Kaadan pikakahvia kuppiin, lautaselle hapankorppua ja oivariinia (kyllä: täällä Espanjassa) ja vielä lasi ikipahe-Cokista.
Sitten eilisen postauksen kommentteja, ihanasti ihmiset kirjoittaneet omia kokemuksia ja tsemppejä – turhaan pelkäsin uniaiheesta kirjoittamista. Vähän lisää Cokista, voi paska kohta tuo loppuu, toinen kuppi kahvia, rousk rousk hapankorppua.
Töps-töps-töps, kuuluu Silvan päättäväiset askelet.
”Minä mietin tässä sellaista, että tuossa lorukirjassa ei olekaan sitä mummorunoa. Minä en ollenkaan löydä sitä, olikohan se jossain toisessa kirjassa?”
Mmmm aaa aijaa. Mene kysymään isiltä. On se runo varmaan siellä.
Rousk rousk rousk lisää hapankorppua. Nyt se Cokis sitten loppui.
Kops-kops-kops, Joelin askeleet.
”Jos mä tekisin nyt kymmenen minuutin jumpan ja kävisin suihkussa. Sen jälkeen kylvettäisin Seelan. Voiskohan Silva lähteä jo sen verran ulos, että kävisin sitten sen kanssa kaupassa?”
Mmmmm. Joo oota hetki. Mä tässä vaan…
”Mä jätän Seelan tähän syöttötuoliin, että pääsen vessaan.”
Askeleet poistuu. Kolmas kuppi kahvia. Annan Seelalle muovilautasen paukutettavaksi.
”Gaa gaa GAA!”, sanoo hyväntuulinen tyyppi.
Kops-kops-kops, Joelin askeleet uudestaan.
”…vai oliko sulla millainen suunnitelma tälle päivälle?”
Mmmm. Joo kohtakohta. Mul on täs just…
”Vai aattelitko sä vaan piileskellä täällä keittiössä ja kuvitella, että meillä ei ole näitä lapsia?”
”Joo?”
”No se ei käy.”
Damn. Vaikuta, kofeiini, vaikuta.
P (Ei varmistettu)
18.2.2015 at 13:03Ahhahhaaa!
Mä yritän välillä myös mutta ei auta. Tuossa nuo pyörii ku väkkärät. No, tän älämölön keskellä ei pääse edes kuvitelmissaan kovin pitkälle. :D
Neiti Nimetön (Ei varmistettu)
18.2.2015 at 13:56Suosittelen piiloutumaan vessaan lukkijen taakse.
Emppuska (Ei varmistettu)
18.2.2015 at 13:57Oi ei, se tunne, kun Cola melkein loppuu lasista/tölkistä ja viskin tavoin sitten säästelee sitä viimeistä tilkkaa siemailtavaksi…!
Kristaliina
18.2.2015 at 15:41JA se tunne, kun on sitten säästellyt sitä viimeistä lirua ja hetkeksi kääntää selkänsä – ja joku muu (Joel) on sillä aikaa hörpännyt sen ja pöydällä on vain tyhjä pullo. Eiiiiiiih! Mitä sä just teit!?!?!?!?
Torey
18.2.2015 at 13:58:DD
Jenni_Kuperkeikkaseikka
18.2.2015 at 16:43Tutulta kuulostaa. Nimimerkillä ”Älä puhuttele ennen aamukahvia.”
Riika V.
18.2.2015 at 19:07Aamut. :D
äääh (Ei varmistettu)
18.2.2015 at 20:26Voi itku miten sä vaikutat joskus niin laiskalta ihmiseltä ja toi joel vaan on <3
A.-K. (Ei varmistettu)
18.2.2015 at 21:37Eiköhän edellisen postauksen perusteella ole enemmän kuin ymmärrettävää, että Kristaa väsyttää. :) Hänhän kertoi, että ovat sopineet Joelin nukkuvan täydet yöunet – Kristan valvoessa.
A.-K. (Ei varmistettu)
18.2.2015 at 21:39Ainoa mitä minä jäin miettimään: Onko pikakahvissa kofeiinia? :D
Kristaliina
18.2.2015 at 22:05Heh se ois kamala tragedia, jos ei oiskaan – kaikki nämä vuodet litrakaupalla placeboa :D Mut on siinä, onneksi :)
Miitu (Ei varmistettu)
1.3.2015 at 09:40Tää on vähän sarjassamme ”kaikkea mäkin jään miettimään”, mutta siis Kristalle: Ihailen suuresti sitä, miten osaat esittää läheisesi lämpimästi ja arvostavasti – niin kuin olet kertonut haluavasikin tehdä.
ääääh (Ei varmistettu)
18.2.2015 at 20:27ps.ton piti olla sydän :)
kristaonmunidoli (Ei varmistettu)
18.2.2015 at 20:51Kaikista sun mahtavista postauksista tää on ehkä paras! En kestä. :)
kao kao
18.2.2015 at 20:52Mä samaistun tähän! Ei lapsia mut työkavereita. Tärkeitä asioita joita pitäis kommentoida. Jos se kolmas kuppi auttais.
Välillä se ei kyl auta.
Eikä väsynyt ihminen ole laiska. Se on väsynyt.
PiritaV (Ei varmistettu)
18.2.2015 at 21:22Hahaaha, loistava postaus :D Ymmärrän! Paras tää sama fiilis on töissä, kun koettaa puolikkaan kotiviikon jälkeen maanantaiaamuna väsyneenä käydä kollegan kanssa keskustelua :P
pire (Ei varmistettu)
18.2.2015 at 22:26Meillä mies on ihme tyyppi. Se alkaa ensimmäisenä laulelemaan ja kauheana selittään ja juttelemaan kaikesta. Puuh. Itsellä menee ainakin se puoli tuntia ja kuppi kahvia että haluttaa sanoa yhtään mitään.
Peanut
19.2.2015 at 21:17Ihan tällaisia koomatiloja varten olen yrittänyt opettaa mukulalle kahvinkeittoa. Ei ihan vielä onnistu itsenäisesti, mutta intoa piisaa sitäkin enemmän. Huvittavinta on se, kun lapsi laskee kolmen kupin kahviannostelua: äiti, isä, äiti… On jo vissiin hoksannut, että äiti tarttee sen ylimääräisen tujauksen. :)
Heidi_M (Ei varmistettu)
20.2.2015 at 09:14Mun on pakko päästä aamuisin suihkuun kun siellä saa herätä rauhassa… ja välillä ne venyy kyllä kohtuuttomiksi. :D
Merenwen
20.2.2015 at 16:30”Damn. Vaikuta, kofeiini, vaikuta.”
Nauroin tolle ihan liikaa xD Varmasti monen aamufiilikset. Mulle on sekä siunaus että kirous ettei kofeiini tee mulle mitään. Ei oo koskaan tehny. No okei ehkä sillon 9-vuotiaana kun aloin hörppiä kahvia aikuisten kanssa kahvipöydässä. Joskus synkkinä aamunhetkinä suorastaan rukoilen, että kofeiinilla olis muhun joku vaikutus. Joku muu kun se, että saan juosta vessassa koko päivän. Tämän takia en yleensä missään työpaikoistani ole juonut kahvia, koska olen lähes aina ollut pihalla töissä enkä pääse vessaan heti kun tarve iskee :D Juon sitten kotona senkin edestä. PAITSI, että nyt USA:ssa asuessani kahvinjuonti on rajoittunut vain aamuun. Ei ole näiden kahvi suomalaisen veroista, ei. Säästelen tuomaani Juhla Mokkaa, joululahjaksi saatua Finlandia-kahvia ja keskiviikon synttäreinä sain Suomesta paketin Watsakahvia :) (ja Fazerin suklaata. Ahhhhhhh. )
Eelmou (Ei varmistettu)
21.2.2015 at 17:08Mä oon alkanut uskoa että mun aamuteen piristävät vaikutukset on placeboa. Miksikö? En saa silmiä auki ennenkun saan sen teekupin käteeni aamulla, mutta niin monena aamuna tajuan että olen syöttänyt lapset, vaihtanut vaipat, tiskannut jne ja se mun ”ensaailmantätäsilmiäauki”tee on kylmänä kupissa.
rinkeli
22.2.2015 at 11:40Mun pitää ehkä luetuttaa tää teksti mun miehellä :D