Tämä maailma on tietysti roskalehtien roskajuttuja pullollaan. Välillä sitä tässä itsekin voi vähän vetäistä hernaria nenään jostain Magneettimedian tai vastaavan hengentuotoksista – mutta usein ne voi ohittaa olankohautuksella.
Mutta kun ikiomasta postiluukusta kolahtaa lehti, jota on aktiivisesti lukenut tän… viitisentoista vuotta, ja sieltä pääsee lukemaan – ja anteeksi, mun on pakko sanoa näin karkeasti – jotain ihan järkyttävää kuraa, asia koskettaa jotenkin ihan eri tavalla henkilökohtaisesti.
Mitä? Tulva? Mitä ihmettä? Miten te voitte julkaista jotain tällaista?
”Imetysmyyteille kyytiä!”, juttu lupaa. Sepäs hyvä juttuaihe! Löytyisikö tähän jotain uutta feminististä näkökulmaakin…? Lupailee hyvää. ”Faktat tiskiin. Tulva kumoaa yleisimmät imetykseen liittyvät harhaluulot”, ingressissä jatketaan. Mahtavaa! Antaa tulla!
Paitsi että…
Ai että faktat tiskiin vai…?
No: nämä eivät ole ne faktat.
Tulvan Facebookissa virinneessä keskustelussa toimittaja Hertta-Mari Kaukonen valottaa lähteitään. Ne on googlattu selvästi täysin yksipuoleisesti, todennäköisesti edeltä päätettyä mielipidettä tukemaan. Jokainen meistä tietää, miten helppoa se on: ottaa vapaavalintainen mielipide ja laittaa se googleen ja katsoa, millainen osuma sitä tulee. Aina joku lähde löytyy.
Faktaa se kuitenkaan ei ole.
Pyydän itsekin (monien muiden ohella) siellä päätoimittajalta kommenttia ja korjausta aiheeseen. Näin kirjoittaa päätoimittaja:
”Tulvan kirjoittajat ovat itsenäisiä toimittajia ja kirjoittavat juttuja heitä kiinnostavista näkökulmista. Jutun tarkoitus on ollut nimen omaan tuoda esille erilaista lähestymistapaa aiheeseen ja herättää keskustelua. Tulva ei ole tieteellinen julkaisu ja lehden tyyliin tämäkin artikkeli on ainoastaan yksi näkökulma ja pintaraapaisu teemaan. -Päätoimittaja”
Kuule. Ei. Se ei mene noin.
Juttu ei ollut millään tavalla mielipidekirjoitusmainen, ja etenkin otsikko ja ingressi suoraan väittivät olevansa faktaa. Teksti esitti pohjautuvansa tutkimustuloksiin (jotka ovat paitsi asenteellisesti valikoituja myös moneen kertaan kumottuja). Tällaista asiaa ei voi kuitata ”itsenäisen toimittajan näkökulmana”, vaan lehti on vastuussa julkaisemastaan virheellisestä tiedosta.
Itselleni ei ole mikään yllätys, että toimittajia tässä maailmassa on hyvin erilaisia ja eritasoisia. Lehdille ihan varmasti tarjotaan jos-sun-minkälaisesta näkökulmasta värittynyttä tekstiä ”faktana”. Toimituksen ja päätoimittajan ammattitaitoon kuitenkin kuuluu, että tällaisissa tapauksissa varoituskellot kilahtavat – ja tässä tapauksessa niiden olisi pitänyt kilistä lujaa. Ei sellaisia juttuja päästetä lehteen.
Mokia tapahtuu. Totta kai.
Näin virheellisen jutun ei olisi koskaan pitänyt päästä painettuna lehteen – etenkään Tulvaan, jonka kuuluisi olla tasa-arvon ja solidaarisuuden asialla. Kun moka kuitenkin tapahtui, olisi suoraselkäistä selkeästi myöntää virheensä (kenties päätoimittajalla ei ollut tuntemusta tästä aihepiiristä ja juttu lipsahti siksi läpi?) ja sanoutua irti yksittäisen toimittajan näkemyksistä. Virheellisen tiedon välittäminen ei ole ”näkökulma”.
Tämän postauksen myötä toistan pyyntöni.
Oikeasti. Nyt. Siellä. Toimikaa! Pelastakaa tilanne! Pliis! Reagoikaa!
PS: Imetyksestä olisi todellakin löytynyt monta myyttiä pölytettäväksi. Pakko vielä erikseen mainita, että yksi niistä on totta kai se, että imetys ei tee yksistään hyvää äitiä – eikä imettämättä jättäminen huonoa äitiä.
118
VV
19.3.2016 at 22:05Mietin, miksi imetys on niin herkkä aihe. Johtuuko se siitä, että imetyshormonit herkistävät naisen? Ei kukaan samalla lailla ”vouhota” lapsen ruokinnasta imettämisen jälkeen, jos siis ajattelee vaikka purkkiruokaa (joita meillä käytetään matkoilla ja kaupungilla, en siis ole niitä vastaan). Muistan lukeneeni tieteellisen tutkimuksen, jonka mukaan rintaruokitut ovat huomattavasti älykkäämpiä kuin korvikkeella ruokitut. Tulokset kyllä kumotiin. Kaikki tieteellinen tutkimus tai sellaisena esitettävä ei ole neutraalia.
krista
19.3.2016 at 22:23Käsittääkseni tosiaan sellaisia tuloksia on saatu, että rintaruokittujen älykkyysosamäärä on keskimäärin suurempi. MUTTA kun sitähän ei voi tietää, onko se niin päin, että keskimääräisesti älykkäämmät vanhemmat myös useammin valitsevat imetyksen; eli tällöin älykkyys tulisi perimästä eikä imetys olisikaan siihen syy. Siksihän näitä on just vaikeaa tutkia; ei voi tietää, mikä johtuu suoraan imetyksestä tai sen puutteesta. Pitäis olla identtisiä kaksosia, jotka olisivat täsmälleen muuten samassa ympäristössä paitsi toista imetettäisiin ja toista ei :)
Minna Leinonen
21.3.2016 at 22:43Hei! Meidän opinnoissa ollaan käyty läpi myös imetystä ja siihen liittyviä tutkimuksia (psykologiassa, en tiedä miksi mutta kiva että ollaan käyty :D). Ja tosiaan korkeasti koulutetut naiset imettävät enemmän länsimaissa, esimerkiksi Suomessa. Lisäksi kun koulutuksen vaikutus ollaan tilastollisesti korjattu (eli koulutuksen korrelaatio ns. neutraloidaan) ollaan havaittu että terveyshyödyt liittyvät äitien koulutustasoon, imetyksellä ei siis itsessään ole terveyshyötyjä lapsille. Tuo älykkyysasiakin liittynee siis ennemmin siihen, että korkeasti koulutetut imettävät enemmän. Mutta kehittyvissä maissa on imetys toki tärkeää, koska puhdasta vettä ei ole saatavilla, näitä suosituksia tehdäänkin ensisijaisesti näitä maita eikä rikkaita länsimaita ajatellen.
Deanna
22.3.2016 at 01:30Pystyt siis psykologian opintojesi ansiosta tulkitsemaan kaikkea imetystä koskevaa valtavaa tutkimustietomäärää WHO:ta ja THL:ää paremmin? On hyvä muistaa, että em. viranomaisjärjestöjen antamat suositukset perustuvat aina lääketieteen ammattilaisten tekemiin kokonaisarvioihin tutkimustuloksista. Suositukset ovat yksiselitteisiä: naisia kehotetaan imettämään, koska sillä on suotuisia terveysvaikutuksia niin vauvalle kuin äidille.
Suomessa ei päätetä siitä, keitä WHO:n suositukset koskevat. WHO itse kansainvälisine asiantuntijaryhmineen kertoo, keitä ne koskevat. Tiivistelmä WHO:n _kaikkia maita_ koskevien suositusten perusteluista löytyy täältä: http://www.who.int/mediacentre/news/statements/2011/breastfeeding_20110115/en/
On aika karkeaa väittää, että ”imetyksellä ei ole terveyshyötyjä lapselle” käyttäen perusteluna vain yhtä lukemattomista tutkituista imetyksen mahdollisista terveyshyödyistä, johon liittyvä näyttö on epävarmaa. Kuten aiemmissa kommenteissa on seikkaperäisesti tuotu esille, imetystutkimuksissa annettu tieto on rehellistä: niissä kerrotaan, jos tutkijat eivät ole varmoja syy-seuraussuhteista tai jos muita muuttujia ei ole pystytty sulkemaan pois. Näin on juuri esim. äo-tutkimuksen kohdalla. Kuten jo aiemmin kirjoitin, nämä yksittäiset epävarmat tulokset eivät muuta koko tutkimusaineiston lopputulemaa, josta tiedeyhteisö on aivan harvinaisen yksimielinen: imetyksellä on lukemattomia aukottomasti todistettuja terveyshyötyjä. Miten voisikaan olla olematta? Äidinmaito sisältää ravintoaineiden lisäksi elävää superfoodia, kuten vasta-aineita, valkosoluja ja HAMLET-proteiinin, joita meijeriteollisuus ei mitenkään pysty jäljittelemään.
Anna Martikainen
22.3.2016 at 16:27Deanna, luullakseni Minna tarkoitti sitä, että imetyksestä ei olisi nimenomaan älykkyyteen liittyviä terveyshyötyjä lapselle, koska on todettu, että korkeasti koulutetut äidit imettävät enemmän. En tiedä miten on, en ole nähnyt tästä (etelä-amerikkalaisesta?) tutkimuksesta kuin sen uutisoinnin mitä tuli kun tulokset julkaistiin, enkä siis ole edes nähnyt niiden kumoamisesta kertovaa uutisointia. Mutta tuon kommentin perusteella tuli sellainen olo, että Minna viittasi nimenomaan tähän älykkyysasiaan, ja että siitä ei olisi varmuutta, eikä ylipäätään imetyksen terveyshyötyihin.
Deanna
22.3.2016 at 19:44Anna, toivottavasti olet oikeassa! Huomioni kiinnitti tuo ”ei terveyshyötyjä” -lause, joka ei kuulosta siltä, että se viittaisi älykkyysosamäärään, sekä liian usein kuultu väärinkäsitys WHO:n suositusten pätemisestä vain kehitysmaihin. Kirjoitinkin, että äo-tutkimuksen syy-seuraussuhteista ollaan tosiaan epävarmoja juuri siksi, että koulutustaso korreloi voimakkaasti imettämisen kanssa, eli tämän osalta Minna oli väitteissään oikeassa.
VV
19.3.2016 at 22:11Disclaimerina, että asia ei onneksi minua henkilökohtaisesti koskettanut, mutta tässä olisi mielenkiintoinen ja ensilukemalta aikas ällöttävältä kuulostava, mutta asiantuntijoiden mukaan luonnollinen myytti murrettavaksi. Muistan lukeneeni aiheesta aikoinaan raskaana ollessani. http://www.vau.fi/Meilla-on-lapsi/imetys-ja-ravinto/Kiihottava-imetys/
krista
19.3.2016 at 22:19Hei mäkin oon kuullut tästä! Joel mainitsi siitä, kun odotin Silvaa – tai siis kertoi kuulleensa asiasta ja silleen rauhallisesti ”että sitten tiedät, että sellainenkin voi olla ihan normaalia” -psykologityyliin kertoi :D En ole tätä muistanutkaan (itselläni ei ollut tällaisia tuntemuksia), mutta tää ois kyllä kans kiinnostava juttu ja myytti selvitettäväksi!
VV
19.3.2016 at 22:40Tuo älykkyystutkimus oli huuhaata. Ihmisen älykkyyteen vaikuttavat niin monet asiat, se on tosi mystinen kokonaisuus. Perimällä on toki osansa, samoin neurobiologialla, kiintymyssuhteilla, unella (tässähän korvikeruokitut voisivat päteä, kun nukkuvat tyytyväisesti), virikkeillä (esim. loruttelu ja lukeminen). Vauvan aivot ovat hyvin plastiset eli muokkautuvat. Monet fiksut äidit maailmanlaajuisesti palaavat töihin vauvan ollessa 3-kuukautinen, Suomessakin ennen, ja ihan älykkäitä ihmisiä heistäkin kasvaa, vaikka imetys loppuu, enemmän olisin moisessa tilanteessa huolissani kiintymyssuhteesta. Mutta, Krista, tässähän olisi lööppiainesta: Puutalo-Krista väittää, että imettävät äidit ovat älykkäämpiä ;) ;) ;)
Anna Martikainen
20.3.2016 at 00:32Minä olen kyllä nähnyt nyt parikin tutkimusta siitä, että imetys saattaa vaikuttaa älykkyyteen. En ole nähnyt, että missään olisi niitä kumottu. Mistähän olet saanut sen tiedon? Ihan olen tosiaan kiinnostunut, että oliko se todellakin huuhaata…
–
Ruokintatavalla ei muuten ole merkitystä lapsen uneen, tästä oli muistaakseni Briteissä tehty tutkimus jokin aika sitten. Siinä kävi ilmi, että korvikeruokitut heräilivät yhtä paljon kuin rintaruokitut. Siis koko tutkimuksen kohteista. Toki yksittäisiä hyvin nukkujia varmasti on, niin korvikeruokituissa kuin imetetyissä. Eihän sitäkään voi yksittäisten lasten kohdalla sanoa, että jokainen imetetty on terve eikä kärsi esim korvatulehduksista, ja korvikeruokitut taas kärsivät. Ei se niin suoraviivaista ole. Silloinhan tämä olisikin helppoa. :)
–
Niin joo, ja imetys ja työssäkäynti on kyllä mahdollista yhdistää. Pienen vauvan kanssa hankalaa, mutta mahdollista, isomman taaperon kanssa hyvinkin helppoa. :)
Karin
20.3.2016 at 07:01http://www.telegraph.co.uk/news/health/news/11886646/Breastfeeding-does-not-improve-IQ-study-finds.html
En tiedä, miten luotettava tuo on verrattuna joihinkin muihin tutkimuksiin. Joka tapauksessa kyseessä on kaksostutkimus, mutta tuosta linkistähän ei ilmene tutkimusasetelmaa sen kummemmin, eli pitäisi päästä tutkimuksen alkulähteille.
niina
20.3.2016 at 08:05Mua ärsyttää kaikessa imetykseen liittyvässä keskustelussa se, että imetyksen puolustaminen on ”vouhottamista”, ”kohkaamista” tai ”hormonipöllyisten äitien sekoilua”. Mitätöidään toisen argumentit toteamalla, että jaah ootko imetyshuuruissa valvonut viime yön, sua varmaan väsyttää, juuh ymmärrän että tää aihe on sulle herkkä. Sehän se feminististä on, kuitata naisen mielipide hormonisekoiluilla :)
–
Kun eihän se mitään vouhkaamista ole todeta, että äidinmaito on vauvan paras ravinto. Asia on näin eikä sitä voi kumota, vaan se on täysin jokaisen tiedossa oleva absoluuttinen fakta. Se EI tarkoita, että korvike olisi huonoa, että halutaan syyllistää, että jokaisen on pakko imettää eikä että aihe on herkkä, vaan se tarkoittaa, että äidinmaito on lapselle paras ravinto.
–
Imetyksessä todellakin olisi ihan oikeitakin myyttejä kumottaviksi (”maito vain loppui”, imetys on aina helppoa, imetys onnistuu missä vaan, imetys tarkoittaa ettet enää koskaan milloinkaan poistu kotoa, isä ei voi luoda tasapainoista yhteyttä lapseen jos äiti täysimettää jne) ja mua harmittaa todella paljon, että näiden sijaan puhutaan ihan paskaa.
krista
20.3.2016 at 08:30Tuolla Tulvan FB:n sivulla tuli kans puhetta vähän tätä liipaten – kun toimittaja heti alkupuolella aloitti, että ”Ymmärrän, että aihe on herkkä”… Siihen onneksi joku puuttuikin, itsellä osui silmään sama. Se on JUST sitä sellaista naisen mielipiteen mitätöimistä! Käsittämätöntä, että feministiseen julkaisuun kirjoittava toimittaja sortuu tuollaiseen!
–
Samoin oon itsekin just ihmetellyt tätä ”imetyksestä vouhkaamisen” väitettä. Itse en sellaista näe tässä keskustelussa enkä edes siellä Tulvassa. Näen vain ihmisiä, jotka vaativat, että virheellinen tieto korjataan.
Niina
20.3.2016 at 09:05”Näen vain ihmisiä, jotka vaativat, että valheellinen tieto korjataan.”
Jep, tasan näin! Ihan käsittämätöntä, että siitä onnistuu vääntämään painostusta, syyllistämistä tai mitä vaan. Ja mua ainakin häiritsee kaikkein eniten se, että jutussa oikein korostetaan että ”laitetaan FAKTAT tiskiin”, koska FAKTAA on se, että _äidinmaito on lapsellesi parasta ravintoa_, piste. Sitä faktaa ei voi kumota tasan millään ja sen tietää jokainen. Olisin mieluummin nähnyt tosiaan vaikka myytin siitä, että vain imettämällä lastasi olet hyvä äiti tai jotakin. Se olisi ollut reilu ja hyvä keskustelunavaus. Kuitenkin siinäkin olisi ollut FAKTAA todeta jotenkin, että vaikka äidinmaito on lapsellesi parasta, se ei ole ainoa tapa ruokkia lastasi tms. Tai että joskus on kaikille parempi, että väkisin imettämisen sijaan lapselle annetaan korviketta ja jo ennenkuin äiti on totaalisen loppuunpalanut ja masentunut. Tai että jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan. Tällainen ”faktat tiskiin – imettämisellä ei tutkimusten mukaan ole pitkäaikaisia etuja”-paskanjauhanta on tosi halventavaa ja ärsyttävää.
–
Ja todetaan nyt tähän että ekalla kierroksella _vihasin_ imetystä ja se oli todella epämiellyttävää. Tokalla kierroksella asenteeni on neutraalimpi, mutta en silti todellakaan nauti tästä. Mä näen imettämisen tavallaan omana ”velvollisuutenani” (älkää nyt herrajumala suuttuko tai syyllistykö tästä, kyse on vaan omasta kokemuksestani). Olen muutenkin tarkka siitä että meillä syödään luomua, kotimaista, eettistä ja mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa, joten en halua pienimmällekään muuta tarjota. :) Imetin ekaa kuitenkin vain 4kk+3kk kiinteiden ohella, toinen täyttää kohta 5kk ja se saa pikkuhiljaa maistella jotain muuta. Tarkoitus on lopettaa viim. kun palaan töihin äitiysloman loputtua. Eli kelpaanko nyt puolustamaan imetystä, kun en ole tukka hapsottaen, imetyshormoneissa vouhkaava, taaperoa imettävä kotiäiti? (Ja siis en halua loukata kotiäitejäkään, en todella. Mutta vituttaa kun imetystä puolustellessa kuulee heti olevansa hormonihuuruinen taaperoimettäjä joka on vieroittunut ympäröivästä maailmasta tms.)
viv
20.3.2016 at 15:33Hmm, tuolla tavalla monissa keskusteluissa mitätöidään niitä vanhempia jotka puolustavat korvikeruokinnan kelvollisuutta lapsen ravitsemisessa. Että tunteisiin menee (ja se on automattisesti huono asia).
Onhan vauvan ravitsemus herkkä aihe. Sen näkee kaikista järjetömiin mittasuhteisiin paisuneista somekohuista muun muassa.
Deanna
20.3.2016 at 15:49Tarkalleen ottaen ei mitätöidä. Monessa kommentissa nimenomaan todetaan korvikkeen kelvollisuus ja ollaan tyytyväisiä siitä, että kiitos korvikekoodin, korvikkeet ovat nykyään Suomessa laadukkaita.
Jos sen sijaan ”mitätöintiä” on se, että kiistetään virheelliset tiedot korvikkeen tasavertaisuudesta imettämiseen nähden tai kumotaan imetystä väheksyvät tai siitä vääriä mielikuvia luovat (esim. ”imetys rajoittaa naista ja siitä on siksi päästävä eroon”) kannanotot, on ehkä syytä miettiä uudelleen, mitä se mitätöinti oikeastaan onkaan. Mitätöintiä on esim. toisen tunteiden vähättely. Mitätöintiä ei sen sijaan ole asiapohjainen argumentointi.
viv
20.3.2016 at 16:00Tarkalleen ottaen kyllä mitätöidään jos tuota mitätöintinä pidetään. Mä puhun vauvan ravitsemukseen liityvistä keskusteluista yleensä, en nimenomaan tästä yhdestä keskustelusta. Vai oletko sitä mieltä että tuossa komentissa ”Ymmärrän että aihe on herkkä..” ei pyritä mitätöimään toisen kommenttia? Tää menee nyt ihan sanamuototasolle, mikä lause on mitätöintiä ja mikä ei. x)
Deanna
20.3.2016 at 17:42Tuota ”ymmärrän, että aihe on herkkä” -kommenttia käytti Tulvan FB-keskustelussa itse asiassa nimenomaan artikkelin kirjoittaja. Istuu aika huonosti feminismin idaan kuitata saatu kritiikki herkkien naisten hormonihuuruiluna.
Yleisesti soisin toki ihan kaikessa keskustelussa, että pysyttäisiin aina asiassa, eikä arvuuteltaisi muiden keskustelijoiden tunteita tai käytettäisi niitä aseina.
viv
20.3.2016 at 18:14En tiedä mihin kohtaan keskustelua tä nyt hypähtää mutta vastaan Deannalle.
Ei meillä tästä sitten varisnaista erimielisyyttä ole. Totesin tossa ylempänä että tuo ”menikö tunteisin” -tyylinen keskustelu mitä tässä kritisoidaan, on jotan sellaista mitä käytetään tosi paljon korvikkeita puolustavia vastaan ja nimenomaan loukkaamistarkoituksessa.
Toisaalta mun mielestä tunteitakin saa olla keskustelussa mukana eikä niitä tarvitse hävetä – niitä on tässäkin vaikka kaikki varmasti hirveän mielellään sen kiistää, että ihan vaan viileän analyyttinen tässä nyt olen. Toisia keskustelijoita pitää silti tietenkin kohdella kunnioittavasti vaikka tunnemyrskyt mielessä velloisivatkin.
Mulla ainakin on tunteita mukana – tunnen m. suurta empatiaa niitä äitejä kohtaan joille korvikkeet just nyt on ajankohtaisia.
Liisa
20.3.2016 at 11:18Minusta suurin kumottava imetysmyytti tällä hetkellä on ”Kaikista lastenneuvoloista saa imetysmyönteistä, ajantasaista ja asiantuntevaa ometysohjausta”. SE kaipaisi oikaisemista ja kipeästi. Ja jos tämä asia saataisiin oikaistua, moni imetyspettymys jäisi kokematta.
Tästä Tulvan jutusta tuli mieleen vähän vasraava ”keskustelu” Kaksplus-lehden julkaisemasta uusia ruokasuosituksia koskevasta jutusta, jossa faktat oli pielessä eikä lehti halunnut ottaa asiasta vastuuta. Perusteluna oli mm. se, että ”muutkin lehdet ovat uutisoineet nämä näin” vaikka keskusteluun tuotiin millaista THLn julkaisemaa oikaisevaa julkaisua. Mutta hei, mitäpä meistä hysteerisistä mammoista.
Liisa
20.3.2016 at 11:20Ulkona puhelimella näpit jäädsä kirjoitettu. Muuten en koskaan typota yhtään.
Anno
20.3.2016 at 11:22Jälleen kerran, en yritä kiistää sitä, että imetyksestä on hyötyä. Mitään aukotonta tieteellistä näyttöä näistä hyödyistä ja niiden merkittävyydestä ei kuitenkaan ole. Esim. tuolla linkittämälläsi WHO:n imetystutkimusta kokoavalla sivulla ihan asiallisesti listataan tutkimukseen liittyviä heikkouksia ja mahdollisia virhelähteitä ja toisaalta todetaan, että monessa kohtaa todennäköisyys positiiviselle vaikutukselle on erittäin suuri. WHO:n julkaisemassa imetystutkimuksia analysoivassa tutkimuksessa Long-term effects of breasfeeding julkaisussa päädytään ihan samaan lopputulemaan. Jotakin hyötyjä on, joitain muita voi olla, mutta tutkimuksista ei voi vetää yksiselitteisiä aukottomia johtopäätöksiä.
*
En vaadi ketään käyttämään virheellistä tai valheellista tietoa. Mutta en myöskään hyväksy väitettä, että imettämisen ja korvikkeiden väliset terveysvaikutukset olisivat niin merkittäviä, että ne oikeuttavat kieltämään aiheeseen liittyvän laajemman pohdinnan tai kritiikin.
*
Jos naisen oikeus päättää omasta kehostaan ja imetyksestään olisi Suomessa täysin itsestäänselvä asia, niin julkisuuteen ei nousisi säännöllisin väliajoin juttuja siitä kuinka joku paheksuu julki-imettämistä tai ravintola vaatii imettäjää siirtymään vessaan piiloon muiden katseilta. Silloin myös jokainen nainen voisi tehdä oman valintansa oikean informaation pohjalta ilman pelkoa muiden paheksunnasta ja tuntematta itseään epäonnistuneeksi.
Deanna
20.3.2016 at 14:38Väitteesi siitä, että aukotonta tieteellistä näyttöä ei olisi olemassa, on edelleen yksinkertaisesti väärä. Se, että tutkimusten joissakin osa-alueissa on olemassa epävarmuutta esim. tuloksiin vaikuttavien muuttujien painoarvosta, ei muuta tätä faktaa kokonaisuutena. Esimerkkinä: on epävarmuutta siitä, mikä on imetyksen vaikutus älykkyysosamäärään, koska voi myös olla, että imetettyjen lasten vanhemmat ovat keskimäärin älykkäämpiä ja tämä vaikuttaa tuloksiin, mutta nämä yksittäiset kysymysmerkit eivät muuta faktaa: on olemassa täysin aukotonta näyttö imetyksen ehkäisevästä vaikutuksesta moniin sairauksiin. Ne eivät tarkoita, että imetystutkimus kokonaisuutena olisi ”vaihtelevaa” tai ”ristiriitaista.”
Tässä pari linkkiä lisää:
http://www.who.int/mediacentre/news/statements/2011/breastfeeding_20110115/en/ (tiivistelmä WHO:n maailmanlaajuisten suositusten perusteluista)
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(15)01024-7/fulltext (tuore, laajamittainen kirjallisuuskatsaus imetyksen vaikutuksista)
Olennaista on tiedostaa se, että esimerkiksi THL:n ja WHO:n suositukset sekä terveydenhuollossa annettavat neuvot perustuvat aina ammattilaisten tutkimusaineistosta tekemiin kokonaispäätelmiin. Kuten edellä kuvasin, yksittäiset epävarmuudet jonkin tietyn elementin syy-seuraussuhteissa eivät kumoa lopputulemaa, joka on kaikissa näissä sama: imetystä suositellaan oletusarvoisesti aina.
Oikeastaan ihmettelen, miten tästä edes keskustellaan. On itsestäänselvyys, että jokaiselle nisäkkään poikaselle on edullisinta saada oman lajinsa maitoa, jonka koostumus vastaa täsmällisesti juuri hänen tarpeitaan. Kun korvikemaidossa ei ole esimerkiksi vasta-aineita, eläviä valkosoluja eikä HAMLET-proteiinia, ei ole vaikea hahmottaa sen puutteita, vaikka vitamiini- ja hivenainetaso onkin saatu hyvälle tasolle – kiitos mm. korvikekoodin, joka säätelee korvikkeiden laatua.
Aiheen pohdintaa tai kritiikkiä ei ole kielletty. Se olisi vain hyvä tehdä faktapohjalta, ei sen mukaan, mikä tuntuu omalta kantilta mukavalta ja lohdulliselta. Jokainen tutkimuskin lähtee siitä, ettei mitään pidetä itsestäänselvyytenä, vaan kaikki vanhat tulokset voidaan kyseenalaistaa.
Tuo asennoituminen julki-imetykseen onkin muuten hyvä pointti. Keskimäärin Suomessa suhtaudutaan julki-imetykseen asiallisesti verrattuna esim. moniin Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin, mutta jokainen imettäjän kohtaama asiattomuus on liikaa. Näkisin, että kyse tuossa on osittain juuri valtasuhteista: joku hermostuu, koska nainen ottaa vartalonsa omaan hallintaansa ja käyttää rintojeen siihen, mihin ne on tarkoitettu, eikä tuokaan niitä esille vastakkaisen sukupuolen miellyttämiseksi. Varmasti siis itsemääräämisoikeudessa noin yleisesti ottaen on parantamista, sen näkee myös suhtautumisessa raiskauksiin ja hyväksikäyttöihin. Olisin voinut tarkentaa kommenttiani tältä osin. Ajoin takaa sitä, että korvikeruokinta on Suomessa laajalti hyväksytty ja yleinen valinta. Toki sen enempää korvikeruokkijat kuin imettäjätkään eivät ole täysin suojassa kommentoijilta, jotka katsovat asiakseen puuttua heidän valintoihinsa, mutta laaja konsensus valinnanvapaudesta meillä vaikuttaa kuitenkin olevan.
viv
20.3.2016 at 15:55Myös korvikkeilla lapsiani ruokkineena mulle ei kyllä tullut tunnetta että se olisi laajasti hyväksytty valinta ainakaan terveydenhuollossa. Jo synnytyssairaalan seinillä oli vain imetykseen liityvä infoa, sairaalassa ei saanut kertoa korvikkeista ja eri korvikemerkkien eroista vaikka olisin tietoa kaivannut, neuvoloissa ei saa jakaa korvikkeisiin liittyvää materiaalia. Ilmeisesti Väestöliiton loistavan hyvää Pullonpyörittäjän opastakaan ei neuvoloissa ole tarjolla vaan se pitää itse hoksata googlailla.
Tietoa, tukea ja kannustusta imettäville perheille on tarjolla pilvin pimein mutta kyllä mun oma kokemus sillon aikoinaan oli että korvikkeet yritetään vaieta kuoliaaksi terveydenhuollossa ja korvikeperheet jotenkin syrjäyttää ravitsemukseen liityvistä keskusteluista kokonaan. Puhumattakaan nettilynkkauksista ja siitä että useamin kuin kerran kaupassa, kun mulla oli korissa korviketta ja vaunuissa kaksosvauvat, jotkut naiset katsoivat asiakseen kovaan ääneen ilmaista millaista ”p*skaa” korvikkeet on ja miten joku sellaista voi lapselleen syöttää.
Deanna
20.3.2016 at 17:58Tästäkin on yhtä lailla vastakkaisia kokemuksia: neuvoloissa painostetaan korvikkeen aloittamiseen milloin vauvan liiallisen, milloin liian vähäisen kasvun takia (vaikka kasvu olisi aivan normaalin rajoissa) ja edes yleisimpiin imetysongelmiin saa harvoin muuta tukea kuin kehotuksen antaa korviketta. Kyse ei siis ole siitä, että lisämaidon aloittaminen olisi lähtökohtaisesti väärin, vaan siitä, että näin pilataan suotta monen sellaisen äidin imetys, joka _itse haluaisi_ imettää.
Oma tulkintani on, että neuvoloissa nähdään imetys äitiä uuvuttavana ja elämää rajoittavana, jonka vuoksi sen lopettamiseen joskus jopa painostetaan: ongelma on siis sama kuin Tulvan artikkelissa. Äitejä ja heidän omaa ajattelu- ja päätöksentekokykyään aliarvioidaan, eikä luoteta heidän omiin valintoihinsa. On myös mahdollista, että omia imetyspettymyksiä siirretään eteenpäin: esim. 70-luvun aikaisilla ”imetä max 20 min kerrallaan max 4 h välein” harva onnistui imettämään muutamaa kuukautta kauempaa.
Lastenneuvolakäsikirjaan sisältyvät kyllä myös ohjeet pulloruokintaan: https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/ohjeet-ja-tukimateriaali/terveysneuvonta/imetysohjaus/pulloruokinta-ja-aidinmaidonkorvikkeet
Jos siis lapsi siirtyy korvikeruokintaan, siinä ohjaaminen nimenomaan kuuluu neuvolan tehtäviin. Samoin, jos lapsi tarvitsee lisämaitoa, ohjeet siihenkin saa neuvolasta.
Oma kokemukseni terveydenhuollon oletuksista ja keskustelunaiheista on päinvastainen: esim. vauvani ollessa n. 8 kk ikäinen oletus neuvolassa oli, etten tietenkään enää imetä, ja kun kerroin lapsentahtisesta imetyksestä, se oli heille aivan punainen vaate. He eivät osanneet antaa muita ohjeita kuin millimäärät siitä, paljonko vauvan pitäisi saada maitoa päivässä – ohjeet perustuivat siis korvikeruokittujen vauvojen tarpeisiin. Kun toisen lapsen äitiysneuvolassa kerroin esikoiseni imetyksen keston (1 v 9 kk), terkka oli pompata kattoon ja ihmetteli, miten moinen on mahdollista, kun ”imetyshän usein tyssää jo aivan alkuunsa.”
Myöskään tuo, että tietoa ja tukea imettäville perheille olisi tarjolla pilvin pimein, ei yksinkertaisesti pidä paikkansa, kuten tässäkin keskustelussa on useissa kommenteissa tuotu esille. Päin vastoin monen imetys tyssää tuen puutteeseen. Tuen taso on neuvoloissa ja terveydenhuollossa luvattoman vaihtelevaa – esim. vain n. puolet terveydenhoitajista on suorittanut imetysohjaajakoulutuksen. Imetystukiryhmien viesteistä voi päätellä, että ilman vapaaehtoisvoimia moni ei tietäisi edes yleisimmistä imetysongelmista ja ratkaisuista niihin.
Näitä on kuitenkin turha asetella vastakkain. Kaikki äidit ansaitsevat laadukasta, kunnioittavaa ja tasapuolista tukea.
viv
20.3.2016 at 18:46Tuo on aivan surkean vähäinen määrä tukea tuttipulloruokintaan. Pullonpyöritäjän opas on valtavan paljon parempi ja kattavampi ja siinä huomiodaan homma paljon kokonaisvaltaisemmin. Kun verrataan imetysmateriaalin saatavuutta ja korviketuen saatavuutta, on korviperheille suunnatun materiaalin ja tuen määrä tosi onneton. Tuohon pitäis ehdotomasti saada mukaan linki pullonpyöritäjän oppaaseen ja mielellään ihan sivun yläosaan. Laitanpa palautetta.
Anna
20.3.2016 at 16:22Kannattaa tutustua korvikekoodin sisältöön, se kertoo aika hyvin, miksi korvikemainontaa ei näy terveydenhuollonkaan piirissä.
viv
20.3.2016 at 16:31Jos minulle vastasit niin puhuin tiedosta, en mainoksista. Kaikki yritysten tuottama materiaali ei ole huijausta ja kepulointia, yrityksillä on yleensä valtavan hyvä tietämys omista tuotteistaan ja alastaan ja sen myötä resursseja tuottaa ihan asiallista materiaalia. Toisekseen myös muut tahot kuin yrityksen voivat tuottaa korvikeruokinnasta kertovaa kunnollista infoa. Toistaiseksi en ole nähnyt kattava materiaalia miltään multa taholta kuin Väestöliitolta – jota ei sitäkään ilmeisesti saa jakaa. Tässä kohtaa korvikekoodi menee metsään ja pahasti; pyrkii ulkopuolistamaan niitä perheitä joissa korvikkeita käytetään. Terveydenhuollosta jos jostain olisin itse toivonut tietoa saavani silloin kun aihe oli minulle ajankohtainen. Ankaralla painostuksella sain yhden kätilön kertoman minkä merkkistä korviketta sairaalassa käytettiin. Mitään muuta ei irronut. Suututti ja suretti.
Deanna
20.3.2016 at 18:01Et kai vakavissasi usko, että yrityksellä, jonka tehtävä on tuottaa voittoa, on mitään muuta intressiä kuin saada tuotteitaan kaupaksi? Jos tutustut esimerkiksi Nestlen kampanjoihin niissä maissa, joissa korvikekoodi ei ole voimassa (ei vain mainonta, vaan myös esim valistustyö) voit todeta, että motiivina ei ole ollut vilpitön halu jakaa tietoa.
viv
20.3.2016 at 18:20Uskon. Vaikkapa positiivisen mielikuvan luominen. Ja sitä voi luoda mm. hyvillä materiaaleilla, tietopaketeilla jne. Mä olisin ilomielin ja avosylin ottanut vaikka korvikevalmistajan painetun tietopaketin korvikkeista. Kyllä mulle muissakin tuotteissa valmistaja on sellainen jolta ihan mielelläni otan vastaan tuotetietoa. Ois mulle hyvin kelvannut se Pullonpyörittäjien opaskin.
Mainontaa suitsitaan kyllä ja väärä tietoa ei saa misään mainonnassa täällä meillä levittää.
Deanna
21.3.2016 at 00:39Suomalainen meijeriteollisuushan on tunkenut itsensä suunnilleen kaikkiin neuvoloissa jaettaviin läpysköihin. Mm. tällä hetkellä on jaossa esite, jossa täysin THL:n ja WHO:n linjan vastaisesti sanotaan ”vuoden iässä siirrytään äidinmaito- tai korvikeruokinnasta kokonaan tavallisiin rasvattomiin maitotuotteisiin” (huomaa erityisesti, että lehmänmaitoa kutsutaan ”tavalliseksi maidoksi”, vaikka puhe on vielä imeväisiässä olevan lapsen ruokavaliosta). Näin kierretään korvikekoodia.
Suon mielelläni, että materiaalia korvikkeista jaetaan sitä pyytäville. Siihen, miksei sitä oletusarvoisesti jaeta kaikille, lienee kuitenkin viranomaisten arvioimat syynsä. Imetystä pyritään edistämään ja suojelemaan. Imetyksen alkutaival on usein vaikeaa aikaa, jolloin monella on imetysluottamus koetuksella, ja jos korvikemainostaja pääsee iskemään juuri tähän väliin, lopputulos voi olla imetyksen päättyminen aiemmin kuin äiti itse toivoisi. (Edelleen disclaimer: jos imetyksen päättyminen on äidin toive, ei ongelmaa. Usein se kuitenkaan ei ole, mistä voi seurata vuosia mukana kulkeva imetyspettymys).
Koska korvikekoodin ansiosta korvikkeet ovat tasalaatuisia ja merkkikohtaiset erot ovat varsin pieniä, en ihan näe syntyvää lisäarvoa, jos tietty valmistaja pääsisi kertomaan omasta tuotteestaan. Korvikekoodille on laadunvalvonnan lisäksi toinen elintärkeä syy: kehitysmaissa on kuollut ja kuolee edelleen miljoonia lapsia suoran ja epäsuoran korvikemainonnan takia. On olemassa maita, joissa juuri kukaan ei imetä, koska korvikefirmat ovat onnistuneet luomaan mielikuvan, että korvike on äidinmaitoa parempaa ja merkki varakkuudesta. En todella toivo vastaavaa ”tiedonvälitystä” meille.
viv
21.3.2016 at 07:39Minä suon tuttipulloruokintatiedon kaikille sitä tarvitseville. Etenkin silloin jos imetyksen loppuminen on äidille vaikea paikka, on eteenpäin katsova, tsemppaava ja kattava tuttipullo-opas paikallaan. Sen pitäisi ilman muuta olla neuvolan normaalia tukea, ei mitään sellaista mitä pitää erikseen tiskin alta pyytää.
Minusta on myös oikein jees että korvikevalmistaja kertoo tuotteestaan ihan itse vaikka tuote itsessään olisi kuinka samanlainen kilpailijafirman tuotteen kanssa. Kunhan joku kertoo. Toisekseen jotain eroja tuotteissa on, sillä yksi merkki voi vauvalle sopia / kelvata ja toinen ei.
Minä toivon tänne terveydenhuoltoon sellaista tiedonvälitystä missä lapsestaan huolehtivan, rakastavan vanhemman tapaa olla vanhempi ei yritetä häivyttää ja ulkopuolistaa. Sen sijaan tarvitaan kannustavaa, rohkaisevaa ja tsemppaavaa viestiä muillekin kuin yhdelle tavalle olla hyvä vanhempi.
Deanna
21.3.2016 at 09:35Eikö neuvoloista jo nyt nimenomaan saa opastusta pulloruokintaan, jos imetys on päättynyt tai päättymässä?
Mainonta ei lähtökohtaisesti ole niin yksinkertaista, että ”valmistaja kertoo tuotteestaan ja kuluttajat tekevät sitten valintansa.” Mainonta vaikuttaa meihin tavoilla, joista suurin osa on alitajuisia ja tiedostamattomia. Mainonta on tehokkainta silloin, kun kuluttaja ei itse edes ymmärrä olevansa mainonnan kohteena (vrt. neuvolan esitteet vellipurkkikuvineen ja Valion sponsoroimine ohjeineen). Jos korvikekoodia lähdettäisiin purkamaan mainonnan sallimiseksi, pelattaisiin vakavilla asioilla. Korvikefirmat ovat jo nyt osoittaneet muissa maissa, etteivät ne välitä lasten hengestä tai terveydestä, vaan ainoastaan tuloksesta. Mainonnan vapautuessa niillä ei tietenkään olisi intressinä vain korostaa omaa paremmuuttaan verrattuna vastaavaan tuotteeseen – mikä olisikin vaikeaa, koska tuotesisältö on kaikissa merkeissä lähes sama – vaan nimenomaan luoda mielikuva, että korvike on imetystä parempi valinta. Vaikka sääntönä olisi, ettei väärää tietoa saa levittää, rajanveto tämän suhteen olisi äärimmäisen vaikeaa ja erilaisia tapoja kiertää sääntöä huomaamattomasti keksittäisiin varmasti. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa googlata korvikekoodi. Kyse on todellakin elämän ja kuoleman kysymyksestä ja olen kiitollinen, että koodi on olemassa.
Anno
21.3.2016 at 10:04Mä en myöskään ymmärrä minkä takia imetysmyönteisyys ymmärretään siten että korvikkeet pitää vaieta kuoliaaksi. Omalla kohdalla sairaalan lähtötarkastuksessa lastenlääkäri ensin asiallisesti totesi ihmetyksen olevan lapsen kannalta erinomainen vaihtoehto ja muistutti vielä sairaalan imetystuesta (josta saa siis puhelimitse apua mihin aikaan tahansa ja hoitajan kotikäynnille tarvittaessa) ja kehotti soittamaan heti jos on pienintäkään epävarmuutta. Sitten hän neuvoi mihin asioihin korvikkeen valinnassa on syytä kiinnittää huomiota, sitten kun meidän kohdalla sen aika tulisi ja antoi mukaan ohjekirjasen pulloruokinnasta.
*
Se että korvikeruokinnasta ei puhuta tai korkeintaan se mainitaan uhkana rintaruokinnalle (pulloa ei pidä antaa jottei vauva vain ala hylkiä rintaa) mielestäni ennemmin lisää imetykseen liittyviä paineita kuin houkuttelisi siirtymään suoraan korvikkeisiin. Imettämiseen liittyy Suomessa usein hirvittävä ehdottomuus, joka on omiaan lisäämään tuoreiden äitien paineita ja osaltaan varmasti johtaa stressin ja paineiden myötä rintaruokinnasta luopumiseen. Omassa kotimaassani myös pullon ja imetyksen rinnakkaisuus on ihan tavallinen ja yleinen vaihtoehto eikä sitä demonisoida vaan päinvastoin suositellaan, koska se antaa äidille mahdollisuuden hengähdystaukoihin ja siten lisää todennäköisyyttä, että äiti jaksaa jatkaa imetystä pidempään.
viv
21.3.2016 at 10:41Minä en saanut kipeästi kaipaani tietoa, tukea ja ohjeistusta tuttipulloruokintaan neuvolasta. Ainoa opus joka mun tiedontarpeeseeni edes jollain tasolla vastasi, oli Väestöliiton pullonpyörittäjän opas. Eikä kyse ole pelkästään ”teknisestä” tiedosta ts. miten maitoa lämmitetään jne. vaan tukemisesta ja kannustamisesta myös. Harmi että löysin tuon oppaan vasta kun tuttipulloajat oli meillä jo ohi. Toivottavasti mahdollisimman moni tuttipulloilla lastaan ruokkiva pere löytää sen tietoa googlaillessaan!
Mä olen työskennellyt yli 15 vuotta yritysviestinnän parissa joten ymmärrän kyllä jotain yritysten motiiveista. Runsas, laadukas, asiallinen ja asiakasta auttava tieto on yksi tapa rakentaa brändiä – ja palvella asiakasta. Mun puolesta yrityksen tuottamia materiaaleja saa ilman muuta säädellä korviketiedossa – tärkeintä on että tietoa on kattavasti ja helposti saatavilla kun perheet sitä tarvitsevat. Ja sen matskun ei tosiaan ole pakko olla korvikefirmoilta, kunhan nyt edes joku sitä tietoa ja tukea tarjoaisi kunnolla!
Ja tästäpä vielä aasinsilta neuvolan asiakaspalveluun: mun käsityksen mukaan neuvolan tehtävänä on tukea ja auttaa perheitä. Korvikkeella lastaan ruokkivan perheen tukemista ja auttamista ei ole se että jatketaan papukaijan lailla imetykesstä puhumista. Parasta palvelua on se että tuetaan perhettä perheen lähtökohdista ja tarjotaan parasta mahdollista tukea ja materiaalia juuri k.o perheen tilanteeseen. Esimerkiksi Pullonpyörittäjän oppaan tarjoaminen olisi jo iso edistysaskel niitä perheitä ajatellen joissa vauvaa ruokitaan tuttipullosta.
Deanna
21.3.2016 at 13:15Anno: valitettavasti neuvoloissa ei voida alkaa jakaa väärää tietoa siksi, että jollekulle syntyy muuten paineita. Paineita voi muuten syntyä muistakin syistä kuin sinun mainitsemistasi: joku toinen kokee imetyksen stressaavaksi ja ahdistavaksi nimenomaan siksi, että osittainen pulloruokinta on aiheuttanut imetykseen ongelmia. Näistä ongelmista ei puhuta paineiden luomiseksi tai korvikkeen demonisoimiseksi, vaan siksi, että mahdollisimman monen imetys onnistuisi – myös silloin, kun valintana on osittaisimetys. Ongelmat eivät tietenkään kosketa kaikkia, mutta ovat kuitenkin tilastollisesti merkittäviä.
Keskustelussa on muutamassa kommentissa pyritty luomaan mielikuvaa, että osittaisimetys on rento ja stressitön, täysimetys taas paineita ja ahdistusta aiheuttava valinta. Täysimetys voi kuitenkin sujuessaan päin vastoin olla varsin vaivatonta ja helppoa. Imetysohjauksen tulisi aina lähteä äidin toiveista käsin. Moni äiti toivoo täysimetystä, eikä tätä valintaa ole mitään syytä teilata neuroottiseksi perfektionismiksi tai ehdottomuudeksi. Ei ole syytä myöskään ottaa toisten puolesta kantaa siihen, mikä valinta edistää parhaiten äidin jaksamista. On yleinen imetysmyytti, että täysimetys estäisi äidin hengähdystauot tai uhkaisi hänen jaksamistaan. Jokainen osaa arvioida omalla kohdallaan ratkaisunsa, ja äiti tuskin valitsee täysimetystä, jos kokee sen uuvuttavaksi tai raskaaksi. Osittaisimetys voi joskus päin vastoin tehdä imetyksestä uuvuttavampaa, koska esim. rintaraivarit ovat silloin todennäköisempiä.
Jos taas valinta on osittaisimetys, imetysohjauksen tulee yhtä lailla olla tätä päätöstä kunnioittavaa. Neuvoloiden ”linjauksista” imetystuen suhteen on vaikea sanoa mitään yleispätevää, koska tuen tasossa ja terveydenhoitajien ammattitaidossa on niin valtavia eroja. Yleisesti ottaen tasossa on paljon parannettavaa yhtä lailla kaikkien ryhmien kohdalla, niin täysimettäjien, osittaisimettäjien kuin korvikeruokkijoidenkin.
Deanna
21.3.2016 at 13:25Viv: jos oma kokemuksesi on tuo, en tietenkään ole mikään sitä kiistämään. Harmi, että saamasi tuen taso on ollut heikkoa. Näitä kokemuksia on varmasti monella imettäjälläkin. Jos vertaan kertomaasi omiin neuvolakokemuksiini tai tuttujeni kokemuksiin, en kuitenkaan jaksa uskoa, että Suomen neuvoloissa olisi vallalla jonkinlainen yleinen korvikevastaisuus (joskus tuntuu, että asia on ennemminkin päinvastoin). Tuen tasossa niin imetyksen kuin korvikeruokinnankin suhteen sekä terveydenhoitajien asenteessa ja ammattitaidossa vain on luvattoman suuria eroja. Jokainen ansaitsisi pätevää ja kunnioittavaa tukea valintoihinsa.
Henkilökohtaisesti kannatan siis sitä, että riittävä tiedonsaanti olisi itsestäänselvyys pulloruokintaan siirtyneissä perheissä. Ymmärrän kuitenkin sen, ettei imetystä ja korviketta heti alusta asti esitellä ikään kuin tasavertaisina vaihtoehtoina. Tähän syynä on aiemmin mainitsemani imetyksen suojeleminen ja siihen kannustaminen, johon on mm. kansanterveydelliset syyt.
viv
21.3.2016 at 17:37Mä en usko että neuvola on lähtökohtaisesti korvikevastainen laitos – se ei saa olla. Säädökset vain estävät neuvolaa jakamasta tarvittavaa tuttipulloruokinta- ja korviketietoutta. Jos neuvolan tarkoitus on tukea perheitä, ei se saisi jättää vauvan ravitsemustietoutta vain ja ainoastaan imetystiedon jakamiseen.
Pelkästään hoitajan ja hänen osaamisensa ja arvojensa varaan en korviketiedon jakamista jättäisi; kunnon printtiesite (kuten nyt vaikka se pp-opas) jo itsessään kertoisi että asiakasperhe on tärkeä ja heidän tapaansa olla vanhempi arvostetaan ja sitäkin tapaa halutaan neuvolassa tukea.
Mulle jäi neuvolasta se fiilis että okoo, imetysrummutus ei nyt teidän kohdalla mennyt tavoitteiden mukaisesti läpi mutta ei se mitään, tehkää miten teette, ei me siihen sen enempää puututa. Että unohdetaan teidän kohdalla jatkossa nää ravitsemusjutut kokonaan, sen suhteen olette nyt omillanne. Laalaalaa ja kädet korville. Meistä ei saanut nättiä merkintää tilastoihin. Nyt jo naurattaa mutta silloin melkein itketti.
Toisinaan korvikkeen esittely ihan alusta alkaen hyvänä ja hyväksyttävänä vaihtoehtona imetyksen rinnalla on ihan paikallaan. Spesiaalitilanteissa ei onneksi olla pelkästään tavisneuvolan varassa mutta ikävä kyllä materiaalia ei saa jakaa silloinkaan. Ei edes silloin kun viikkojen tai kuukausien sairaalajakson jälkeen juhlitaan sitä että vauva vihdoin jaksaa hieman juoda tuttipullosta, kotiutuminen lähestyy ja on päivänselvää ettei vauva tule kaikkea ravintoaan rintamaitona samaan. Silloin täysimetys on ihan toisarvoinen asia ja olennaista on tukea perhettä ja valaa uskoa ja kertoa että te vanhemmat pärjäätte, asiat on nyt hyvin ja lapsen ravitsemus on kunnossa eikä siitä tarvitse kantaa huolta. Rohkaisua ja faktaa. :)
Deanna
21.3.2016 at 19:30Minusta ei kyllä kuulosta siltä, että saamanne ohjaus olisi ollut pykälien ja asetusten mukaista. Korvikeruokinnan ohjaus kun nimenomaan kuuluu neuvolan ydintehtäviin. Juuri tuo on merkki siitä, että saadun neuvonnan taso on liikaa tapauskohtaista.
viv
21.3.2016 at 21:11Eijeijei! Kyllä meille kerrotiin että korvike on ihan hyvää ravintoa ja että se lämmitetään niin ja näin ja annetaan vauvalle noin. Tekniset jutut ja ”älä nyt mieltäsi pahoita” -osuuden hoitaja kyllä hoiti.
Esimeriksi korvikemerkeistä hoitajat eivät saa oikeasti sanoa yhtään mitään, ollenkaan, ei kertoa mikä on jollekin perheelle toiminut vastaavassa tilanteessa tai mitä merkkiä kannattaisi kokeilla jos joku ei toimi. Hoitajat oli oikeasti tosi lyhytsanaisia ja ”varpaillaan” kun korvikkeista puhuttiin muuta kuin ne perustekniset jutut.
Se mitä mä oisin halunnut oli ne painetut esitteet ja helposti löydettävät kunnolliset nettilähteet, just tuttipullovanhemmille, ilman sitä iänikuista täysimetyksen etukäteiskorostamista – me tiedettiin jo kyllä vallan hyvin mitä ne suositukset sanoo! Tekstiä joka on kirjoitettu ihmiselle, ei virkamiehelle, lempeyttä niihin teksteihin, tunnetta, hyväksyntää, kauniita kuvia, rohkaisevia tarinoita! Ravintosisältöjä, miksi mitäkin ainesosaa korvikkeissa on, mitä ravinteita minkäkin ikäinen vauva tarvitsee, kuinka paljon ja miksi!
Se että vanhemmat antavat vauvalle korviketta ei todellakaan automaattisesti tarkoita etteikö se valtava tiedonhalu ois edellen tallella ihan samalla tavalla kuin pilkulleen kulloisenkin ohjeen mukaan toimivalla vanhemmalla. Ne imetyssuositukset vaan ei ole just sitä mitä perhe siinä vaiheessa tarvitsee. :) Siis sama muoto kuin imetysjutuissa, järjellinen saatavuus, rohkaiseva ja positiivinen ote, ei mitään sellaista mikä kannustaa vellomaan murheessa tai epäonnistumisen tunteessa jos joku sellaista kokee. Tällaista mä tuttipullomatskuille kaipasin.
Deanna
22.3.2016 at 01:45Jep, korvikemerkkien vertailun taitaa estää korvikekoodi, jonka mahdollisen purkamisen vakavista seurauksista kirjoittelinkin jo aiemmin. Sinänsä en usko tuon olevan kovin iso ongelma, koska sopivan korvikemerkin löytää kuitenkin lopulta vain kokeilemalla, Erot koostumuksessa ovat pieniä, lähinnä heraan ja rasvahapposuhteeseen liittyviä. Netistä löytyy näistä pätevää tietoa ja ehkä neuvoloissa voitaisiin vaikka ohjata sopiville sivuille.
Tämä on nyt osin arvailua, koska en tietenkään ole ollut kärpäsenä katossa seuraamassa neuvolakäyntejäsi, mutta kokonaisuutena kirjoituksistasi on tullut fiilis, että saatat liioitella korvikeruokinnan valitsemisen merkitystä neuvolan asennoitumiseen. Jokainen meistä lienee kuullut monta tarinaa neuvolasta, josta ei saa tukea tai apua, jossa terveydenhoitaja ei tunnu tietävän tarpeeksi vaan pyörittelevän vain käsiään, ja jossa jätetään perhe selviämään yksin. Näitä tarinoita on paljon imettäjillä, refluksi- ja allergialasten äideillä, huonosti nukkuvien lasten vanhemmilla, uupuneilla äideillä… Uskon, että kyse on resursseista ja asenteesta, että tehdään minimi, ei siitä, että tietyn valinnan tehnyt asiakas saisi enemmän tukea kuin toinen. Itse en ainakaan saanut neuvolasta kerrassaan mitään imetykseen liittyvää relevanttia tietoa, vaan vain pari hätäistä 70-luvun aikaista (väärää ja imetykselle tuhoisaa) ohjetta. Kaiken tiedon olen imenyt imetystukiryhmistä, jotka löysin kaverini vinkin ansiosta.
viv
22.3.2016 at 08:38Olennaista ei ole se mikä se ero korvikemerkkien välillä on vaan se tunteeko asiakas oman tapansa olla vanhempi arvokkaaksi. Tällä hetkellä rakenteellisesti ohjataan siihen että tuttpullovanhemmille annetaan vain se ihan välttämättömin tieto ts. vaikka hoitajalla olisi halua ja ammattitaitoa vastata kaikkiin kysymyksiin ja antaa kunnon materiaaleja, hän ei sitä saa tehdä. Tässä me ollaan eri mieltä: mun mielestä materiaalia pitäisi olla jaossa ja hoitajalla oikeus kertoa vastauksia asiakasta askarruttaviin kysymyksiin. Tämä on sitä kuoliaaksi vaikenemista joka tässä ketjussa on aiemminkin mainittu.
Deanna
22.3.2016 at 09:37Luitko edellisen kommenttini? Olemme eri mieltä siitä, onko olemassa jokin ylhäältä määrätty tai rakenteellinen ero siinä, millaista tukea tai tietoa annetaan imettäjille tai korvikeruokkijoille. Ilmeisesti oletuksesi on edelleen, että imettäjät saavat neuvolasta selkääntaputtelua, hienoja tietopaketteja ja kehuja, vaikka edellisessä viestissäni seikkaperäisesti kumosin tämän. En ihmettele sitä, että kokemuksesi neuvolasta on tuo – uskon vain, että olet tehnyt väärän päätelmän saamasi kohtelun syistä. Ja kuten olen tainnut kirjoittaa jo pari kertaa, minustakin materiaalia pitäisi tietysti olla jaossa sitä pyytäville.
viv
22.3.2016 at 10:35Vauvojen ravitsemuksesta neuvolassa jaettava tieto on puutteellista, tästä ollaan yhtä mieltä.
Mä olen sitä mieltä että tuttipullolla lasta ruokkiville on yhtään missään, nettisivuilla jne, tarjolla aivan liian vähän ja huonolaatuista matskua. Ollaanko samoilla vaiko eri linjoilla?
Imettäjille on tuohon verrattuna paljon enemmän, helpommin ja laadukastakin tietopakettia löydettävissä. Ollaanko me tästä samaa vai eri mieltä?
Vaikka neuvolassa hoitaja osaisi ja haluaisi vastata tuttipullolla lasta ruokkivan kaikkiin kysymyksiin ja antaa hyvän, painetun tietopaketin aiheesta, hän ei sitä saa tehdä. Tämä ei taida olla mielipidekysymys vaan ihan totta. Minusta hoitajalla pitäisi olla mahdollisuus palvella myös tuttipullolla lastaan ruokkivaa perhettä tässä. Ollaanko me tästä samaa vai eri mieltä?
Minusta materiaalia pitäisi olla tarjolla kaikile sitä tarvitseville, ei pelkästään niille jotka osaavat sitä pyytää. Tässä me ilmeisesti ollaan eri mieltä?
Deanna
22.3.2016 at 13:58Itselläni on tiedossa Pullonpyörittäjän opas, Imetyksen tuen opas tahdistettuun pulloruokintaan, THL:n pulloruokinnan ohje sekä FB:n Korvikemutsit-ryhmä, jota moni on kehunut.
Pitää varmaankin paikkansa, että mm. Imetyksen tuen nettisivujen imetystietopaketit ovat monipuolisempia kuin em. materiaalit. Tästä ei voine syyttää kuitenkaan yhteiskuntaa, korvikekoodia eikä viranomaisia: imetyksen ympärille on vain haluttu perustaa pääosin vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö. Kuka tahansa on vapaa tekemään saman korvikeruokkijoille.
En kuitenkaan koe, että imetystietoa olisi yleisesti ottaen hyvin saatavilla. Omat tietoni perustuvat täysin Imetyksen tuen ja Laktivistiäidin FB-ryhmiin ja nettisivuihin sekä kaverilta saatuun tukeen. Imetyksen tuen ryhmässä saa päivittäin lukea kommentteja, joissa ihmiset kertovat, että edellinen imetys kaatui tiedon puutteeseen ja nykyinenkin olisi kaatunut ilman imetystukiäitien apua. Kun luin esim. vauva-aiheista kirjallisuutta ja käytin lastani lastenlääkärillä, lähes kaikki lukemani tai kuulemani imetystieto oli vanhentunutta ja imetykselle potentiaalisesti tuhoisaa (esim. ohjeet imetyksen maksimikestosta ja minimisyöttöväleistä).
Tuo, ettei terveydenhoitaja saisi kertoa korvikkeista tai ohjata niiden käytössä, ei ainakaan THL:n ohjeiden valossa voi pitää paikkaansa – THL nimenomaan tähdentää korvikeohjauksen merkitystä sitä tarvitseville perheille – enkä myöskään ole koskaan kuullut kenenkään muun raportoivan vastaavasta ongelmasta. Siksi epäilen yhä, että kohdallesi on vain sattunut terkka, joka on halunnut tehdä työtään minimipanoksella.
Ja juu, tuo tulikin jo käsiteltyä, että imetyksen suojeleminen ja ensiarvoisena valintana esitteleminen on mielestäni perusteltua, onhan imetys nisäkkäälle biologinen normi. Siksi en näe relevanttina korviketietopaketin jakamista oletusarvoisesti kaikille.
viv
22.3.2016 at 18:03Oispa muuten ihan loistavaa jos kaiken vauvan ravitsemukseen liityvän tiedon sais samalta luukulta! Asiat pysyisivvät paremmin oikeissa mittasuhteissaan kun tietoa jakaisi semmoinen taho jonka intresseissä olis nimenomaan perheiden hyvinvointi eikä vain yhden osa-alueen edistäminen. Imetystuki ry on varmasti omalla osa-alueellaan ihan kattava ja hyvä mutta voi kun sais nuo kaikki yhdistettyä ja tiedot loogiseksi kokonaisuudeksi ja tasalaatuiseksi kaikilta osa-alueilta.
Neuvolanhan sen tiedonjakaja kuuluisi olla, sinne kun saisi kattavat opastukset sekä imetykseen että tuttipulloruokintaan ja halukkaille paljon, paljon faktaa just mm. erilaisista terveysriskeistä mitä korvikeisiin liittyy (jos merkitäviä riskejä on) ja miten niitä voi mahdollisesti ehkäistä, korvikkeiden ravintosisällöistä, onnistumistarinoita monesta näkökulmasta, nettitukea jne. Jonkinlainen nettineuvola jossa kysymyksiin vastais koulutetut hoitajat.
..mutta näetkö relevanttina korviketietopaketin jakamisen kaikille heille jotka sitä tietoa tarvitsevat?
Deanna
22.3.2016 at 19:59Imetyksen tuki ry on pääosin vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö, jonka tavoitteena on edistää, suojella ja tukea imetystä myös yhteiskunnallisella tasolla, joten samanlaista paneutumista korvikeruokintaan ei voi odottaa ainakaan siltä. Kuten sanoin, kuka tahansa on vapaa perustamaan oman järjestön korvikeruokkijoille.
Olen samaa mieltä siitä, että neuvolan tulisi olla tasalaatuinen ja luotettava tiedonjakaja, ja tähän tavoitteeseen on paljon matkaa.
Mielestäni olisi huonoa viestintää puhua ”korvikkeen terveysriskeistä.” Parempi tapa on mennä positiivisen kautta, eli puhua imetyksen eduista demonisoimatta kuitenkaan korviketta, kuten THL:n viestinnässä nykyään tehdäänkin.
Joo, uskoisin sanoneeni jo ainakin kolmesti, että hyvä tietopaketti tulisi olla sitä kysyville – paitsi korvikeruokinnasta, myös vaikkapa imetyksen tehostamisesta, yleisimmistä imetysongelmista ja osittaisimetyksessä huomioonotettavista asioista.
VV
20.3.2016 at 22:37Kyllä tämä oikeasti melko tunteelliselta keskustelulta kuulostaa – ja harva se päivä lehdissä esitetään virheellistä tietoa milloin mistäkin, ja tuskin koskaan siitä leimahtaa moista keskustelua kuin imetyksestä. Olen sitä mieltä, että tällaisella väittelyllä naiset ns. kaivavat omaa kuoppaansa. Okei, vauvanruokinta koskee jokaista vanhempaa, ja mielestäni ns. hormonihuurut eivät ole asenteellista vähättelyä, vaan enemmän tai totta, kuinka antifeministiseltä se kuulostaakaan. ”Pistää” silmään se, miten monessa kommentissa – siis näissä imetyskeskusteluissa yleensä – moni täysimettäjä toteaa, että ymmärrän, jos äidin jaksamisen tms. takia ei imetä, ja miten maidontulo ei voi noin vain lakata jne. tai se, että imettämisessä olisi ongelma, jos ei tissittele tuntitolkulla. Imettämistä voi lähestyä myös pragmaattisesti, kaikki naiset, jotka eivät imetä, eivät tee siksi, että heillä olisi jaksamisongelmia tai ongelmia ylipäätään. Omalla kohdallani osittaisimetys oli käytännön valinta, jonka teimme ennen vauvan syntymistä, syynä oli, että molemmata vanhemmat voivat osallistua syöttämiseen, molemmat saavat kunnon yöunet (vuorotellen joka toinen yö perhepedissä vauvan kanssa, joka toinen yö vierashuoneessa yksin), tiedämme kuinka paljon vauva syö, ja ruokkiminen ei ole kiinni äidin läsnäolosta. Osittaisimetys oli rentoa, pidin imettämisestä, kun siihen ei liittynyt suorituspaineita. Maito alkoi loppua muutaman kk päästä, ja olin vkl poissa vauvan luota hänen ollessaan 5,5 kk, ja sen jälkeen maitoa ei tullut, sekin oli mielestäni ihan luonnollista, en ottanut siitä paineita. Edelleen toisinaan käytössä imetysrintsikat, olivathan ne ihan mielettömän mukavat päällä ;)
Deanna
21.3.2016 at 01:24Hormonihuuruihin viittaaminen on keino leimata keskustelussa vastapuoli, kun omat asia-argumentit loppuvat. Samaa argumentointivirhettä – keskustelijan tunteiden arvuuttelua ja niiden käyttämistä aseena – näkee ihan yhtä lailla muissa keskusteluissa keskustelijoiden sukupuolesta riippumatta, joten mikään imetyskeskustelujen tai naisten erityispiirre ei ole kyseessä.
Ei ole vaikea päätellä, miksi aiheesta ”leimahtaa” keskusteluja: kyseessä ei ole mikä tahansa väärä tieto, vaan kansanterveydelliseltä kannalta katsottuna imetys on valtavan tärkeä asia. Toki se myös koskettaa monia keskustelijoita: toisia siksi, että he kokevat rintamaidon eduista keskustelun syyllistäväksi, toisia siksi, että imetyksen merkitystä väheksytään puhumalla ”vouhkaamisesta” tai ”fanaattisuudesta”. Keskustelunaihe on monelle syvästi henkilökohtainen, osalle kipeäkin. On kuitenkin turhaa metakeskustelua juuttua tähän ja analysoida tunteita, sillä se ei vie keskustelua eteenpäin. Mielestäni on erikoista, että asetat itsesi keskustelun yläpuolelle ja katsot asiaksesi kertoa, mistä muiden keskustelijoiden motiivit ja kommentit kumpuavat.
En ihan hahmota, miksi oletat esim. maidon loppumiseen liittyvien myyttien kyseenalaistajien olevan ”täysimettäjiä.” Esimerkiksi itse en ole koskaan ollut täysimettäjä. Tässä ei ole kyseessä mielipideasia, vaan fysiologinen fakta: jotkut harvinaiset sairaudet poislukien maito ei _voi_ loppua seinään, jos imetys on lähtenyt kerran käyntiin ja ollut lapsentahtista. Tästä puhutaan siksi, että halutaan auttaa niitä naisia, jotka itse haluavat imettää, mutta joilla imetysluottamus takkuilee esimerkiksi mummuilta kuultujen ”meidän suvussa maito ei riitä” -uskomusten takia. Maidon loppumismyytti on yksi yleisimpiä syitä imetyspettymyksiin.
Samoin se, että lapsentahtinen imetys on varsinkin alussa imetyksen onnistumisen kannalta tärkeää, ei ole ”täysimettäjän mielipide”, vaan fakta. Maidontuotannossa pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Jos toivoo voivansa imettää alkua pidemälle, alun tissimaratonit ovat usein palkitsevia, sillä niiden aikana maidontuotanto nousee hyvälle tasolle ja maratonit alkavat lyhentyä.
Sitova vaihe kestää kuitenkin yleensä vain muutaman kuukauden. Moni äiti nimenomaan kokee imetyksen itsensä kannalta vaivattomaksi ja helpoksi vaihtoehdoksi. Jaksamiskysymyskään ei ole joko-tai: esim. itse sain, kiitos mieheni, usein nukkua kokonaisia öitä (itselleni riitti katkottomat unet kerran viikossa tai kahdessa), vaikka vauva olikin pääosin täysimetyksellä. Minusta olisi ollut kamalaa joka yö nousta lämmittelemään maitoa. Helpompaa oli nukkua vauvan vieressä ja imettää puoliunessa. Kaikkiaan imetin 1 v 9 kk, vaikka esim. palasin töihin ja aloin olla välillä öitä poissa jo vauvan ollessa 1 v. Rajoittavuudesta ei siis voi puhua. Joku toinen taas valitsee toisin ja se ei ole kenenkään muun kuin hänen asiansa. Kukaan muu ei ole pätevä arvioimaan toisen valintoja.
Hienoa, että osittaisimetys onnistui juuri sinun kohdallasi helposti ja vaivattomasti. Läheskään kaikilla näin ei kuitenkaan ole, vaan osittaisimetykseen voi liittyä useita haasteita, jonka vuoksi aiheesta usein puhutaan. Osittaisimetyksen onnistumisen kannalta on tärkeää tiedostaa mahdolliset haasteet: maidontuotanto (imetystä on ehkä syytä tehostaa varsinkin aivan alkuvaiheessa sekä tiheän imun kausina), nännihämmennys, rintaraivarit ja rinnalta kieltäytyminen. Näihin on olemassa yksinkertaisia ratkaisuja, kuten imetysasentojen vaihtelu, pumppaaminen, tahdistettu pulloruokinta ja ns. koliikkipullot. Näistä puhumisen tarkoitus on siis nimenomaan parantaa osittaisimetyksen onnistumisen mahdollisuutta. Valintana osittaisimetystä tuskin kyseenalaistaa kukaan, onhan se usein juuri se ratkaisu, jossa saa parhaat puolet molemmista ruokintatavoista.
Ei kuitenkaan ole oikein luoda mielikuvaa, että vain osittaisimetys olisi ”rento ja koko perheen huomioiva” valinta ja täysimetyksen valitseminen uuvuttava, rajoittava ja isän poissulkeva valinta. (Varsinkin, kun olet viesteissäsi itse ollut peräänkuuluttamassa valinnanvapautta.) Meillä vauva sai siis satunnaisesti pullomaitoa, mutta muistan aikanaan erään tätä vastaavan keskustelun luettuani kysyneeni mieheltäni, olisiko heidän kiintymyssuhteensa kärsinyt esim. 6 kk täysimetyksestä. Hänestä kysymys oli absurdi: kiintymyssuhde muodostuu hoitotoimien yhteydessä luonnostaan, eikä pulloruokinta anna siihen mitään lisää. Meillä vanhemmuus oli imetyksestä huolimatta itsestäänselvästi jaettua alusta asti. En myöskään kokenut imettämisestä suorittamispaineita eikä se aivan alkuvaiheen jälkeen rajoittanut elämääni mitenkään. Alun symbioosi tuntui pelkästään luonnolliselta ja ihanalta.
äippä
21.3.2016 at 14:35Vasta nyt kuulin tästä kohusta. Kävin facebook-sivuilla katsomassa meininkiä ja tuli kyllä vähän ikävä fiilis. Mun mielestä reaktio tuohon lehtijuttuun on mennyt aika isosti yli monilta. Vaaditaan toimittajia ja lehteä osallistumaan some-keskusteluun viikonloppuna jne, ikäänkuin he olisivat kaupallinen yritys jonka mainoskampanja meni pieleen ja pr-ammattilaisen pitäisi olla yötä päivää nyt sammuttelemassa paloja ettei kuluttajat lakkaa ostamasta. Vähän raivoamisen puolelle on homma mennyt. Musta on ihan hyvä että julkisuudessa puhutaan muunkinlaisista tavoista ruokkia vauvaa kuin 6kk täysimetys. Sitä kuitenkin tuutataan kaikkialta niin tolkuttomasti etten tajua mistä jotkut ihmiset voivat vieläkin saada käsityksen että Suomi olisi imetysvastainen maa. Siinä mielessä artikkeli ajaa asiansa ja huomio alkoholin erittymisestä äidinmaitoon oli todellakin paikallaan. Hämmästelen myös Krista, miksi sinä olet mukana ottamassa niin isosti pulttia imetyksen puolesta? Kuten joku täällä huomauttikin, olet kuitenkin aika ”kuuluisa” kokkaamattomuudesta ja siitä että olet ajanut valmisruokien käyttöä taaperoiden ruokinnassa paljonkin (myös kaupallisen yhteistyön merkeissä). Olet valmis pitämään kuukausitolkulla säilyviä purkkiruokia samalla viivalla tuoreen kotona valmistetun ruoan rinnalla ja vastannut kärkkäästi kun tätä on tässäkin blogissa kritisoitu. Kaksinaismoralismia?
krista
21.3.2016 at 15:00Kerroinkin, että miksi: Tulva ja Naisasialiitto unioni ovat olleet minulle ”henkinen koti” kohta parinkymmenen vuoden ajan ja minusta tuntuu henkilökohtaisesti kamalalta lukea noin pahoja asiavirheitä sieltä aiheesta, joka koskettaa niin monen naisen elämää. Jos juttu olisi ollut iltapäivälehdessä, olisin varmasti ohittanut sen muutamalla omalla hiljaisella puhinalla :) Mutta koska kyseessä on juuri Tulva, odotan edelleen toiveikkaana, että asia saisi ”onnellisen lopun”: jotta Naisasialiitto unioni/Tulva-lehti antaisi selkeän kannanoton, jossa jutun virheet myönnettäisiin ja asianmukaisesti korjattaisiin ja sanouduttaisiin irti siitä imetysvastaisesta asenteesta, jota kyseinen juttu välitti.
–
Suodatan viestistäsi nyt tuon lopun. Tässä ei ole kyse kenenkään henkilökohtaisista valinnoista vaan siitä, voiko media julkaista virheellistä tietoa ottamatta siitä vastuuta (ei voi). Sinun viestin loppusi on tähän mennessä eniten henkilökohtaisuuksiin menevä (ja siten asiaton) kohta, jota olen siellä/täällä nähnyt. Yritetään pysyä asiatasolla. Jokainen ihminen saa itse tehdä valintansa ja niiden arvosteleminen on asiatonta ja jatkossa poistan sellaiset (molempiin suuntiin). Viestisi on ensimmäinen, jonka poistoa harkitsin muuten ihailtavan asiatasolla pysyneessä keskustelussa!
–
Samaan hengenvetoon kiitokset asiallisesta keskustelusta täällä, olen sitä tässä tietysti aktiivisesti seurannut, vaikka en itse nyt hetkeen osallistunutkaan. Erityisesti Deanna sinulle mutta kaikille muillekin, jotka jaksavat asiallisesti perustella kantojaan, vaikka eri mieltä olisivatkin! KIITOS! <3
Deanna
21.3.2016 at 16:32Kiitos itsellesi, Krista, asiallisista ja hyvistä kommenteista niin täällä kuin Tulvan keskustelussa.
Valitettavaa, että Äipän piti kommentissaan puhua ”pulttien ottamisesta” ja ”raivoamisesta” asia-argumentoinnin sijaan. Kommentti taisi olla tosiaan keskustelussa ensimmäinen, jossa mentiin asiasta sivuraiteelle.
Tulvan linja ei ollut ihan tuo, minkä Äippä toi kommentissaan esille. Päätoimittaja selvästi seurasi keskustelua viikonlopun aikana aktiivisesti, sillä hän tykkäili kommenteista, joissa vähäteltiin imetystä ja tulkittiin artikkelin kritiikki jostakin käsittämättömästä syystä korvikeruokkijoiden syyllistämiseksi. Lisäksi Tulvaa kustantavan Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja osallistui – asemaansa kertomatta – aktiivisesti keskusteluun mm. vaatimalla kerta toisensa jälkeen kritisoijilta ”näyttöä” artikkelin asiavirheistä vielä senkin jälkeen, kun virheet oli väännetty rautalangasta. Mielestäni tämä on mediatalolta hämmästyttävän epäammattimaista viestintää.
Reaktion vahvuuteen lienee yhtenä syynä se, että Tulva on feministinen ja monelle siksi tärkeä lehti. Nyt lehti julkaisi jutun, jonka sanoma oli hyvin epäfeministinen: sen sijaan, että luotettaisiin naisten omaan ajattelu- ja päätöksentekokykyyn ja valintoihin, päätettiin julkaista artikkeli, jonka näkökulma on, että imetys on naista rajoittavaa ja siitä täytyy päästä eroon. Tällainen näkökulma on vahvasti naisia ja lukijoita aliarvioiva.
Suomalaisvauvoista tasan yksi prosentti on täysimetyksellä 6 kk ikään saakka, ja neuvoloissa on enemmänkin sääntö kuin poikkeus suositella kiinteiden ruokien aloittamista suositusikää aiemmin. Emme selvästikään ole lukeneet samoja medioita, jos mielikuvasi on, ettei Suomessa ”puhuta muista tavoista kuin 6 kk täysimetys.” Vauvojen ruokintatavoista puhumistahan kukaan ei ole kieltänyt, aihe on mitä mielenkiintoisin. Jos aiheesta julkaistaan artikkeli, jonka julistetaan perustuvan faktoihin, faktojen vain pitäisi olla kohdallaan. Vain siitä on tässä kohussa kyse.
viv
21.3.2016 at 17:55Samaa mieltä Äipän kanssa. En ikimaailmassa uskaltaisi mennä tuonne omalla nimelläni ja naamallani kommentoimaan. Raivo on saanut taas aikamoiset mittasuhteet. Imetys on ihan tärkeä juttu mutta tuossa ryöpytyksen määrässä ei ole (taaskaan) mitään järkeä.
Juttu ei ole musta ollenkaan niin paha mitä tämä ”kohu” taas antaa ymmärtää. Juttu on lievästi provoisoiva joo ja taso ei ole tieteellinen mutta en voi kuin ihmetellä miksi se on aina imetys joka aiheena tällaisen myrskyn nostattaa. Vastaavaa faktojen epämääräisyttä ovat lehdet pullollaan joka ikinen päivä.
Voiko olla olemassa sellaista ilmiötä kuin a) imetyksestä kevyesti kirjoitettu juttu b) joka ei ole imetykselle pelkästään myötäsukainen c) ja joka ei herätä silmitöntä myrskyä? Mun mielestä pitää voida olla. Voisko joku aiheesta vaikka pakinan tällaisella kulmalla? :) Tää keskutelu on aina niin kamalan totista eikä näkökulmia ”saa” olla kuin yksi.
krista
21.3.2016 at 17:57Tosi hassua, kun itse en näe tuolla raivoa ollenkaan. Tai silmitöntä myrskyä. Kai se on jotenkin tulkintakysymys, jännää.
krista
21.3.2016 at 17:58Tai hei joo ärtymystä sitä kohtaan, että Tulva/Unioni ei ole vastannut – sitä toki siellä on. Itseäkin ärsyttää ja harmittaa, että eivät reagoi. Muuten kuin tykkäilemällä imetysvastaisista kommenteista. Jos olisivat nopeasti antaneet selkeän imetyskannanoton, koko tätä soppaa ei olisi syntynytkään. Mutta siis imetysaiheista raivoa en näe. Ihmiset vain vaativat, että virheellinen tieto korjataan. Se ei ole näkökulmakysymys.
viv
21.3.2016 at 18:28Mun mielestä jutussa positiivista on sen rohkea näkökulma – harva varmaan uskaltaa kirjoittaa imetyksestä juttua jossa siihen suhtaudutaan muuten kuin pelkästään tavoiteltavana asiana! Faktavirheista huomauttaminen ei vaadi kymmeniä samansisältöisiä kommentteja. Tulee sellainen fiilis että tuossa on nyt agitoitu porukkaa painostamaan lehteä. Ja että lehden pitää julkaista just tasan sen painostusporukan mielen mukainen oikaisu tai suunnilleen anteeksipyyntö.
Deanna
21.3.2016 at 19:50Se, että enemmistö kommentoijista on jotakin mieltä, ei tarkoita ”myrskyä”, ”raivoa” eikä sitä, ettei toisenlaista mielipidettä saisi esittää. Tulvan artikkelista käyty keskustelu tosin eroaa monesta muusta siinä, etteivät artikkelin sisältämät asiavirheet ole mielipide- tai näkökulmakysymys, kuten Krista toikin jo esille. Valitettavasti ne enemmistön mielipiteestä poikenneet kommentit eivät myöskään edes liittyneet itse asiaan, vaan niissä oli jonkin omituisen päättelyketjun kautta tulkittu, että imetyksestä kerrottujen asiavirheiden kritisointi tarkoittaa korvikeruokkijoiden päälle hyökkimistä.
Asian voi nähdä niinkin päin, että kun jostakin asiasta syntyy kohu, taustalla on hyvä syy. Tässä tapauksessa syitä oli monta: paitsi imetyksen tärkeys, myös artikkelin epäfeministinen ja lukijoita aliarvioiva sävy sekä jo tässäkin keskustelussa esille tuotu tyrmistys sitä kohtaan, että feministinen lehti julkaisee naisten valinnanvapautta dissaavan artikkelin. Olkoonkin, ettei Tulvan tapaisen lehden ole tarvetta esitellä imetystä ”tavoiteltavana” valintana, miksi sen pitäisi yhtään enempää esitellä sitä epätavoiteltavana valintana? Tämä on pointti. Valintojen arvottaminen ja naisen oman harkintakyvyn aliarviointi sopii huonosti feministiseen lehteen.
Mikä mielestäsi teki jutusta ”rohkean”? Jos rohkeuteen riittää se, että puhutaan puutaheinää ja väitetään tutkimustuloksia vääriksi lähteinä oma mielipide ja Valion rahoittaman professorin HS-kommentit, rohkean jutun kirjoittaminen ei kyllä paljoa vaadi. Tulvan keskustelussa tuotiin muuten esille monta ideaa näkökulmista, jotka oikeasti toisivat imetysartikkeliin jotakin uutta ja ennennäkemätöntä.
Koko keskustelun lukemalla voit todeta, että useat samansisältöiset kommentit johtuvat toimittajan ja lehteä kustantavan pj:n linjasta: jankkaaminen, samojen ”osoita asiavirhe” -kysymysten tivaaminen kerta toisensa jälkeen, kyvyttömyys ottaa vastaan kritiikkiä, luetun ymmärtämättömyys.
Kommenttien perusteella Tulvan kommentilta ei odoteta tiettyä sisältöä, vaan lehden odotetaan kommentoivan edes jotakin. Tähän asti viestintälinja on ollut varsin outo (ylemmässä kommentissani kuvasin sitä tarkemmin). Montaa lehden tilaajaa kiinnostanee enemmän asiavirheiden myöntäminen sekä feministiselle, naisen omiin valintoihin luottavalle linjalle palaaminen kuin varsinaisesti se, miten lehti suhtautuu imetykseen.
viv
21.3.2016 at 20:23Rohkeaa on se että uskaltaa kirjoittaa jutun imetyksestä sellaisella otteella joka ei ole läpeensä myötäsukainen. Artikkelista noussut kymmenien kommenttien kohu osoittaa että sellainen toden totta nostaa äläkän. Ei ole montaa aihetta jossa joka ikinen pilkku syynättäisiin yhtä tarkkaan. Pelkkä kommenttien määrä ei kerro että metakan taustalla olisi hyvä syy, se kertoo sen että taustalla on joku syy.
Yksi syy on ainakin se että artikkelin on lukenut joukko ihmisiä joille imetykseen sisältyy vahvoja tunnelatauksia ja joille on valtavan tärkeää että imetyksestä vakavasti ja tasan tarkkaan tieteellisilla faktoilla – etenkin jos näkökulma on muu kuin myönteinen. Kyllä, uskallan väittää että tunteet on tässä vahvasti pelissä.
Onko imetys sellainen asia josta Tulva saa kirjoittaa vain kieli keskellä suuta kun se muuten voi kirjoittaa räyhäkästi ja kyseenalaistaen? Musta toi juttu oli näkökulmaltaan kiinnostava ja uudenlainen ja tosiaan toivon ettei Tulva taivu vesittämään juttua jollain anteeksipyynöllä täysin alkuperäisestä ajatuksesta päinvastaiseksi. Jonkun sanamuodon voi toki oikaista. Sopiva oikaisu kyllä voi vaatia käsitteiden määrittelyä. Huolellisemmin tehtynä, kohu ennakoiden juttu olis toiminut paremmin. Ei tainut kirjoittaja arvata vastaanoton räyhäkkyyden määrää.
Niina
21.3.2016 at 21:54Siis mulle on edelleen epäselvää, että miten ihmeessä voi olla ”räyhäämistä” todeta, että äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa? Se on sitä ja sitä ei voi yksikään tutkimus kiistää. Korvike ei ole yhtä hyvää, saati parempaa, ei ikinä. Se on fakta. Ja tämän faktan Tulva kyseenalaisti ja siitä on, todellakin hyvästä syystä, noussut keskustelua.
–
Se, että äidinmaito on parasta, tarkoittaa että korvike ei ole yhtä hyvää. Kyllä. Mutta se EI TARKOITA, että korviketta syystä, toisesta tai kolmannesta ostavat vanhemmat olisivat huonompia kuin imettävät. Se ei tarkoita, etteikö korvikeruokinta olisi hyvä tapa ruokkia lasta. Hyvä ja paras ovat eri asioita. Äidinmaito mukautuu lapsen tarpeisiin – flunssaisen lapsen maito on erilaista kuin terveen, helteellä maidossa on enemmän vettä, vatsataudissa olevan äidin maidossa on vasta-aineita jne. Olen puhelimella, en pysty etsimään nyt linkkejä, mutta luotan siihen että kommenttien lukijat voivat googlata jos epäilyttää. Korvike täyttää lapsen ravintoaineiden tarpeen hyvin, se on hyvää ravintoa vastasyntyneelle, ja se on ehdottomasti yksi mahtavimpia keksintöjä ikinä. Mutta se _ei ole_ yhtä hyvää saati parempaa ravintoa lapselle kuin äidinmaito. En ymmärrä miksi neuvoloissa tai ylipäätään yhtään missään pitäisi tällaista valetta levittää. Enkä ymmärrä miksi ihmeessä missään olisi tarvetta suhtautua imetykseen kriittisesti, se kun on se luonnollisin ja aidoin tapa ruokkia vastasyntynyttä. Siitä ei pääse mihinkään, vaikka miten joku saattaa siitä mielensä pahoittaa.
–
Ja siis kyllä, jokaisella tulee olla oikeus valita korvike, jos näin jostain syystä tahtoo. Mutta miksi, miksi, sitä ”kiinnostavaa näkökulmaa” ei olisi voinut painottaa esim. niin, että puretaan myyttejä korvikkeesta? Esim. ”Korvike on aina huonompi ratkaisu kuin imetys” -> ”Väärin – jos imetys ei onnistu tai äiti ei sitä halua, voi olla koko perheen kannalta parempi ratkaisu valita korvike”. Tai ”tuttipullorumba on todella työlästä ja kuormittavaa” -> ”Väärin – asenne ratkaisee. On mahdollista annostella koko yön maitopullot valmiiksi. Monet vastasyntynyttä vanhemmat vauvat myös juovat mielellään myös huoneenlämpöistä maitoa, eikä maitoa näin ollen tarvitse välttämättä lämmittää erikseen”. Tai ”jos et halua imettää, olet outo ja päässäsi heittää” -> ”Väärin – sinulla on mahdollisuus ostaa korviketta, jos imettäminen tuntuu vastenmieliseltä. Kaikki tunteet ovat sallittuja eikä äitejä voi sulloa yhteen muottiin. Jos koet korvikeruokinnan omaksi jutuksesi, se on sinun ratkaisusi ja sinulla on siihen täysi oikeus”. Tai ”ilman imettämistä et voi luoda tervettä kiintymyssuhdetta lapseesi” -> ”Väärin – vaikka imetys koetaan monesti ainutlaatuiseksi läheisyydeksi, se ei todellakaan ole ainoa tapa pitää lasta lähellä. Esimerkiksi maidon juottaminen tuttipullossa vauva ihokontaktissa on oikein hyvä ja hellä tapa vakuuttaa vauvallesi, että hän on lähelläsi, turvassa”. TÄMÄ olisi ollut hyvä, rohkea, kiinnostava juttu. Imetyksen dissaaminen ja hälläväliä-kommenteista tykkääminen on pelkästään aivan – anteeksi ranskani – vitun typerää.
krista
21.3.2016 at 22:14Ai hitsi! Oot niin oikeassa – toi ois ollut aivan hurjan hyvä (ja varmasti myös tarpeellinen) myytinpurkujuttu!
viv
21.3.2016 at 23:27Iik, kirosana!
Sullahan oli tossa ihan hyviä ideoita vauvan ravitsemisen myytinpurkujutuksi. :) Yleensä kun joku innokas imettäjä ehdottaa vaihtoehtoisia myytinpurkuja, ne on tyyliä ”Maito voi loppua – VÄÄRIN, ei se ikinä voi loppua jos äiti vaan vähän viitsii nähdä vaivaa.”
Musta tossa Tulvan jutussa oli yritystä ja näkökulma hyvä, juttu vaan olis pitänyt valmistella paremmin. Olen tosin melko varma että vaikka juttu olisi ollut kuinka hyvin tehty, ja imetykseen liittyviä nurjia puolia kuinka taidokkaasti käsitelty, olis Tulvan fb edelleen täyttynyt innokkaiden imettäjien tuohtuneista kommenteista.
Sen verran vielä sun kommettiisi kommentoin että tuttipullot ja korvikkeet ovat ihan oikeasti toisinaan se kaikkein paras tapa ravita vauva.
Deanna
22.3.2016 at 02:09Keskustelu alkaa lipsua turhan puolelle, jos huolella perustellut asia-argumentit mitätöidään ”räyhäkkyytenä” ja imetyksen tärkeyden korostaminen tunnereaktiona. Jälleen jostakin omituisesta syystä sinä, VIV, katsot voivasi nostaa itsesi keskustelun yläpuolelle. Muistaakseni korostit aiemmin omaa ”pragmaattisuuttasi”, joten otetaan se näkökulmaksi tähän: imetyksen merkityksistä puhuminen nähdään tärkeänä, koska asialla on merkitystä lukemattomille muillekin ihmisille kuin juuri lukijalle itselleen. Artikkelin vaikutus voi olla tuhoisa esimerkiksi epävarmalle tuoreelle äidille.
Se, että jostakin muustakin asiasta puhutaan puutaheinää, ei tee imetysartikkelin virheitä vähemmän virheiksi. Kaksi pahaa ei tee yhtä hyvää. Maanviljelysartikkelin asiavirheet voivat hyvinkin nostattaa hillittömän kohun ryhmissä, joita juuri me emme satu seuraamaan.
Tulvan artikkeli ei minusta ollut räyhäkäs, rohkea eikä nokkela vaan ennemminkin väsynyt ja yksipuolinen kannanotto. FB-keskustelussa tuli ilmi, ettei kyseessä ole ensimmäinen kerta, kun imetys ja esimerkiksi vuotta kauemmin kestävä kotiäitiys nähdään feministilehdessä valintana, joita kukaan kunnon feministi ei tee. Pari naista kertoikin alkaneensa kokea ulkopuolisuutta feministipiireissä juuri sen takia, ettei heille tärkeitä äitiyden ulottuvuuksia ja niiden mukaan tehtyjä valintoja pidetä ”feministisinä.” Itselleni feministinä tämä oli se kaikkein häiritsevin puoli koko jutussa.
Ja Niinan kommentille monta peukkua! Juuri tuo olisi se tyyli, jolla voitaisiin oikeasti lisätä tunnetta valinnanvapaudesta ja vähentää syyllisyyden tunteita. Yleensä toisen valinnan alas painaminen on huono tapa lisätä toisen arvostusta,
viv
22.3.2016 at 09:07Mun piti googlata ”pragmaattinen” – joo, just sellaiseen mä pyrin! :) Usein olenkin. Se ei tarkoita sitä etteikö tunteet vaikuttaisi mun toimintaan ja mielialaan myös. Toisinaan järki ja tunne ovat ristiriidassa, mulla ainakin oli silloin kun imetys ja tuttipullot olivat ajankohtaisia. Yllätyin itsekin miten kovasti olisin toivoin äitiyhteisön hyväksyntää – tai edes sitä ettei meidän tapaa elää olisi haukuttu. Joskus musta on suorastaan hauskaa tehdä jotain paheksuntaa herättävää mutta se että tilanteessa jossa valinnan mahdollisuudet oli rajalliset ja mua pidettiin täysin syyttä huonona äitinä, tuntui kyllä pahalta.
Edelleen tuo viestien määrä kertoo mun mielestä siitä että tunteita nostattavasta aiheesta on kysymys. Ei tunteissa ole suoranaisesti mitään pahaa. Jos ihminen kokee jonkun asian tärkeäksi, ihan taatusti siitä puhuminen nostaa tunteita esiin.
Minustakaan just tämä Tulvan artikkeli ei ollut räyhäkäs, yllätyin kun oletin tämän kaiken vellonnan perusteella muuta. Ihan rauhallinen, suht kevyt juttu.
Jutun merkitys muillekin kuin lukijalle itselleen. Tää on myös tosi mielenkiintoinen perustelu imetysaktivismille (en nyt parempaakaan sanaa tuohon keksi). Miksi just imetyksestä on tullut asia jossa äidit ovat niin valtavan huolissaan muiden ihmisten lapsista? Täällä Suomessa? Kun korvikkeetkin, näin olen ymmärtänyt, ovat riittävän hyvä evästä. Korviketta lapselleen antava vanhempi ei tee lapselleen mitään pahaa, hän ruokkii lastaan. Mäkkärin ovella meille ei kukaan ole koskaan tullut sähisemään että miten joku voi antaa lapsensa syödä tuollaista p*skaa.
Deanna
22.3.2016 at 09:49Ne syyt on tässä keskustelussa käyty niin monessa kommentissa jo läpi, että tämä tuntuu enää itsetarkoitukselliselta jankkaamiselta. Imetyksellä on tärkeä kansanterveydellinen merkitys, ja meistä monelle terveysnäkökulma on tärkeä. Minusta ihan hyvä niin.
Lisäksi monen lähipiiriin kuuluu äitejä – tai he ovat itse äitejä, joiden imetys ei ole tiedon puutteen takia sujunut omien toiveiden mukaisesti ja joille voi siitä pahimmillaan seurata loppuelämän seuraava pettymyksen tunne. Moni osaa ehkä kuvitella, miltä olisi tuntunut lukea artikkeli tuoreena äitinä, kun imetysluottamus oli muutenkin koetuksella ja tiedot imetyksestä sukulaisilta kuultujen urbaanilegendojen varassa. Eipä kyse ole sen kummemmasta kuin toisen asemaan asettumisesta. Taisit itse aiemmin peräänkuuluttaa empatiaa korvikeruokkijoita kohtaan – minä soisin empatiaa muillekin.
Omat kokemuksesi yhteisössä kuulostavat tosi ikäviltä ja olen yhä sitä mieltä, että ne hiukan sumentavat maailmankuvaasi tässä suhteessa. Näet ”yhteisön” korvikekielteisenä ja uskot, että imettäjien kokemus muilta saadusta tuesta on parempi. Kokisit luultavasti valaistumisen, jos vaihtaisit joskus päiväksi osia vaikka lapsentahtisesti taaperoimettävän kanssa.
viv
22.3.2016 at 10:10Miksi just imetys kun niitä esim. lasten ravitsemukseen liittyviä kansanterveysasiosita on niin paljon muitakin, sitä mä pohdin. Mittasuhteita!
Mun yhteisössäni läheiset eivät ole mua päin naamaa arvostelleet, arvostelut olen kuullut ihan tuiki tuntemattomilta ihmisiltä, netissä ja live-elämässä pääasiassa kauppareissuilla Helsingin punavihreässä kuplassa. Ihan kirkkaasti ja kuuluvalla äänellä tämä on kerrottu, ei ole sumeutta ollut tässä. Mun maailmankuvani on ihan yhtä todellinen ja kirkas kuin kenen tahansa, sinunkin.
Tuttipullolla lasta ruokkiville tarjolla oleva materiaali (esitteet, nettimatskut) on tosi niukkaa ja vaikeasti löydettävää ja niissä vähäisissä matskuissa on yleensä se ihan minimi, kannustusta ei juuri yhtään. Googlaamalla imetysmatskua löytää helposti. Ja neuvolan hoitajien sidotut kädet tässä onkin jo käyty läpi.
Deanna
22.3.2016 at 14:07Tässäkään kaksi pahaa ei tee yhtä hyvää. Kiinnostus yhteen ravitsemuskysymykseen ei poista kiinnostusta toiseen, eikä imetyksen tärkeyttä vähennä se, että lapsen ravintoon liittyy muitakin tärkeitä näkökulmia. Valmisruoista, kouluruoan sisällöstä ja päiväkotien välipaloista on syntynyt yhtä lailla kohuja. Ne eivät vain nyt ole keskustelun aiheena.
Juuri imetys kiinnostaa meistä monia mm. siksi, että sen vaikutus etenkin varhaislapsuuden terveyteen on niin merkittävä. THL ja WHO eivät julkaise suosituksiaan mitättömin perustein.
Olen ikävistä kokemuksistasi pahoillani, mutta ehdotan edelleen sitä roolien vaihtamista lapsentahtisesti taaperoimettävän kanssa päivän ajaksi. Huomaat sitten, että päin naamaa tölvimiset koskevat muitakin kuin sinun viiteryhmääsi, ja siihen ovat syinä mm. ihmisten tarve purkaa pahaa oloaan ja se omituinen mielikuva, että äidit ja heidän ruumiinsa olisivat vapaasti kommentoitavissa olevaa riistaa.
viv
22.3.2016 at 17:46Mä uskon että sä ymmärrät mitä mä tarkoitan ja tunnistat ilmiön vaika sitä et nyt tässä halua sanoakaan. Joo, ei meidän sitä tarvitse tässä keskustella mutta mua kyllä kiinostaa miksi vauvojen ravitsemus ja vieläpä muut kuin oma perhe on sellainen juttu joka herättää niin paljon intohimoja ja kärkästäkin kommentointia.
Kiitos vaan en vaihda rooleja taaperoimettäjän kanssa, se homma ei kiinnosta lainkaan – oisin lopettanut sen samantien koska se ei ole ollut mulle tai mun lapselleni hyvinvoinnin, terveyden tai minkään muunkaan kannalta tärkeää tai välttämätöntä toisin kuin tuttipulloruokinta. Ja tästä en jatka keskustelua, tässä menee yksityisyyden raja.
Deanna
22.3.2016 at 20:31Tunnistan minkä ilmiön? Korvikeruokintaa koskevat ikävät kommentit vai imetyksestä syntyneet kohut? Kiistinkö niitä? Ja ”en halua tässä sanoa” – anteeksi? Keskustelua voidaan käydä niin kauan kun et ryhdy muodostamaan omien intressiesi mukaisia olkiukkoja siitä, mitä kuvittelet vieraan ihmisen ajattelevan. Minusta tuntuu, että voimakas vastakkainasettelu eri ruokintatapojen välillä on ollut alusta asti peräisin juuri sinun viesteistäsi: en ole kertaakaan lukenut sinun esimerkiksi tunnistavan, myöntävän tai ymmärtävän imettäjien kohtaamia haasteita, kun taas minulle ei tulisi mieleenkään kiistää tai vähätellä niitä ongelmia, joita kerrot kohdanneesi. Olen jopa pohtinut ratkaisuehdotuksia niihin. Keskustelussa syntynyt voimakas vastakkainasettelu on arkielämälle vieras. Lähes kaikilla äideillä on kokemusta niin imetyksestä kuin korvikeruokinnasta. En usko, että kadulla vastaantulevat äidit yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta luokittelevat tai jaottelevat toisiaan sen mukaan, mikä on valittu lapsen ruokkimisen tapa. Arkitodellisuuteen nähden uhriudut mielestäni suhteettoman paljon.
Kommenttini loppuosan taisit ymmärtää aivan tahallasi väärin päästäkseni avautumaan taaperoimetyksestä näkökulmasta, joka ei liity millään tavalla viestini tai keskustelumme aiheeseen. Yritin avata sinulle sitä, että kuvailemasi ympäristön tuomitseva asennoituminen ei koske vain sinua, vaan kaikkia äitejä. Toinen pointtini oli, että varsinainen motiivi ikäviin kommentteihin tuskin edes on se, miten joku lastaan ruokkii. Siitä saa vain hyvän tekosyyn päästä tunkeutumaan toisen henkilökohtaiselle alueelle ja pelaamaan valtapelejä.
Deanna
22.3.2016 at 22:38Päästäkseni=päästäksesi
Niina
22.3.2016 at 08:47VIV, sun kanssasi keskusteleminen on vähän turhauttavaa, kun käytät vastapuolesta termiä ”innostuneet imettäjät” ja leimaat heidän argumenttinsa ”tuohtuneiksi kommenteiksi”.
viv
22.3.2016 at 09:16Niina, mikä olis sopiva termi? Imetysaktivisti? En tiedä ovatko henkilöt aktivisteja vai eivät, mutta imetyksestä innostuneita ainakin.
Minä tulkitse kollektiiviseksi tuohtumukseksi kun kymmenissä kommenteissa vaaditaan oikaisua. Vähemmälläkin viesti olisi mennyt perille – siis se että että jutussa on asiavirhe johon toivotaan oikaisua. Meille tuohtumus varmaan merkitsee eri asioita. Minä näen noissa Tulvan kommenteissa tuohtumusta, sinä et.
Niina
23.3.2016 at 09:10Miksi pitää olla innostunut imetyksestä tai imetysaktivisti tai edes äiti ylipäätään, jotta voisi pyytää lehteä oikaisemaan asiavirheitä? Ja miksi pitää olla joku termi? Miksi pitää väkisin väittää vastaan kun toisella puolella on fakta siitä että äidinmaito on lapselle paras ravinto? Kukaan ei ole syyllistänyt korvikkeella ruokkivia vanhempia, kukaan ei ole väittänyt että korvikkeet on huonoja, kukaan ei ole sanonut että on pakko imettää vaikkei halua. On annettu palautetta asenteellisesta ja huonosti tehdystä artikkelista.
–
Mun mielestä on myös absurdia puhua ylipäätään ”imetyksen puolustamisesta”. Imettäminen on nisäkkäille biologinen normi, luonnollinen tapa ruokkia jälkikasvua. Vaikka miten ihminen noin muuten onkin muista eläimistä onnistunut erottautumaan, niin edelleen naaras on se, joka voi tulla raskaaksi, synnyttää ja imettää. Pakko ei ole eikä imetys aina onnistu, ja sitä varten on korvike. Korvike on KORVIKE, asia, jota käytetään korvaamaan alkuperäistä jos sitä ei ole saatavilla.
–
Ja ei, asia ei mennyt perille lukuisista kommenteista huolimatta. Edelleen Tulvan toimitus mm. käyttää lähteenä lääkäriä, ei imetyksen asiantuntijaa. Miksi näin? Haiskahtaa aika tarkoituksenmukaiselta.
Deanna
22.3.2016 at 09:41Eivätpä he tarvitse mitään kutsumanimeä, eivät ainakaan niin kauan, kuin omat argumenttisi riittävät keskusteluun osallistumiseen ilman vastapuolen leimaamiseen ryhtymistä. Ei tässä ole annettu nimiä myöskään Tulvan artikkelia puolustaneille.
viv
22.3.2016 at 09:48Keskustelu on helpompaa jos jollekin ilmiölle tai asialle on termi. Otan vastaan vaihtoehtoisia ehdotuksia, ei mulla ole tarvetta tai halua leimata negatiivisesti. Kritisoijat?
Deanna
22.3.2016 at 09:43Enkä muuten ymmärrä, miksi jonkun pitäisi itselleen tärkeässä keskustelussa jättää mielipiteensä kertomatta siksi, että joku muu on jo ollut samaa mieltä.
viv
22.3.2016 at 09:45Okei, tässä on taas mielipide- ja toimintatapaero; mä usein jätän kommentoimatta keskusteluun jos en koe tuovani siihen jotain uutta.
Deanna
22.3.2016 at 14:10Kuten sanoin jo aiemmin, kannattaa lukea koko keskustelu kaikkine alakommentteineen. Löydät jankkaamista, haluttomuutta saadun tiedon sisäistämiseen ja samojen kysymysten toistelua toimittajan ja kustantavan järjestön pj:n toimesta. Tässä lienee se suurin syy samantyylisten kommenttien toistumiseen.
viv
22.3.2016 at 17:22No nyt me (ehkä?) ollaan samoilla linjoilla. Jos kommentti ei tuo keskusteluun mitään uutta, se ei ole kovin rakentava keskustelun kannalta. Sellaisesta tulee just sitä jankkausta.
Anna Martikainen
22.3.2016 at 23:49Niina: kiitos loistavasta kommentista vaihtoehtoisista myyteistä purettavaksi! Juuri jotain tuollaista olisi ollut mielenkiintoista lukea. Lisäksi itse olisin mielelläni lukenut Tulvasta imetystä koskien jotakin siitä, millainen imettävien asema on feministisesti ajatellen. Miten turhan usein saa kokea olevansa joku jonka elämänvalintoja ja ruumista saa arvostella miten tahtoo. Minä koen imetyksen kritisoinnin hyvin naisvihamielisenä toimintana, ja sitä vastaan olisin toivonut feministisen julkaisun käyvän. Tämä oli ainakin itselleni suurin syy pettymykseen tähän artikkeliin.
Tästäkin keskustelusta käy ilmi, että ihmisillä on kovin monenlaisia näkökantoja asioista, riippuen omista taustoistaan. Empatiaa olisi tarvis puoleen jos toiseenkin.
Haikara
23.3.2016 at 18:34Ihan järkyttävät mittasuhteet saa aina nämä imetysjutut. Ihmisellä on kai aina taipumus perustella omat valinnat parhain päin. Oli ne ratkaisut sitten mitä olivat, jos ne nyt ei suoranaiseen katastrofiin johda. Taitaa olla, että me naiset käsitellään saamaamme tietoa vähän eritavalla ja siksi tietoa voi olla liian vähän tai liikaa tai se voi vaan olla ihan vääränlaista ja johtaa siksi vääriinkin valintoihin.
Itse samaistun VIVin tapaan käsitellä asioita ja koen hänen tapansa argumentoida uskottavaksi, riittävän kiihkottomaksi ja järkeen nojaavaksi. Kun taas esimerkiksi Deannan tapa argumentoida saa minut välittömästi ajattelemaan, että sitä sumentaa tunne. Se on liian päällekäyvää ja inttävää, tuputtavaa suorastaan. Ja tällaiseksi olen kokenut imetystuen ja imetyksen puolestapuhuvien ystävieni jutut. Ne ahdistavat ja saavat minut todennäköisesti sulkemaan korvani myös ko. tahojen aitoon tietoon perustuvalta sanomalta. Ylipäänsä se, että minä kyllä tiedän, miksi ei onnistunut ja minä kyllä tiedän, ettei ole mahdollista ja minä kyllä tiedän, mikä on parasta lapsellesi, saa niskakarvat pystyyn ja päälle täydellisen kieltoreaktion. En varmasti kuuntele tai ainakaan usko, että toisella on ihan kaikki puolueeton ja oikea tieto asiasta. Kun vielä tiedän, että imetystuessa mukana olevista vapaaehtoisista osa on lähtökohtaisesti sitä mieltä, että korvikkeen antaminen lapselle on yksi itsekkäimmistä teoista, mitä äiti lastaan kohtaan voi tehdä, en voi suhtautua ko. tahon hyväntahtoisuuteen ja siihen, että ymmärtäisivät, mikä perheelle on parasta.
Niin ja tietenkin minä olen ruokkinut lastani pääosin pullosta. Sain hyvää tukea imetykseen tilanteessa, jossa imetys ei ollut ehkä kuitenkaan se tärkein asia tai paras tapa ruokkia lasta. Pelkäsin kuitenkin ihan hirveästi, mitä ihmiset sanovat, jos en edes yritä. Yritin siis kaikkea järkeä vastaan. Tuolloin yksi lääkäreistäni oli niin järkevä, että totesi äidin parantumisen olevan nyt tärkeämpää kuin imetys. Silloin vihasin tuota lääkäriä. Jälkeenpäin ymmärsin, että hän oli oikeassa. Lopulta, kun tajusin lopettaa imetyksen, muuttui suhde lapseenkin läheisemmäksi. ja kyllä se myytti ainakin on totta, että jos molemmat vanhemmat ruokkivat lasta, on vanhemmuus tasa-arvoisempaa ja isällä on mahdollisuus luoda aivan vauvasta saakka lapseen samankaltainen suhde kuin äidillä. Ja feminismin näkökulmasta se vapauttaa äidin. Mutta ei kaikkien tietenkään tarvitse tavoitella tällaista tasa-arvoa, mutta jaksamisongelmien kanssa taistelevalle äidille se on yksi mahdollisuus helpottaa omaa osuuttaan lapsen hoidossa. Ja parempi mahdollisuus se on, jos kukaan ympärillä ja yhteiskunnassa ei silloin tule kertomaan, että sä et vaan saanut riittävästi tietoa ja näin leimaamaan äidin valintaa vääräksi. Siinä kohtaa, kun ei auta enää kommentti, että niin tokihan se korvikekin on ihan hyvää ruokaa, jos on jo ilmaissut kuinka tietämätön äidin on täytynytkään olla.
Itse sain lopulta riittävän tuen ja kannustuksen neuvolasta omille valinnoilleni. Samaa ei voi sanoa imetyksen puolesta puhuvista ystävistäni. Mutta sitähän se vanhemmuus on valintoja asioiden välillä lapsen puolesta, jotkut valinnat osuvat paremmin maaliin kuin toiset ja imetyskin on vain yksi näistä valinnoista. Sitä seuraa monia yhtä tärkeitä valintoja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta ne ei enää kiinnosta ketään ihan samalla tavalla kuin tämä imetysasia. Vaikka puhuuhan erityisesti äidit pahaa myös niistä, jotka sallivat vaikkapa sokerin. Kai me naiset vaan ollaan sellaisia, ettei riitä oma erinomaisuus, jos ei pääse osoittamaan toisen huonommuutta. Vaikka oikeastihan pitäisi tukea toisten vanhemmuutta ja valintoja sellaisina kuin kukin ne toteuttaa vertaamatta niitä muihin mahdollisiin valintoihin luottaen, että kukin on tehnyt omat vertailunsa ennen päätöksentekoa. Siis silloin, kun valinnat eivät aseta lasta vaaraan, mitä nyt vaikka korvikkeen anto ei tee. Joillekin korvike on suorastaan elinehto, ilman sitä lapsi kuolisi nälkään. Jotenkin sitä kaipaisi tässäkin asiassa sellaista hyväksyntää ja lempeyttä, että kukin voi omista lähtökohdistaan ja tilanteestaan tehdä omat valinnat ilman, että asiaa tarvitsee perustella ulkopuolisille mitenkään. Kyse ei ole kuitenkaan elämästä ja kuolemasta, jos lapsi saa kuitenkin ruokansa.
Deanna
24.3.2016 at 00:54Sinulla on vapaus ajatella ihmisten argumentointitavoista mitä haluat. En osallistunut keskusteluun markkinoidakseni imetystä tai käännyttääkseni ihmisiä imettäjiksi.
On hyvä huomata, että VIV:n kanssa käyty keskustelu ajautui sivuraiteelle: kun alunperin oli kyse yhdestä virheitä sisältäneestä imetysartikkelista ja sen kritisoinnista, VIV (ja pari muuta) ryhtyi puolustamaan korvikeruokkijoiden valintoja ja perustelemaan sitä, miksei imetys ole kaikkien juttu, vaikka tästä ei ollut alunperin ollenkaan kyse eikä kukaan edes ollut siitä eri mieltä. Syntyi vastakkainasettelu ja väittely, jonka sävyä Niina analysoikin tuossa ylempänä jo hyvin.
Anna totesi osuvasti, että omat taustat tuntuvat vaikuttavan näkökantaan kovasti. Koska oma kokemuksesi imetyksestä on tuo, kuittaat eri linjoilla olevien argumentit ”tunnereaktioina” – vaikka omassa viestissäsi kuvailet, miten itse tulkitset ja vastaanotat tietoa nimenomaan tunteidesi sumentamana. Jos haluat blokata pois imetystiedon, vaikka tiedät itsekin sen perustuvan faktaan, voiko tällaista asennoitumista kutsua kovin järkeen nojaavaksi? Siinä missä sinun silmissäsi imetystietoa värittää tunne, minä näen vastaavaa kommenteissa, joissa puolustaudutaan, vaikkei ketään ole edes syytetty. Imetyksestä on lähes mahdoton keskustella ilman, että joku näkee vähintään rivien välissä korvikeruokkijoiden syyllistämistä ja kokee tarpeelliseksi puolustaa valintojaan, vaikkei kukaan ole niitä kyseenalaistanut. Sinäkin toivoit, ettei valintoja tarvitsisi perustella. Kuka on sitä edellyttänyt? Voisiko ainakin osa siitä ajatuksesta, että sinulta odotettaisiin perusteluja, olla peräisin omien korviesi välistä?
Valitset itse, miten asioihin asennoidut ja mitä valintoja teet omien lastesi suhteen. Muut ihmiset eivät ole vastuussa imetyksen ”markkinoinnista” sinulle oikealla tavalla, eikä sinun kannata siirtää vastuuta valinnoistasi heille. Imetys on biologinen normi. Sitä ei pitäisi joutua erikseen ”puolustamaan” – ajatuskin on absurdi.
Uskon, että vaikka ystäväsi eivät ole osanneet esittää asioita mielestäsi oikealla tavalla, he ovat kuitenkin tarkoittaneet hyvää ja yrittäneet auttaa sinua. Ystävät eivät kuitenkaan useinkaan ole niitä parhaita tukihenkilöitä. Vapaaehtoisia imetystukihenkilöitäkin voi olla monenlaisia, mutta ainakaan Imetyksen tuessa en ole törmännyt yhteenkään, joka ajattelisi korvikkeesta kuvailemallasi tavalla. Heidän tavoitteenaan ei ole ohjata äitien valintoja, vaan auttaa niitä äitejä, jotka haluavat imettää.
Tuosta imetysmyytistä kirjoitinkin jo aiemmin. Se on nimenomaan myytti. Lainaan erästä fiksua imetystukityössä mukana olevaa isää: ”Jumankikkelis sentään. Ei läheisyys- ja kiintymyssuhteita rakenneta edes alkuunsa teollisen, kymmenen senttisen muovikomponentin avulla. Myös isä kykenee luomaan läheisen suhteen lapseensa omalla kehollaan ja omilla toiminnoillaan – ihan siinä missä äitikin.” Minun ja mieheni kokemus on, ettei pulloruokinta olisi antanut isän ja lapsen suhteeseen mitään lisää. Isä voi osallistua kaikkiin hoitotoimiin ja antaa lapselle loputtomiin fyysistä läheisyyttä, vaikka ruokkiminen olisikin äidin heiniä. Meillä vanhemmuus oli itsestäänselvästi jaettua alusta asti, ja mieheni oli koti-isänäkin palattuani itse töihin.
Kommenttisi feminismistä ja ”vapautumisesta” ovat valitettavan alentuvia. Tasa-arvoon ja feminismiin kuuluu, että jokainen päättää aivan itse, mikä ruokintatapa on ”rajoittava”. Itse en kokenut imetystä millään tavalla rajoittavana. Olen vakaumuksellinen feministi. Feministinen äitiys on Suomessa valitettavan yksiäänistä: esimerkiksi imetys ja lapsentahtinen kasvatus nähdään usein ”epäfeministisinä valintoina.” Näin dissataan vanhemmuuden ulottuvuuksia, jotka ovat monelle feministille tärkeitä.
Peräänkuulutit hyväksyntää, lempeyttä ja valintojen vertailemattomuutta. Lue oma viestisi ajatuksella ja mieti sitten, toteutuivatko nämä omassa viestissäsi.