Vielä tänä aamuna en ollut elämässäni koskaan tehnyt kranssia.
Nyt olen. KAKSI.
Voisinko tehdä näitä vielä noin sata?!?!?
Kahdestoista päivä joulukuuta oli ehkä ihan hyvä sauma ottaa Halloween-koristeet ulko-ovesta pois. Syyslehtikranssi-ideassa puolestaan oli vain se huono puoli, että syksy loppui ennen kuin pääsimme tuumasta toimeen asti.
Mutta joulukranssi! Todellakin! Meitsit tekee!
Oksat kranssiin olivat mäntyä – ne saatiin näppärästi mökkitontilta risukasasta metsätöiden jäljiltä. Ja sitten suvereenisti hommiin sen kummemmin ohjeita miettimättä. Ajattelin, että ideahan on varmaan suunnilleen sama kuin viime juhannuksen kukkaseppeleessä.
(josta tuli ihan kamala harottava kötöstöys, haha)
Joel pyöritti kuparilangasta (muuta ei löytynyt) kranssille pyöreän kehikon, ja me tyttöjen kanssa aloimme lättäilemään siihen havuja kiinni. Aina kuparilangan siis pyöräytimme oksanpätkän ympärille.
Ja siis WOU. Tästähän tulee hieno!
Pidin myös ensimmäistä kertaa kuumaliimapistoolia käsissäni, ja sen kyllä huomasi. Sen korkeampi logiikka ei meinannut ihan avautua.
Mutta viides kerta toden sanoi.
Kuumaliimasysteemillä kiinnitettiin siis ekstrakäpyjä kranssiin.
Mun on hyvin vaikea tajuta, että me todella tehtiin tämä itse!
Ja kun vauhtiin pääsi, enhän mä voinut lopettaa!
Lapset kyllä voivat, ihan helposti näköjään. Toisen kranssin sökersin siis ihan ite.
Kuparilanka uhkasi loppua, joten kiertelin puutaloa yrittäen bongata jotain pyöreää, kranssin pohjaksi siis. Hula-vanne? Nääh, liian iso. Voisiko jostain purkista leikata reunuksen? Nääh, liian pieni.
Avasin lastenhuoneen rooliasukaapin, hmmmm jotain pyöreää…? Ja BINGO! Ei ollut jotain pyöreää, mutta oli rautainen henkari! Siitähän saa kärsivällisyydellä hohtimilla suunnilleen pyöreän kehikon.
Ja sitten vaan sama tekniikka: oksia kuparilangalla kehikon ympäri, ja lopuksi lisäkäpyjä kuumaliimalla.
OMG kranssihulluus, nämähän on ihan sairaan hienoja! Kohta mä kranssitan koko maailman!
(paitsi se kuparilanka jo loppui, samoin kuumaliimapistoolin liimapatruunat)
15
Anna
12.12.2020 at 17:08Upeita on :) Olen tehnyt kransseja kuusesta sekä katajasta ja voin sanoa että varsinkin kataja (mutta myös se kuusi) pistelee ihan hurjasti. En pysty tekemään niistä kransseja ilman nahkahanskoja xD Mutta männystä tuli hienoja (siis nuo teidän) ja varmaan huomattavasti vähemmällä pistelyllä. Tyhmää että meillä on uusi metallipinnoitettu ovi johon ei oikein saa kranssia kiinnitettyä (jos jollain ideoita niin saa kertoa miten saisi kranssin metallipintaiseen ovaan).
N
12.12.2020 at 21:25Onnistuisko hankkia jostain pieniä magneettikoukkuja ja ripustaa kranssi semmoiseen?
Anna
13.12.2020 at 15:57Ensimmäinen ajatus oliettä nerokasta! Mutta kävin kokeilemassa magneetilla ja ei tartu oveen.
krista
13.12.2020 at 19:09Mäkin olisin ehdottanut magneetteja, kuten N. Voi hitsi, harmi kun ei tartu! Entä jotenkin narut oven yli, ja vaikka sisäyläosaan paksut jesarit. Eli ulkoa päin roikkuisi naruissa, ja narut olisivat sisäpuolella teipattuna…? t. nimim. MacGyver :D
Raindrop
13.12.2020 at 18:43Mä oon tehnyt kranssipohjia sanomalehdestä, niistä tehdään ensin se rengas ja sen voi päällystää sitten esim. muovipussista leikatulla suikaleella niin kestää paremmin sen rautalangan kiristyksen.
krista
13.12.2020 at 19:10Oi vau, hyvä idea! Mä mietin pahvilaatikon hyödyntämistä kans alkuun, mutta sitten keksin tuon rautahenkarin!
MMinne
14.12.2020 at 15:30Kranssimestarit (eli en minä :D) tekee pohjakehyksen pajusta taittelemalla ympyräksi, siihen sit kieputellaan rautalankaa tueksi, jos/kun tarvitsee. Itse oon nähnyt myös kanaverkosta taitellun paksun ympyrän, mutta siihen tuleekin hyvin muhkea kranssi suurella määrällä havuja.. Voisko tuosta henkarista jättää tuon ripustuskoukun sen kranssin koukuksi myös?