Niin kauan kuin muistan, ihan lapsesta asti, olen ollut hulluna hapankorppuun.
Itse asiassa ”hulluna” on aika kirjaimellinen kuvaus minun ja hapankorpun suhteesta.
”Mä otan yhden”, uskottelen itselleni.
”Tai no pari.”
Syön sitten hemmetti vie kokonaisen paketin. Myös perhekoossa. Rousk rousk rousk. Siinä pääsee lähes meditatiiviseen tilaan. Korppu toisensa perään. Rousk rousk rousk. Okei nyt jo tekee vähän pahaa, mutta ei haittaa. Rousk rousk rousk. Vielä yksi. Rousk rousk rousk. Vielä. Rousk rousk rousk.
Ja ainoa oikeaoppinen tapa syödä hapankorppua on näin:
Ei todellakaan päälle muuta kuin Ingmariinia (tai jotain vastaavaa). Kaikki muu on hapankorpun häpäisyä!
Niin joo. Yllä mainituista syistä meille aika harvoin ostetaan hapankorppua. Niistä saa nimittäin aika hyvin mahansa kipeäksi. Au au au. Kierähdän nyt takaisin tuonne sohvalle voivottelemaan.
Hapankorppu on parasta huumetta.
Seuraava sukupolvi hapankorppufriikkejä kasvamassa.
kirsikkahillo (Ei varmistettu)
2.2.2015 at 10:07Kyllä on tuo levite ihan väärällä puolella korppuherkkua. Pyydän sinua miettimään tätä asiaa uudelleen ja korjaamaan postauksesi asianmukaiseksi :) Asia voidaan näin ollen unohtaa eikä siihen tarvitse enää jatkossa palata.
-Lele- (Ei varmistettu)
4.2.2015 at 01:32I feel you!! Lapsuudesta asti ollut riippuvuus mullakin.. Nykyään tosin enään kerran kuussa kun pidän herkkupäivän. Silloin mä ostan itselleni paketin korppuja ja voitelen valmiiksi puolet, kaadan ison lasin maitoa ja alan rouskuttaan ja lukee aku ankkoja. Perheeni tietää et mulle on turha sillon puhua,koska mitenpä sitä vastais suu täynnä korppua..;D
Mimimii (Ei varmistettu)
4.2.2015 at 12:12Oi kyllä!
Minkä vain keitoin kanssa margiksella ja juustolla, tai sitten herkutteluun päälle sini- tai valkohomejuustoa! NAMNAM. Aurajuusto on vaan niin kovaa että pitää levittää varovasti ettei happis katkea ;)