Pääsiäisvirpomisperinne on mun mielestä tosi kiva (vaikka itse tehdäänkin se mahdollisimman pitkään karkitta – siitä täällä), eikä mulla periaatteessa ole mitään vastaan tätä viime vuosina yleistynyttä ”karkki vai kepposteluakaan”.
Keppostellaanko muuten teidän kulmilla? Tässä kaupunginosassa keppostellaan; ja arvatkaa vaan, meinasinko saada p*ahalvauksen eka vuonna tänne muutettuamme, kun ovella oli ensimmäinen scream-maskinen tyyppi (olin vielä yksin kotona) enkä ollut tiennyt, että tällainen tapa on Suomessakin…?
Mutta joo. Tässä hommassa on haasteensakin. Meidän herkät tytöt ei ollenkaan kestä tuota kauhuaiheista rekvisiittaa; kuvat joissain mainoslehdissäkin ovat olleet liikaa. Viime vuonna Silva sai kauhuitkukohtaukset jo pelkästä ajatuksestakin – eikä mitenkään auttanut, vaikka yritti selittää, että lapset ovat pukeutuneet näin. ”Ei ei ei ei ei ole kivaa, en tykkää tuollaisesta naamiaisesta.” Enkä halua tietysti väkisin pakottaa johonkin asiaan, joka selvästi kauhistuttaa. Kun esimerkiksi pääsiäisen noitahommat eivät ollenkaan pelottaneet – vaikka noidat muuten ovat tirpalle ihan nou-nou.
Eli mitä tehdä? Tyly ”ei keppostelijoita” -kyltti ovelle? Valot pois ja teeskennellään, että ei olla kotona? Ei tunnu kivalta, ei ollenkaan – ei missään nimessä halua pilata niiden lasten iloa, jotka tätä iltaa ovat odottaneet.
Niinpä – ja tässä samalla siis ”ilonpilaajan Halloween-vinkki” – laitoin meidän ulkoportaille (samalla vihjaamaan, että älkää koputtako oveen) äsken tällaisen:
Toivottavasti purkka ei ole pettymys! Ajattelin, että se voi olla ihan virkistäväkin poikkeus karkkimäärien seassa :)
54
Heispi
31.10.2015 at 12:26Just hyvä! Mä vähän vierastan halloweenia, se kun on suoraan kopioitu jenkkilässä ilman kummempaa sanomaa. Meillä sytytetään kynttilä isopapan ja muiden muistolle ja jutellaan niistä. Ehkä kun pojat on isompia mietitään uudelleen.
krista
31.10.2015 at 12:33Mullakin on pieni vierastus tähän – ja itse asiassa ihmetyskin, kun tuntuu, että etenkin tänä vuonna Halloweenia tulee IHAN JOKA TUUTISTA. Että miten tää nyt yhtä äkkiä onkin noussut meilläkin näin ”perusjuhlaksi”? Toisaalta oon itsekin tykännyt tuollaisista kauhunaamiaisaiheisista aikuistenbileistä (jollaisena mä itse oon alkanut jostain parikymppisestä asti viettää Halloweenia) ja jos/kun kerran lapsille tästä on syntynyt Suomeenkin tällainen toinen ”virpomistapa”, niin ei sitä viitsi ihan ilonpilaajakaan olla. Mutta ainakaan tänä vuonna meidän tytöt ei vielä ole osallistuneet tähän. Silvan hoitopaikassa ois ollut naamiaiset (ja vähän jännitin, että ovatko isommat lapset kauhuaiheisesti pukeutuneita ja mitä Silva sanoo siitä), mutta Silva olikin sitten koko viikon kipeä, eli homma ratkesi ”näppärästi” sillä.
–
Meidän kulmilla on muuten kekrijuhla tänään; eli suomalaisempi versio! Se on tosi kiva idea ja yhtenä vuonna oltiinkin siellä – kekripukki poltetaan ja sadonkorjuumeininkejä viereisellä kartanolla ym. Nyt ollaan kuitenkin liian kipeitä osallistumaan.
Heispi
31.10.2015 at 13:13Joo en kuitenkaan halua estää lapsilta hauskanpitoa, kun ei mitään syytä ole. Kotihoitolapsia vielä, eivät siis tiedä tästä hauskuudesta vielä :) Kiva kekrijuhla! Meillä on pikkuveljen synttärit 2.11. Eli voi olla että kun on isompi juhlitaan synttäreitä halloween-fiiliksillä. :)
a
31.10.2015 at 22:57Heh, mulla on nyt parin vuoden kokemus pk:n naamiaisista / pukeutumisesta ja ainakin meidän pk:ssa 95% pätee että tytöt on prinsesspja tai keijuja ja pojat spiderman tai supermies asuissa. Ne 5% sit jotain muuta…tämä sopii laiskalle mutsille joka laittaa lapselle tyllihamosen ja tiaran/kruunun ja laps on onnellinen prinsessa ;)
—
Halloween karkinkerjuu ei inspaa enempi kuin pääsiäisen vastaava, mutta eipä täällä kivikaupungissa tartte ovikellojen soittelijoita pelätä ;)
ElinaBee
31.10.2015 at 12:34Meille kelpaa mikä tahansa tuulesta temmattu juhla kun voidaan leipoa ja juoda vielä illalla lasi viiniä (kröh, olutta) :D Tuo purkka-idea on ihan loistava! Tosi nätisti vihattu, ettei tarvitse koputtaa oveen, mutta varmasti kukaan ei pahoita mieltään! Me leivottiin pullat, mutta meillä päin ei juurikaan edes virvota, eli pullat taitaa mennä meidän suihin (voi harmi). Pitikin muuten kysyä kun te ette käytä karkkeja, niin leivotteko kuitenkin kakkuja tai muita makeita herkkuja? Vai eikö ne kuulu teillä oikein kenenkään lemppareihin?
krista
31.10.2015 at 13:29Hahahaa, ihan mahtava näppislipsaus: ”nätisti vihattu” :D Tosi osuva! :D
–
Aloin ihan miettiä, että huijaanko jos sanon näin: meidän uunissa ei ole koskaan meidän täälläasumisaikana paistettu leivonnaisia! Mutta sitten mietin, että Sara-täti taisi tehdä siellä johonkin juhliin piirakan… Mutta mä/Joel (hehe no mä en tietenkään, mutta ei myöskään Joel) ei leivota. Paitsi jotain suolaista ruokaisaa piirakkaa Joel on satunnaisesti (muutamia kertoja) tehnyt. Croissantteja on paistettu, ja pakastekarjalanpiirakoita. Vieraita varten voidaan ostaa kaupan paistopisteestä kyllä pullaa/leivonnaista, ja joskus oon ajatellut kokeilla jotain pakastemuffinssityyppisiä kyllä vierasvarana. Jos kahvipöydässä on vaikka pullaa (jos ollaan jossain kylässä tai itse ollaan laitettu vieraille), niin toki syödään ja tykätäänkin, mutta ei sitten kuitenkaan niin paljon, että tulisi kotona tehtyä herkuttelumielessä.
Sude
31.10.2015 at 12:34Aivan tosi hyvä idea!
Muakin ärsyttää tämä jenkkiläinen Halloween-rahastus Suomessa, mutta eihän se tosiaan lasten vika ole eikä heidän iloaan olisi kiva pilata.
Ensi kuussa muutetaan omakotitaloon ja keppostelijoita okt-alueella varmaan riittää joten seuraavana Halloweenina otetaan kyllä tämä sinun idea käyttöön!
krista
31.10.2015 at 13:33Kiva, idea käyttöön vaan! :) Meillä kans ei keskusta-asujina koskaan ollut virpojia/keppostelijoita, mutta täällä lapsiperhealueilla on näköjään tällaiset perinteet/uudet virtaukset voimissaan :)
Vannikkila
31.10.2015 at 12:50Meillä kävi illalla yksi. Onneksi poika oli juuri keittiönpöydän ääressä niin ei ehtinyt nähdä keppostelijoita. Meillä annettiin kauhun vastapainoksi Muumi-tikkareita :D
–
Tämä ainut tyttökaksikko tuli meille siis kahdeksan jälkeen, ennen puolta yhdeksää. Mä ajattelin, et pitäiskö laittaa ovelle lappu, että ”Älä pimpota, vauva nukkuu” vaikka poika ehkä jo taapero onkin. Olisi voinut lisätä vielä loppuun, että ”muuten Sinä saat olla valvomassa meillä ensi yön.” Siinä monelle kauhua kerrakseen :D Mutta jätin lapun tekemättä, eikä muita käynyt ovella.
krista
31.10.2015 at 13:34Oho, aika myöhään! Mulla on sellainen hämärä muistikuva, että tuokin ylemmässä kommentissa mainitsemani eka keppostelija kävi joskus kahdeksan jälkeen.
–
Mahtava kauhuskenaario tuo yövalvominen, tuossa kyllä viikatteet ja pääkallonaamarit kalpenee :D
-Jenni-
31.10.2015 at 13:32Hitsi mun oli pakko kirjoittaa ku yksinään täällä hihittelen. Siis en ole ikinä juhlinut halloweeniä. Lapset kävi päikkäreille ja mies on töissä kokopäivä. Mä hurahdin yhtäkkiä ja päätin että ku lapset herää on bileet. Mä oon väkertänyt tänne aaveita kattoon, ilmapalloja ja hämähäkinseittiä, myrkkymehuboolin ja ällöämpärin mistä kumpikin saa kaivaa yllätykset. Hitsi tästä tuli just sata kertaa parempi päivä :)
krista
31.10.2015 at 13:35Oi, kuulostaa mahtavalta! Iso kannatus SPONTAANEILLE bileille, oli aihe sitten mikä hyvänsä! :) Hauskoja juhlia teille! :)
Tonsku
31.10.2015 at 13:35Halloween ei ole tullut jenkillästä, vaan sinne aikoinaan rantautunut euroopasta. Suomessakin tuo perinne on ollut ennen kristinuskon tuloa. Kannattaa selata linkki: http://www.jw.org/fi/julkaisut/lehdet/g201309/totuus-halloweenista/
Sitä on juhlittu Suomessa ennen kristinuskon tuloa niin nimellä samhain nimellä. Siitä on alkanut nyt tulla pieniä murusia takaisin tuosta ikivanhasta perinteestä :)
krista
31.10.2015 at 13:42Kiinnostavaa, kiitos linkistä! Tämä kekrijuttu sen sijaan olikin mulle entuudestaankin ihan tuttu juttu: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kekri Wikipediassa muuten muotoillaan aika hyvin ”irlantilaisperäinen Halloween-kulttuuri Yhdysvalloista”. Varmaan ajatuksella, että tuo kaupallinen puoli juhlaan tosiaan taitaa olla aika amerikkalaista :)
Tonsku
31.10.2015 at 14:04Joo, tuo karkkien kerääminen taitaa olla jenkkiläisten oma perinne tuohon juhlaan, mutta moni ei vain muista tai tiedä mikä on tämän juhlan takana ja miksi tänään pukeudutaan niihin kammottaviin asuihin :)
Annigee
31.10.2015 at 17:00En minäkään niin tuosta superkaupallisuudesta piittaa, minkään juhlan yhteydessä. Mutta ei tässä lokakuun harmaudessa yhtään haittaa että vähän juhlitaan yhdessä! Intiassahan muuten ihan tässä piakkoin juhlitaan myös Valonjuhlaa Diwalia. Sitä mietin joskus lanseerata omaan juhlaperinteeseen :)
krista
1.11.2015 at 15:54Valon juhla tulisi kyllä tässä vaiheessa vuotta tarpeeseen! Mäkin oon nähnyt tuosta Diwalista jotain fb:ssa, jollain tavalla (varmasti eniten Suomen intialaisyhteisössä) sitä siis täällä Suomessakin vietetään. Jännä, että se ei idealtaan ole mulle tän tutumpi; nimenä vaan. Mä en ole koskaan tainnut olla just Diwalin aikaan Intiassa, vaikka viitenä talvena oonkin ollut! Mutta aina oon tainnut lähteä vasta joko joulukuussa tai sitten alkuvuoden puolella…
Hammaskeiju
31.10.2015 at 19:56Hih. Kiva että joku muukin jakaa tänään purkkaa. Itse näin ammatin uolesta on niin kyllästynyt tuohon jatkuvaan karkin mässyttämiseen että päätin olla tänäänkin tylsä ja muistuttaa ovella siitä miten karkit kannattaa syödä (eli vähän niinkuin kerralla) ja jälkeen ottaa purkka katkaisemaan hppohyökkäys. Ekojen lohikäärmeiden ilme oli näkemisen arvoinen :D.
Karin
31.10.2015 at 20:46Tuolla aiemmassa kommentissa sanottiin, että Suomessa olisi joskus vietetty halloweenia nimellä samhain, mutta uskon että tuo kekri on nimenomaan se, mitä Suomessa on juhlittu. Yhtä vieras nimi on beltane, jota on kelttiläisten keskuudessa juhlittu keväällä kokkojen kanssa, ja Pohjanmaallahan pääsiäiskokkoja sytytetään edelleen.
**
Itse mietin, että mitäs jos lapsia tulee soittamaan ovikelloa, löytyisikö jostain pieniä xylitolipastilleja paperikääreissä tai kahden purukumin pakkauksia. Jos lapsia tulee vain vähän, niin voisi olla toki isompiakin pakkauksia.
Itse harmittelen, että halloween on näin iso tapahtuma, mutta nuuttipukit on hävinneet. Varsinais-Suomessa nuuttipukkeja oli jonkin verran, kun itse olin lapsi. Nyt en ole törmännyt vuosiin.
Mira
1.11.2015 at 07:57Minä annoin meidän kauhukekkereillä vierailleille lapsille kotiin viemisiksi mandariinit joihin olin mustalla teipillä taiteillut kurpitsan silmät, nenän ja suun. Terveelliset minit kurpitsat siis :)
krista
1.11.2015 at 12:03Hei onpa hyvä idea, täytyy laittaa muistiin! :)
Haj
1.11.2015 at 19:47Meillä ei Halloweenia juhlita, eikä koskaan tulla juhlimaankaan. Pyhäinpäivänä muistella mummoja, pappoja, veljen tyttöä, ja muita rakkaita läheisiä.
Se miksi Halloweenia ei juhlita, johtuu siitä mitä oikeasti, mistä pohjimmiltaan Halloween juontaa juurensa. Iha alkujaan se on ollut saatanapalvojien ja satanismin juhlasta, jossa juhlittu pahoja henkiä yms. Sotii vahvasti mun arvoja ja ajatusmaailmaa vastaan, vaikka aika pitkälti pidetään vaan kaupallisena juhlana ja hömpötyksenä. Suomalainen kekri ym, taas ovat oikeasti ihan muuta. Ne on eloonkorjuujuhlat.
saria
2.11.2015 at 03:16Ma en ole kylla missaan Halloweenin alkuhistoriasta kertovasta jutussa lukenut etta se oli saatananpalvojien juhla, voisitko siis laittaa linkkia sellaiseen mahdolliseen juttuun?
Taalla valotetaan tata Brittien saarelta alkuaan saanutta sadonkorjuunjuhlan alkua, ja vaikka siina puhutaan kuolleista, niin missaan ei puhuta saatananpalvojista. Jutussa mainitaan etta suvun vainajille esimerkiksi katettiin paikka juhlapoytaan, ja se kuulostaa hyvinkin kunnioittavalta.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Samhain
Hyväksi käytetyn äiti
1.11.2015 at 22:22Itse olen viettänyt Kanadassa au-pair vuotenani halloween juhlaa ja minusta kurpitsan kaiverrus ja karkkki/keppostelu katkaisee mukavasti pimeän syksyn. Ilman sen suurempia ajatuksia saatanasta tms.. Aikaa jolloin perheet/kyläyhteisöt suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä esivalmistelut ja nauttivat juhlasta yhdessä… Yksi parhaista juhlista ikinä minusta.. Meillä oli kaiverrettuna kurpitsat sun muut vaikka nyt sairastupaa vietimmekin.. Sytytin kynttilät isovanhemmillemme ja haudalle olisimme menneet ilman sairastelun… Jokainen juhlikoon tavallaan ja nauttii omistaan!!
Mutta ikimuistoinen kokemus amerikan malliin on ja se työ jonka teinit näkivät , kun kummitus luolia järjestivät karkkikerjuulle tuleville kylän lapsille. Herätti suurta arvostusta minussa! Nimitettiin yhdessä vanhempien ja pienempien sisarusten kanssa… Vain yksi näkökulma tämäkin…
hannah
2.11.2015 at 12:46Itse suhtaudun Halloweeniin kahtiajakoisesti: juhla keskelle pimeää syksyä on erittäin tervetullut mutta… Ajankohta ei tietenkään aina osu pyhäinpäivän kanssa yksiin, mutta silloin kuin osuu, en pidä tavasta. Pyhäinpäivä tietysti on kirkollinen perinne mutta sitä viettävät monet muutkin poisnukkuneiden läheisten muistelun merkeissä. Sen kanssa tämä karnevaalihumu osuu huonosti yksiin ja voi olla loukkaavaakin. Pääsiäiseen verrattuna ajatuksena tökkii myös se, että pääsiäisenä virpojat ovat nähneet vaivaa vitsoja askarrellessaan ja palkan antaja myös saa jotain. Halloweenina pitäisi vain antaa välttyäkseen mahdollisesti ikävältäkin kepposelta. Aika usein lapset eivät edes keksi kepposia vaan kiertävät ovelta ovelle vain karkin toivossa. Silloin mennään mielestäni kerjuun puolelle vaikken lapsilta iloa sinänsä haluaisikaan pilata. Kuten virpominen, tämäkin kiertely vaatii myös lasten vanhemmilta paitsi satsausta pukeutumiseen myös muuhun oheiseen.
Maria
2.11.2015 at 23:14Meillä ei täällä Keski-Suomessa ainakaan käynyt ketään, pääsiäisenäkin oltiin varauduttu, mutta kukaan ei poikennut.
Meille Halloweenissä tärkeintä on hyvät ruuat (kotitekoista pizzaa ja tuulihattuja) ja yhdessäolo. Perinteeksi on muodostunut Painajainen ennen Joulua -leffan katsominen. Tänä vuonna sen lisäksi katsottiin Corpse Bride. Myöhäisillan leffana katsottiin Babadook, mikä itsellä tökki kovasti. Liian ahdistava/pelottava omaan makuun.
Muuta Halloween puuhaa oli kurpitsan kaivertaminen lyhdyksi parvekkeelle. Elsusta oli mahdottoman kivaa möristä matalalla äänellä (ovat kuulemma päiväkodissakin harjoitelleet oman äänen ja kehon käyttöä soittimena). Päiväkodissakin oli pienet Halloween kekkerit ollut perjantaina. Sinne laitettiin tiikerihaalari päälle, kun oltiin hieman myöhässä pukujen miettimisen kanssa (samana aamuna muistettiin :D). Että näin meillä. :)