Heh Joel on aina yhtä hämmentynyt, kun siltä kysytään jonkun herkkuruoan reseptiä – se kun tekee ruoat aina silleen ”tuntumalla”, reseptejä miettimättä. Mutta mä väitän, että se sen ”tuntuma” on jotenkin tosi toimiva. Ikään kuin että tietää, millaiset maut toimivat hyvin yhdessä – ja mitä mausteita milloinkin, ja minkälaisia määriä.
Itse asiassa kun Joelhan tekee mulle niitä ihan törkeän hyviä herkkukasvispöperöitä – se ei edes maista niitä itse. Se on oppinut sen ”tuntuman” multa saadun palautteen perusteella! Siis että tietää niin hyvin, että minkälaisista mauista mä tykkään, että sen ei tarvitse edes itse maistella niitä. Jotenkin mulle nuudelinkeittäjänä toi koko juttu on ihan täysi mysteeri.
Joku taito siinä täytyy olla.
Mutta saa siltä kyllä reseptinkin ulos puserrettua. Maija pyysi nimittäin reseptiä arkiruokabloggauksessa näkyneeseen kookosbanaanikanaan, ja tässäpä tulee! Nämä on meillä sellaisia peruspöperöitä – helppoa ja nopeaa arkiruokaa siis.
Joel vielä tuolta huutelee, että tällaisen pöperön sisältö vaihtelee meillä vähän jääkaapin sisällön ja fiiliksen mukaan. Esimerkiksi tässä versiossa oli papuja mukana – nehän eivät siis tietysti ole mitenkään välttämättömiä.
Joelin kookosbanaanikana
Ainesosat:
250 g broileria tai kalkkunaa (suikaleita, pieniksi saksittuja rintaleikkeitä, mitä vaan)
1 dl kookoskermaa
1 iso banaani tai 2 pientä, pilkottuna
1 tölkki (170g) valkoisia papuja tai voipapuja
2 dl tomaattimurskaa
2 tl valkosipulimurskaa
1/2 tl garam masalaa
1/2 tl kuminaa tai jeeraa
öljyä tai muuta paistorasvaa
suolaa ja pippuria maun mukaan
Tee näin:
Ruskista liha kuumalla pannulla. Lisää kaikki muut ainekset ja sekoita.
Laske lieden lämpöä, lisää kansi ja hauduta 10 min. Tarjoile riisin kera.
Itse en tuota tietenkään maistanut, koska siinä on lihaa – heh ja koska se ei ole sosetta.
Mutta todennäköisesti oli aika hyvää, kun tyhjiä lautasia tuli viisi: sekä kolmelta lapselta (1-4 vee) että kahdelta aikuiselta (32-36 vee). Lisääkin ottivat. Itse asiassa pöperöpannun loppuun asti; ei jäänyt mitään pakastettavaksi.
15
M-M
28.11.2015 at 15:06Tuo näyttää tosi herkulliselta. Menee varmasti testiin joku kerta, tosin ilman banaania :)
Sitten on pakko kysyä, että mitä tuo garam masala on?
krista
28.11.2015 at 15:43Kantsii kokeilla – ja toimii myös ilman banskua :)
–
Garam masala on sellainen mausteseos, jota käytetään tosi-tosi paljon Intiassa. Siinä on muistaakseni mm. korianteria, kardemummaa, kanelia, kuminaa… Oho aika monta k-kirjaimella alkavaa maustetta :) Mutta sitä löytyy nykyään ihan perus-ruokakaupoista, mm. näköjään: http://meira.fi/fi/maustaminen/mausteseokset/garam-masala-suolaton Toi on tosi näppärä saamaan hyvät maut aikaiseksi!
M-M
29.11.2015 at 16:47Oli tosi hyvää. Hellu myönsi myös, että ihan hyvää, se on monesti hieman epäluuloinen mun kokkailujen suhteen 😊 onneksi tein tupla-annoksen, ei olis lapsille muuten jäänyt.
Onko muuten vinkkejä mitä kookoskerman lopusta voisi tehdä?
Saagafani
29.11.2015 at 18:30Kookoskerman voi pakastaa! Mä heitän aina ylimääräiset pakkaseen ja käytän seuraavaan kookosruokaan, esim linssikeittoon.
Hannammari
28.11.2015 at 15:35Mä kuulisin mielelläni jotain suuntaa antavia kasvisruokareseptejä esim intialaista, nepalilaista. Kana on alkanu tökkimään tosi pahasti ja se on ainoo liha mitä oon hetkeen voinu syödä. 😁
krista
28.11.2015 at 15:46Äääk onko tosiaan niin, että tällä ei ole koskaan ollut mun lempparipöperöiden reseptejä – taitaa olla! Karsea virhe; niitä TÄYTYY laittaa! Heh sitten kun pystyn pureksimaan, ettei mulla tule akuutti ruoka-ahdistus, jos Joel kokkais sellaita ja mä ens sais syödä :)
Mutta Palak Paneerin reseptin löysin, sitä kantsii testata: https://www.puutalobaby.fi/palak-paneer-a-la-joel/ Se on siis yksi lempparikasvispöperöistä, mutta ei kuitenkaan Ihan Se Lempparein :)
Hakranah
28.11.2015 at 16:59Tää nyt ei tähän postauksern itseensä liity, mutta huhhuh! Luin just tän koko blogin läpi! Tai no just ja just, meni vissiin viikko :D
Googlasin jotain liukuvärjäysjuttuja ja sun sukat tuli tulokseksi. Niistä sitten lähdin seikkailemaan että mikäs blogi tää sitten on, vielä epävarmana että tykkäänkö ees, sekä ihmetellen miksi en ole aiemmin törmännyt vaikka jokseenkin aihealueet on sellaisia mitä joskus ihan etsimällä etsinkin. Noh sitten näin noita leukahommia, ja piti alkaa kaivella että hei onko tuo sama homma mikä mulle on tehty, ja olihan se! (huh mikä sissi oot noitten kipulääkerajoitteiden kanssa, ite olin sen jälkeen viikon tippaletkuissa osastolla kinuten hoitajilta tuoreet kylmäpussit yötäpäivää kahden tunnin välein.. Toki siitä on jo 10 vuotta ja voinu käytännöt muuttua. ) Siitäpä päädyin klikkailemaan noita postauksen alla olevia linkkejä jonku aikaa kunnes päätin että hemmetti, mennäämpäs suosiolla alkuun saakka :D
Kiitos hienosta blogista, tuntuu niinku oisin hyvän kirjan lukenu, ja mikä parasta, se jatkuu koko ajan! Jään siis tyytyväisenä seuraamaan. ;)
Hakranah
28.11.2015 at 17:16Oho, unohdin tuossaleikkaushommassa että multahan leikattiin yläleuka myös, ehkä se selittää tuon viikon letkuissa eikä aika :D anteeksi sekaannus, miten tollasen voi unohtaa..
krista
28.11.2015 at 21:15Vau, aikamoisen luku-urakan oot vetäissyt! :) Mutta kiva kuulla, että google toi sut paikalle! :)
–
Joo, yläleuka onkin mun ymmärtääkseni vielä se pahempi juttu… Se taisi mennä täällä jotenkin niin, että sen jälkeen menee automaattisesti teholle täälläkin. Mutta hei hyvä todiste siitä, että muisti on armollinen, jos koko yläleuka meinasi sulla unohtua :D Ehkä mäkin oon 10 vuoden päästä, että ”ääää ai mitkä hammasraudat” :)
–
Mutta hei pysy ihmeessä tosiaan kuulossa jatkossakin – ja saa kommentoidakin! Täällä on usein tosi kivat juttelut käynnissä :)
Maija
28.11.2015 at 20:42Kiitos! Tämä menee heti kokeiluun.
Olen pitkään seuraillut blogiasi, mutten ole koskaan kommentoinut mitään, vaikka varmaan olisi pitänyt. Blogisi on nimittäin ihan mahtava :) On kiva, kun saa lapsen päiväunille, kupin kahvia ja avata selaimen kurkatakseen, mitä puutalossa tapahtuu.
krista
28.11.2015 at 21:16Jee, kiva kun kommentoit! Ja kiitos palautteesta :) Hei kerro ihmeessä sit, kun testasitte, että tykkäsittekö! :)
Lintunen
29.11.2015 at 00:36Tämä menee testiin. Mulla on vähän sama ongelma kun Joelilla sun kasvisruokien kanssa: mä en syö lihaa, joten kaikkea ei voi maistella. Tosi usein kyllä teen kanasta sekasyöjille ja guornista/soijasuikaleet itelle, erikseen paistaa vaan lihan ja guornin / soijasuikaleet. Kastikkeen voi tehdä molemmille samalla, lisää lihat/guornin myöhemmin, samat mausteet käy aika hyvin molemmille.
Karo
29.11.2015 at 05:16Mahtavaa! Just yks päivä mietin, että löytyisköhän banaanikanaan jotain reseptiä, kun olit sen postauksessasi maininnut. Meillä on arkiruokajutut aina hankalia, tulee tehtyä paria ihan lempparia, mutta olis kiva tehdä välillä jotain erilaista. Vauva-arjessa nopeat ruoat on ihan ehdottomia, mutta mausta en halua tinkiä! Taitaa mennä seuraavalla kauppareissulla ainesosat ostoslistalle (tosin noi mausteet meiltä löytyykin ja banaani olikin jo listalla). Kiitos! :)
Jasmin
29.11.2015 at 13:37Moi! Tuli mieleen ootteko koskaan tehnyt kookosbanaanikanaa tofu versiona? Mä aloin miettimään että se vois olla joko tosi hyvää tai tosi pahaa mutta en osaa päättää :D