. Mutta sit meni mun nahkakengät (oranssit purjehduskengät) ja tekomokkasaapaslempparit, näistä ainakin jälkimmäiset taitaa olla kokonaan pilalla. Mutta ei kyllä onneksi kovin kova tuho tosiaankaan – jos ei oltaisi oltu kotona, niin esim. lattialla olleiden tietokoneiden (ne keskusyksiköt tai ne pömpelit siis) pohjat olisivat kastuneet, hui! Nyt nostettiin tietokonepömpelit korokkeille tän jälkeen!
Vyyhti
9.1.2018 at 14:59Huh, onpahan ollut koettelemus. Hyvä että selvisitte pahemmitta ongelmitta!