Olin jo eilen illalla vetäytynyt korvatulppien taakse ihanaan hiljaisuuteen, kun Joel tuli sänkyyn ja näytti siltä, että haluaa sanoa vielä jotain. Otin toisen korvatulpan väsyneesti pois. Mitä nyt?
”Mulla oli punkki!”
”Oi ei, siitä ruohonleikkuusta varmaan!”
”Se oli ihan pieni ja sain sen pois.”
”Missä se oli?”
”Nivusessa. Täytyy vaan tarkkailla, tuleeko sitä punaista rinkulaa.”
”Voi PASKA!”
”Ai mitä?”
”Me molemmat ollaan unohdettu meidän ensimmäinen hääpäivä!”
”Oho, niin ollaankin! Koska se oli?”
”En mä muista yhtään. Ehkä 14. tai 15. päivä. Tai 19. päivä.”
”Nyt on 15. päivä, oisko se tänään? Hyvää hääpäivää.”
”Hyvää hääpäivää, mutta ei se varmaan tänään ollut. Se tais olla eilen.”
(pieni pusu)
”Mutta mehän kuitenkin ollaan aina enemmän ajateltu sitä vuosipäivää, kun me tavattiin heinäkuussa.”
”Unohdettiin me sekin.”
”Eikä unohdettu. Me ei vaan vietetty sitä mitenkään.”
”Aaa niin joo.”
”Hyvää yötä, kulta!”
”Hyvää yötä, rakas!”
Laitoin korvatulpan takaisin.
Meidän rakkaus <3
PS. Tarkistin aamulla kalenterista: se on vasta 18. päivä. Saadaan siis vielä uusi mahdollisuus unohtaa se keskiviikkona.
3
Liisa
16.9.2013 at 12:13Arki on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. :)
Mekin muistettiin heti kuukauden päästä, että oltiin unohdettu meidän yhteisen taipaleemme 10-vuotisvuosipäivä. Mutta Ilo oli vuosipäivän aikaan vastasyntynyt, oli vähän muuta mielessä. Häiden päivämäärä pitäisi viimein, näin kolmannen hääpäivän lähestyessä, kaiverruttaa sormuksiin kun on vähän vaikeuksia välillä senkin muistamisessa.
Kristaliina
16.9.2013 at 12:37Juu, ei ne päivämäärät varmaan niin tärkeitä kuitenkaan ole. Pääasia, että muistaa olevansa naimisissa tai ylipäänsä parisuhteessa :)
Ella F.
16.9.2013 at 12:23Ei se pieni unohdus meidänkään avioliittoa kaatanut, joten teilläkin on ihan hyvät mahdollisuudet selvitä tästä ;)
Kristaliina
16.9.2013 at 12:36:)
Mä voin ennustaa, että jatkossakin todennäköisesti useammin unohdetaan kuin muistetaan. Mulla on erityisesti jotenkin nämä elo-syys-lokakuun päivämäärät jotenkin tosi vaikea muistaa. Esimerkiksi toukokuu on paljon helpompi, kun siellä on oma syntymäpäivä :)
Silkkitassu
16.9.2013 at 14:04Itse muistan syksyn päivämäärät todella paljon paremmin kuin kevään. Keväästä ei meinaa koskaan kenenkään kaverin synttärit jäädä mieleen. Saati oman isän… :D Omat synttärit on joulun lähellä, joten siksi varmaankin…
Ella F.
16.9.2013 at 22:22No mulla on synttärit syksyllä, mutta se onkin sitten ainoa päivämäärä, joka omassa päässä pysyy. Ja ikänihän olen autuaasti unohtanut, täytän aina vaan 17 :P
Mutta me todettiin, että ne meidän viikottaiset onnentoivotukset toisillemme siitä, että taas on selvitty yhdessä hienosti eteempäin, on paljon tärkeämpiä kun joku yksi päivämäärä.
Hermy (Ei varmistettu)
17.9.2013 at 15:26Tähän on pakko kommentoida (yleensä vaan stalkkaan ja kovasti suunnittelen kommentoivani). Nyt on osunu niiiiiin monta asiaa kohille kolisten. Siis niinku noi päivämäärät. Että pakkoko sitä on mennä naimisiin syyskuussa (kuten minä, näemmä samana päivänä kuin te, tosin eri vuonna), jos ei muista syksyn päiviä? Ja kun oon näemmä sua päivää nuorempi ja esikoinen on syntyny samana vuonna, on ihan tosi samis olo. Joelin kaa kuljen samalta pysäkiltä töistä. Että lähistalkkaustakin. :)
Mä ajattelin käydä tänään ostaa juustoja huomisillaks, että tulee hääpäivä huomioiduks. Jos vaikka ehtis hetken istahtaa pöydän ääreen aikuisten kesken.
Emmi Nuorgam
16.9.2013 at 12:38Te ootte hulluja. Miten joku voi unohtaa JUHLAT?!
Kristaliina
16.9.2013 at 12:39:D
Mitkä juhlat? :D
Emmi Nuorgam
16.9.2013 at 12:48No juhlat! Kaikki merkkipäivät on syy juhlia!
murina
16.9.2013 at 13:53Niin samaa mieltä, hääpäivä, mikä ihana tekosyy syödä kakkua :D (tai mistä nyt kukakin tykkää)
phocahispida
16.9.2013 at 12:47Hääpäivänä uusivuosi. ;)
Handy it is.
Kristaliina
16.9.2013 at 12:52Näppärää! 1.1., sen vielä saattaisi muistaakin – jos ei muuten niin raketeista! :D
(tosin ilotulituksen SM-kisat syksyllä saattaisivat vähän hämätä)
Nadis
16.9.2013 at 13:32Oi hyvä kun muistutit, pitää varmaan etsiä vihkitodistus, että muistetaan meidän ensimmäinen hääpäivä! Ens kuussa se on, mutta tarkempaa kuvaa ei ole. Tosin en ole ihan varma, että missä se todistuskaan on :D
Kristaliina
16.9.2013 at 13:38Todistus, tsihihi ai niin siitä tais tulla myös joku todistus :D Ei mitään käsitystä, missä se sellainen meillä on :D
Mä löysin päivämäärän vanhasta viime vuoden kalenterista (joka roikkuu edelleen keittiön seinällä), ja hätärinä oisin löytänyt sen myös blogista. Näppärää :)
hannah79 (Ei varmistettu)
16.9.2013 at 13:42Mä en tiedä edes mikä meidän se ”yhdessäolon” vuosipäivä olisi. Yhteen muuttamisen vuoden muistan, mutta milloin pitkä ystävyys muuttui seurusteluksi, en osaa edes sanoa. Appivanhemmat kyllä aina muistavat hääpäivämme, mikä mielestäni on ihan hassua. Itse muistamme sen jos muistamme, ei kummemmin juhlita kuitenkaan.
Salma
16.9.2013 at 13:49:D :D :D Ihana!!!
M-M
16.9.2013 at 13:57Jos multa joku kysyy, että kauanko ollaan oltu yhessä hellun kanssa, niin laskutoimitus menee jotenkin näin. 2003 valmistuin Roissa pukuompelijaksi, sitten 2005 muutin takasin Kittilään, 2006 kesällä muutin näille rivitaloille, missä hellu on kiinteistöhoitaja ja sinä kesänä alettiin tapaileen. Päivää on turha yrittää muistella :)
CougarWoman
16.9.2013 at 16:44Hahaa, tuostapa tuli elävästi mieleen viime vuonna kun oli meidän 5-vuotishääpäivä. Olin ulkomailla liikematkalla pomoni kanssa (minua 2 vuotta nuorempi mies), istuimme onnistuneen työpäivän jälkeen erään sataman terassilla ties monetko huurteiset jo kourassa ikäänkuin nollaamassa, kuvitteellinen skraka oli jo paitsi löysätty, myöskin sidottu ohimolle. Yhtäkkiä pomo pomppasi ylös kuin ampiaisen pistämänä:
”Hitto meillä on tänään hääpäivä!”
Tajusin että pomon hääpäivä on sama kuin omani. Olinko muistanut omani? No en tietenkään.
Molemmat kuumeisesti kännykät kourassa sitten kotiin soittelemaan:
”Hyvää hääpäivää rakas, sori en ehtinyt soittaa aikaisemmin…no me täällä sitä Mikon (nimi muutettu) kanssa just juhlitaankin…”
Kotona oli aika hiljaista, kummallakin. Ihme tyyppejä… :)
Peepi__
16.9.2013 at 21:58Voi että ootte ihania!! Selkeästi sovitte toisillenne niin hyvin, mitä sitä turhaan stressaamaan asioista. :)
Jullu
16.9.2013 at 22:25KIITOS tästä postauksesta! Ilman sitä en ois yhtään muistanu, että mä ja poikaystävä alettiin seurustella tasan kolme vuotta sitten! Täydellinen ajotus siis xD (Nyt taidan alkaa väsään jotain siirappista valokuvajuttua photoshopilla) :D
Evis
17.9.2013 at 09:21Ai että kuulosti nyt niin tutulle! Meistä kumpikin unohtelee omat synttärinsäkin saati vuosipäivän. Meillä onneksi mies muistaa hyvin mun synttäripäivän, joten vuosipäiväkin pysyy hyvin mielessä: sattuu olemaan kätsysti samana päivänä ;)
Aapu (Ei varmistettu)
17.9.2013 at 11:28Mua huvittaa tässä eniten se, kuinka nivusista ja punaisesta rinkulasta tulee mieleen hääpäivä. :D :D
Kristaliina
17.9.2013 at 12:12Hehee tämä oma alitajuntani päättelykulku jäi itsellenikin vähän epäselväksi :D
possu (Ei varmistettu)
17.9.2013 at 20:13Me ei edes saatu mitään vihkitodistusta, ihan oli oikein kirkkohäät ja kaikki niinkuin kristillisesti pitikin kuulutukset jne. Ollaan joskus pohdittu, että varmaan ois pitänyt saada joku dokumentti, mutta…
Melina G
18.9.2013 at 01:42Mä kyllä muistan kaikki juhlapäivien päivämäärät, en vaan muista juhlistaa niitä sitten kun se tietty päivä on. Enkä tietenkään ole muistanut hankkia ennakkoon mitään lahjaa. Ja sit on tää, että mä en ikinä muista omaa ikääni, vaan se pitää joka kerta laskea (yleensä vieläpä väärin).
Nickye
18.9.2013 at 17:37Hyvää Hääpäivää! Toivottavasti muistatte/muistitte juhlia ;)
Vierailija (Ei varmistettu)
18.9.2013 at 21:09Hyvää ensimmäistä hääpäivää!! <3