Hampaita, hampaita, hampaita

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä: Xylitol Jenkki

Kirjotin syyskuussa Jenkin haastamana hampaiden terveydestä (täällä) ja pähkäilin tilannetta omassa suussani. Homman vaihe numero kaksi oli käynti PlusTerveyden hammaslääkäriasemalla, jossa tarkoitus oli ihan konkreettisesti katsoa, että mitä se bloggaajan suu oikein pitääkään sisällään.

No, tällä hetkellä enimmäkseen rautaa.

Käytin nyt sitten tilaisuutta hyväkseni – hammasremonttipostausteni yhteydessä kun on ihan yllättävässäkin määrin käynyt ilmi, että moni haaveilee aikuisiällä hampaiden suoristamisesta. Moni on pähkäillyt esimerkiksi kustannuksia (ja ylipäänsä mahdollisuuksia) yksityisellä ja niin edelleen. Niinpä sinne PlusTerveyteen yhteydessä ollessani reippaasti heti alkuun kyselin, että kuka olisi sellainen ihan megahuippuasiantuntija tällaisissa oikomisasioissa; kuulemma Kaj Karlsson Plus Terveyden Smile Desing -klinikalla (Itä-Pasilan Hammaslääkärit).

”No, saisinko ajan hänelle?”

Sain.

Mulla itsellänihän on tämä hoito jo käynnissä – ja hyvin onkin vauhdissa, oon huipputyytyväinen! Mutta ajattelin, että josko näin tässä saisin samalla kerralla ongittua esiin sellaisia asioita, jotka ehkä saattaisivat hyödyttää jotakuta lukijaa…

”Vilkaise joo vaan sinne mun suuhun – mutta mulla ois sitten kaikenlaista kysyttävää oikomisesta”, tervehdin Karlssonia ja kaivoin esiin kameraa ja muistiinpanovälineitä.

Hammaskiveä, kiilteen ja hampaiden kulumista, äääh joo kaikenlaista omaa pientä kremppaa oli; mutta siitä myöhemmin lisää. Koska niii-iiiin paljon haluan kirjoittaa nyt ensin näistä oikomishommista!

Oikomisia siis nimittäin todellakin tehdään myös yksityisesti aikuisille. Ihan tavallisille ihmisille. Hammaslääkärin mukaan itse asiassa aika moni asiakas on juuri mun tapaan äitiyslomalla tai hoitovapaalla ja siinä saumassa päättää hoitaa purukalustonsa kuntoon. Eli että eipä tarvitse olla telaketjujaan väläyttelemässä palaveripöydässä. Eli tämä mun ajoitus ei siinä mielessä ollut poikkeuksellista kuulemma ollenkaan.

Ja kuulkaas aikamoisin vempelein näitä hoidetaan! En ollut ku-vi-tel-lutkaan, millaisia mahdollisuuksia on nykyään olemasssa. 

Jos kyseessä ei ole noin katastrofalinen rakennevika kuin mun suussa (eli jos vinksinvonksintilanne on enemmän esteettinen), ei tarvitakaan kuulemma välttämättä noin massiivisia telaketjuraudoituksia kuin minulla. Vaan raudat voivat olla hyvinkin huomaamattomat.

Ja myös sellaiset, jotka voi ottaa suusta tarvittaessa pois. Tyyliin treffeille tai työhaastatteluun. Ja syömisen ajaksi! Kuuntelin aivan lumoutuneena – ai ihan totta…? Oho.

Nykyiset raudat voivat olla vaikkapa tällaiset:

…ja tällöin ne voivat olla suussa jopa näin huomaamattomat. Ja kyllä, toi on oikea suomalainen asiakas (ei mikään mainoskuva) ja sillä on raudat tuossa ylähampaiden päällä.

JA tyypilliset oionnat ovat kuulemma myös aika nopeita, jopa kahdesta viiteen kuukauteen. Tämä on kuulemma tehty viidessä kuukaudessa – nämäkin ovat ihan oikeat ko. hammaslääkärin potilaan ennen/jälkeen -kuvat. Viidessä kuukaudessa.

Lisää ennen/jälkeen -kuvia täällä.

Kustannuksista… Ihan ilmaista tällainen ei tietenkään ole eli peruskukkarolla hommaa varten varmaan täytyy vähän säästää (tai mitäpä minä tietysti muiden rahatilanteesta tiedän…) Joka tapauksessa kustannukset tietysti vaihtelevat tapauskohtaisesti, mutta yleensä ovat noin 2000-5000e välillä.

Noin isolla haarukalla hammasremonttipäätöstä ei kuitenkaan tarvitse alkaa tekemään, vaan tällaiselle klinikalle voi mennä hoitoarviointiin. Tällöin kartoitetaan tilanne ja käydään yhdessä läpi erilaiset oiontamahdollisuudet kustannuksineen. Kartoituskäynti maksaa… …vähän reilu kuutisen kymppiä muistaakseni? Ja jos oiontaan sitten päättää ryhtyä, konsultaatiokäynti sitten menee osaksi kokonaiskustannuksia eli vähän niin kuin ”hyvittyy” sinne.

Hmm mun pitää ehkä mainita vielä yksi juttu… Itse nimittäin jo joskus…. öööh kahdeksan (?) vuotta sitten eräällä toisella yksityisellä hammaslääkäriasemalla kyselin peruskäynnin yhteydessä aikuisten oiontamahdollisuuksista. ”Eeeeeei niitä aikuisille ole tapana tehdä, kun ei hampaat enää kasva…”, sain vastaukseksi.

Ja vuosia myöhemin tilanne oli sitten jo niin paha, että pääsin/jouduin kunnalliseen hoitoon.

Eli tällaisena omakohtaisena kokemuksena suosittelisin, että kun näitä alkaa selvitellä, etsii heti alkuun nimenomaan tällaiseen erikoistuneen hammaslääkärin. Koska näitä todellakin tehdään, kun vaan pääsee oikean hammaslääkärin juttusille. Ihan joka niemennotkossa tällaisia lääkäreitä ei kuitenkaan ole – esimerkiksi tuonne Pasilaan tullaan usein junalla puolen Suomen päästä. Kuopiossa on kuulemma kans joku tosi hyvä!

Ja ihan rehellisesti sanottuna näin tämän Kaj Karlssonin kanssa juteltuani valitsisin tällä kokemuksella kyllä itse yksityisiltä markkinoilta juuri hänet (jos en siis huippu-pro:lla tuolla Kirurgisessa sairaalassa jo olisi; kaikki sydämenmuotoiset terveiset vaan mun omalle oikojalle, joka on ihan älyttömän hyvä!). Oli tämä Karlsson nimittäin sen verran asiansaosaavan oloinen ja muutenkin miellyttävä tyyppi. Ja ei – mua ei ole pyydetty sanomaan noin eikä mun ollut itsea asiassa edes tarkoitus tästä oionnasta kirjoittaa – tän bloggauksen piti oikeasti alun perin käsitellä mun hammaskiilleasioita :)

Mutta olin näistä oiontakeskusteluista vaan niin vakuuttunut, että en nyt vaan voinut kirjoittaa mistään muusta.

Ja ehkä mä pääsen niihin hammaskiilleasioihin vielä myöhemmin :)

 

PS. Eräs Kaj Karlssonin oionta-asiakas muuten myös bloggaa! Oiontakokemuksia (ja kuvia!) täällä.

1