Laajennetun vauvakuplan loppu

Minulle tuli tämän postauksen kanssa kiire.

Halusin nimittäin kirjoittaa, että tähän mennessä vauvan kanssa on ollut ihan pelkästään ihanaa. Kun siis aina sanotaan, että vauvan kanssa on ihanaa ja raskasta (siitä Joel kirjoitti täällä), niin minulla on ollut vain ihanaa.

Kahden ensimmäisen kuukauden aikana ei yhtään rasittunutta hetkeä tai edes pienenpientä uhhuh-huokaisua.

Ihan vaan pelkästään ihanaa.

Kiire tälle kirjoitukselle tuli siis siksi, että tänään on Joelin viimeinen isyysvapaan päivä. Haha eli voi hyvin olla, että kohta en voisi enää sanoa noin. Ehkä jo 24 tunnin päästä tämän postauksen pointti on täysin vesittynyt.

Mitä megaluksusta olikaan, kun Joel pystyi pitämään viime kuukausien aikana aikana kesälomat ja isyysvapaat (ja vähän virkavapaatkin) yhteen menoon. Tämä on tarkoittanut sitä, että vauvan kahden ensimmäisen elinkuukauden aikana meillä on ollut koko ajan kaksi vanhempaa käytettävissä. Kaksi syliä, kaksi hoitajaa.

Joel on antautunut vauvaelämään sataprosenttisesti –  minulla on ehkä ollut vähän enemmän menoja isompien lasten kanssa – ja näyttää siltä, että isoimmat vauvanhymyt irtoavatkin isin partasuun ilmestyessä vauvan näkökenttään. Äidin ilmestyessä tulee vain maito mieleen.

Välillä tuota isin ja vauvan yhteyttä kohtaan tuntee jopa orastavaa kateutta, mutta olen ajatellut, että myös minä saan kyllä osuuteni vauva-ajasta.

Huomisesta alkaen siis isomman osuuden.

Mutta jatkossakin on tietysti on i-ha-naa, että Joel tekee töitä kotoa päin. Toisin kuin edellisten lasten ollessa vauvoja pääsen siis todennäköisesti jatkossakin helposti vessaan ja suihkuun. Juon ehkä kahvinikin (joo, oon alkanut taas juoda kahvia) lämpimänä paitsi silloin, kun juon jääkahvia. Silloin juon sen jäisenä.

Vauva-ajan ensikuukausien rallatteluhelppouteen on varmasti vaikuttanut siis kahden vanhemman läsnäolo. Toisaalta myös vauva itse: hän kun edelleen nukkuu kuin unelma (jopa kuusi tuntia yhteen menoon) ja on muutenkin ihan kaiken suhteen joustava pieni tyyppi.

Ehkä hänen ei ole myöskään tarvinnut pitää meteliä tarpeistaan, kun häntä on ollut kaksi vanhempaa ja kaksi isosiskoakin palvelemassa, haha.

Laajennetun vauvakuplan elämä alkaa olla siis ohi ja uudenlainen arki alkaa huomisesta.

Olkoon sekin hyvä arki.

Toivon ja luotan, että on.

66