Siitä se ajatus sitten lähti. Nimittäin siitä, että pari päivää sitten Ansku kertoi hävittäneensä (lue: puoliso vahingossa hävitti) kahdeksan vuotta (!!!) keränneensä ”tämän haluan lukea” -listan. Noooouh!
Tulipa sitten mieleen vaan, että hei minäpäs voisin tehdä listan, sellaisen oman ”mun kaikkien aikojen suosikit” -listan! Silleen kepeästi listaan vaan kaikki parhaat aikuisiällä lukemani parhaat kirjat, pikkupikkujuttu hei!
Hahaa! Voin muuten sanoa, että ei käynyt ihan hetkessä. Kun eilen aloitin, oli vielä iltapäivä, ja juttua lopetellessa on myöhäinen yö, tai oikestaan seuraavan päivän tuntien puolella oltiin. Hup-sis.
Tästä jättilistasta näkeekin sitten aika hyvin mun kirjamakua, eli (kuten olen sataan kertaan kertonut), tykkään ennen kaikkea sellaisista (mahdollisimman paksuista) kirjoista, jotka tuovat ihmisten kautta aitoihin historiallisiin tilanteisiin syvyyttä – ja joista tavallaan oppii samalla jotain historiasta, kulttuurista ja ihmisistä. Parasta on, jos kirjan tapahtumat sijoittuvat useille vuosikymmenille ja vuosisadoille, ja useisiin sukupolviin.
Mutta tässä! Olkaa hyvä! Tässä siis huikeat VIISIKYMMENTÄ mun mielestä ihankaikkienaikojenparasta kirjaa. Luettavaa tälle kesälle, tadaa!
PS. Pidätän oikeuden olla unohtanut jotain. Tai hmm. Toisaalta jos unohdin jonkun, ehkä se ei niin hyvä sitten ollutkaan.
Parhaat 50 aikuisiällä lukemaani kirjaa kirjoittajan nimen mukaan aakkosjärjestyksessä:
1. Adébáyò, Ayòbámi: Älä mene pois. Nigerialaisen pariskunnan lapsettomuuteen reagoi voimallisesti koko suku. Blogissa aiemmin täällä.
2. Adichie, Chimamanda Ngozi: Purppuranpunainen hibiskus. Nuoren tytön kasvukertomus nykyajan Nigeriassa.
3. Adichie, Chimamanda Ngozi: Puolikas keltaista aurinkoa. Mun lemppari Adichien kirjoista. 60-luvun Nigeriaa ennen ja jälkeen Biafran sotaa, ihmisten kautta koettuna. Huikea kirja, jonka jokaisen kannattaisi lukea.
4. Adichie, Chimamanda Ngozi: Kotiinpalaajat. Kaksi nigerialaisnuorta ajautuu erilleen ja tapaa uudestaan yli vuosikymmen myöhemmin siirtolaisena.
Sivuhuomautus: Adichielta on ilmestynyt myös novellikokoelma Huominen on liian kaukana sekä kirjat Miksi meidän kaikkien pitäisi olla feministejä sekä Rakas ystäväni tai 15 ehdotuksen feministinen manifesti.
5. Aslam, Nadeem: Sokean miehen puutarha. Elämää, rakkautta ja pärjäämistä ääri-islalmilaisen vallan alla Afganistanissa ja Pakistanissa. Blogissa aiemmin täällä.
6. Bulawayo, Noviolet: Me tarvitaan uudet nimet. Ystävysten lapsuudesta Zimbabwessa sekä myöhemmin siirtolaisuuden aiheuttamista tuntemuksista. Aiemmin blogissa täällä.
7. Delijani, Sahar: Jakarandapuun lapset. Iranilaisia ihmiskohtaloita 80-luvun alusta (ja iranilaisesta vankilasta) nykypäivään.
8. Drew, Alan: Vesipuutarhat. Turkin maanjäristyksen jälkeen kahden erilaisen perheen (perinteinen kurdiperhe sekä amerikkalainen kristitty perhe) risteävät tiet. Blogissa aiemmin täällä.
9. Falcones, Ildefonso: Fatiman käsi. Espanjan maurivähemmistön traagista kohtaloa, tiiliskivimäisen tarinan ja ihmiskohtaloiden verran. Raskas mutta huikea kirja.
10. Falcones, Ildefonso: Meren katedraali. Falconesin ensimmäinen kirja. Pojasta mieheksi varttuvan Arnaun tarina keskiajan Barcelonassa.
11. Falcones, Ildefonso: Paljasjalkainen kuningatar. Falconesin järkälekirjoista mun lemppari. Flamencon syntyvaiheeseen sijoittuva kahden naisen tarina. Aiemmin blogissa täällä.
Sivuhuomautus: Falconesin uusin kirja Maan perilliset (Meren katedraalin jatko-osa) ei päässyt tälle listalle, siinä oli mennyt jotenkin historia överiksi tarinan kustannuksella. Siitä aiemmin blogissa täällä.
12. Gappah, Petina: Muistojen kirja. Zimbabwelainen kuolemansellissä istuva albiinonainen nimeltään Memory muistelee. Blogissa aiemmin täällä.
13. Gappah, Petina: Pimeydestä loistaa valo. Tutkimusmatkailija Livingstonen ruumiin kuljettamista ulos viidakosta – hänen matkakumppaniensa kertomana. Aiemmin blogissa täällä.
14. Golden, Arthur: Geishan muistelmat. Kiotoon lapsena tuodun geishan tarina. Aiemmin blogissa täällä.
15. Gyasi, Yaa: Matkalla kotiin. Aivan huikeanhyvä kirja. Sisarpuolet päätyvä samaan linnoitukseen 1700-luvun Afrikassa, toinen vaimoksi ja toinen orjaksi.
16. Hislop, Victoria: Elämänlanka. Kreikkalainen sukutarina ja rakkaustarina, joka lähtee liikkeelle Thessalonikin suurpalosta vuonna 1917.
17. Hislop, Victoria: Saari. Kreikan Spinalóngan saareen kuljetettiin lepraan sairastuneet spitaaliset.
Sivuhuomautus: Olen lukenut myös Hislopin Paluun, siitä täällä, mutta se ei yltänyt ihan suosikkilistalle.
18. Hosseini, Khaled: Ja vuoret kaikuivat. Toisistaan eroon joutuvat sisarukset sodan repimässä Afganistanissa. Aiemmin blogissa täällä.
19. Hosseini, Khaled: Leijapoika. Kahden afganistanilaisen, eri kastiin kuuluvan pojan ystävyydestä.
20. Hosseini, Khaled: Tuhat loistavaa aurinkoa. Kahden naisen tarina Afganistanissa. Tämä oli ensimmäinen lukemani tämäntyyppinen kirja ja teki minuun aikoinaan ihan valtavan suuren vaikutuksen. Luin kirjan englanniksi.
21. Konar, Affinity: Elävien kirja. Lukemistani kolmesta Auschwitz-kirjasta se karmaisevin. 12-vuotiaat kaksostytöt Auschwitzissä Mengelen sadististen kokeiden kohteena. Blogissa aiemmin täällä.
22. Köngäs, Heidi: Sandra. Punaisten ja valkoisten välinen sisällissodan vaikutuksista päähenkilö Sandran perheeseen. Blogissa aiemmin täällä.
Sivuhuomautus: Olen lukenut myös Könkään Hertan ja tykkäsin, mutta ei päässyt suosikkilistalle. Muita Könkään kirjoja en ole vielä lukenut.
23. McCourt, Frank: Seitsemännen portaan enkeli. Omaelämänkerrallinen köyhä lapsuus Irlannissa.
Sivuhuomautus: Myös McCourtin elämäntarinan seuraavat osat Amerikan ihmemaassa ja Liitupölyä kannattaa lukea Seitsemännen portaan enkelin jälkeen. Luin kirjat englanniksi.
24. Mohamed, Nadifa: Kadotettujen hedelmätarha. Kolmen naisen tarinat Somaliassa, sodan keskellä. Aiemmin blogissa täällä.
25. Morris, Heather: Auschwitzin tatuoija. Auschwitziin tatuoijaksi joutuneen Lalen ja Gitan rakkaustarina keskitysleirillä. Aiemmin blogissa täällä.
26. Morris, Heather: Cilkan tarina. Tatuoijan jälkeen luin tämän, en ole vielä ehtinyt kirjoittaa blogipostausta. Aivan järjettömän hyvä kirja, parempi vielä kuin tatuoija. Auschwitzin jälkeen Cilka joutuu Vorkutan vankileirille Siperiaan.
27. Moyes, Jojo: Ne, jotka ymmärtävät kauneutta. Moyesin kirjoista mun mielestä paras. Ensimmäisen maailmansodan aikaa ja nykyaikaa, kytköksenä muotokuva sadan vuoden takaa. Aiemmin blogissa täällä.
28. Moyes, Jojo: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä. Tämä pääsi Moyesilta vielä nipin napin listalle. 60- luvun ja 2000-luvun Lontoossa selvitetään rakastajan viimeistä kirjettä. Aiemmin blogissa täällä.
Sivuhuomautus: Olen lukenut myös muita Moyesin kirjoja, mutta ne eivät päässeet lempparilistalle.
29. Murad, Nadia: Viimeinen tyttö. Tositarina naisesta, joka kaapattiin Isisin seksiorjaksi. Aiemmin blogissa täällä.
30. Oksanen, Sofi: Puhdistus. Kolmen sukupolven tarina ja Viron historiaa.
31. Riley, Lucinda: Keskiyön ruusu. Köyhä mutta jalosukuinen intialaistyttö ystävystyy 1910-luvulla prinsessan kanssa. Nykyajassa tytön lapsenlapsenlapsi selvittää esiäitinsä tarinaa ja kadonnutta lasta. Aiemmin blogissa täällä.
32. Riley, Lucinda: Seitsemän sisarta. Sisarussarjan ensimmäinen kirja. Sisarusten vanhimman lapsen tarina vie Rio de Janeiroon. Aiemmin blogissa täällä.
33. Riley, Lucinda: Myrskyn sisar. Sisarussarjan toinen kirja. Ammattilaispurjehtija löytää sukujuurensa Norjan jylhistä maisemista. Aiemmin blogissa täällä.
34. Riley, Lucinda: Varjon sisar. Sisarussarjan kolmas kirja. Varautuneen ja toisten varjoon jäävän sisaruksen tarina vie Englannin maaseudulle. Aiemmin blogissa täällä.
35. Riley, Lucinda: Helmen sisar. Sisarussarjan neljäs kirja avaa töykeänä ja dominoivana pidetyn sisaren taustaa ja kovan pinnan alla piileviä herkkyyksiä, ja sijoittuu suurimmaksi osaksi Australiaan. Aiemmin blogissa täällä.
Sivuhuomautus: Loput Rileyt vielä lukematta. Tarkoitukseni oli korkata tänään Rileyn Enkelipuu, mutta sen sijaan korkkasin tämän postauksen kirjoittamisen.
36. Roy, Arundhati: Joutavuuksien jumala. Keralassa asuvan intialaisen suvun tarina.
37. Samartin, Cecilia: Nora & Alicia. Kuubalaisten serkusten elämästä, Samartinin kirjoista mun mielestä paras. Aiemmin blogissa täällä.
38. Samartin, Cecilia: Mofongo. Vakavasti sydänvikainen pikkupoika ja isoäiti. Blogissa aiemmin täällä.
39. Samartin, Cecilia: Naiset valkoisissa. Kuuban 2000-luvun alun hurjaa poliittista tilannetta ja ihmisoikeusrikkomuksia, sekä valkoisiin pukeutuneet mielensäosoittajanaiset. Aiemmin blogissa täällä.
Sivuhuomautus: Samartinin Senor Peregrino /La Peregrina / Los Peregrinos -trilogia ei ihan yltänyt viidenkymmennenen suosittelun joukkoon, lähinnä siksi, että joku niistä (en muista mikä), meni lopusta yllättäen yliluonnolliseksi ja se ärsytti mua valtavasti.
40. Schami, Rafik: Damaskoksen rakastavaiset. Ehkä paras ikinä lukemani kirja, järkälemäinen sukusaaga.
41. Sendker, Jan-Philipp Sendker: Sydämenlyönneissä ikuisuus. New Yorkissa asuvan nuoren naisen Burmasta kotoisin oleva lakimiesisä katoaa mystisesti. Blogissa aiemmin täällä.
42. Sendker, Jan-Philipp Sendker: Sydämen ääntä ei voi unohtaa. Itsenäinen jatko-osa edelliselle. Rakkautta Burmassa taas. Aiemmin blogissa täällä.
43. Shafak, Elif: Eevan kolme tytärtä. Kolmen erilaisen muslimitaustaisen Oxfordissa opiskelevan nuoren välisistä suhteista ja jumalakäsityksistä. Blogissa aiemmin täällä.
44. Shafak, Elif: Kirottu Istanbul. Shafakin kirjoista ehkä paras. Useamman sukupolven (ja etenkin naisten) tarina Turkista. Armenialaisten kohtalosta kirjoittamisen takia Shafak sai syytteen turkkilaisuuden halventamisesta. Syyte kumottiin myöhemmin. Aiemmin blogissa täällä.
45. Shafak, Elif: Kunnia. Kolmessa sukupolvessa kurdisuvun tarina – ja tarina kunniaväkivallasta. Hurjan hyvä kirja.
46. Shafak, Elif: Rakkauden aikakirja. Amerikkalainen kotirouva käy kirjeenvaihtoa miehen kanssa, joka tutustuttaa hänet 1200-luvun mystikko Rumin ja dervissi Shamsin opetuksiin.
47. Shafak, Elif: Valkoinen elefantti. 1500-luvulle Osmanien valtakuntaan sijoittuva tarina nuoresta miehestä, joka lahjoittaa sulttaanille valkoisen elefantin.
48. Shamsie, Kamila: Joka veljeään vihaa. Kolme Lontoossa asuvaa, muslimitaustaisesta sisarusta, joista yksi värvätään jihadistiksi Syyriaan. Blogissa aiemmin täällä.
49. Shamsie, Kamila: Poltetut varjot. Nagasakin atomipommista liikkeelle lähtevä järisyttävän hyvä kertomus. Aiemmin blogissa täällä.
Sivuhuomautus: Olen myös lukenut Shamsien Kartanpiirtäjän, joka oli hyvä mutta joka ei ihan päässyt tälle listalle (aiemmin blogissa täällä) sekä aloittanut kirjan Jumala joka kivessä, joka jäi minulta kesken.
50. Stockett, Kathryn: Piiat. Piiat työskentelevät 60-luvun Missisippissä valkoihoisten kodeissa. En ole nähnyt elokuvaa, kirjana tämä oli huikean hyvä.
*******
Phiuuuuh. Itseäkin hengästyttää!
Kuten listalta ehkä huomaa, lempikirjailijoitani ovat Khaled Hosseini, Chimamanda Ngozi Adichie, Elif Shafak sekä Kamila Shamsie. Ja Ildefonso Falcones myös muuten, paitsi viimeinen kirja meni jopa hänen tiiliskiviluokassaaan överihistoriankirjoitukseksi. Kevyemmässä päässä suosikkikirjailijat ovat Cecilia Samartin, Lucinda Riley ja ihan kepeänkepeänä myös Jojo Moyes.
Olisipa huippua, jos ”jatkaisitte” tätä postausta kommenttikentässä omilla suosikeillanne! Saa olla ihan muutakin genreä kuin tämä, mitä minä luen. Mutta siten tästä voisi tulla sellainen massiivinen kirjasuosituslista kaikille, jotka etsivät uutta luettavaa!
Kerro siis kaikkien aikojen kirjasuosikkisi ja kuvaile sitä vaikka ihan lauseella tai puolikkalla!
16
Heli L
10.6.2020 at 12:01Kiitos tuhannesti listasta! Itse olen oman luettavat-listani myös vahingossa poistanut ja sitä haikaillut kovasti. Ei kun uuden keruuseen!
krista
10.6.2020 at 12:51Jesh, mahtavaa! Ihana, jos tästä on jollekin iloa tai hyötyä! :)
Elina
10.6.2020 at 12:35Kiinnostava lista! Ihan sivuhuomautuksena, miksi Jojo Moyesista (tai vastaavista) pitää aina mainita, että tämä oli sitten chick litia, kevyen kevyttä ja hömppää, mutta silti ihan hyvä. En itse jaksa kirjoissa ihan kaikkia maailman vääryyksiä lukea, lähinnä siksi että menee liikaa uniin ja omaan mielialaan. Uutisia ja sanomalehtiä seuraan silti aktiivisesti… Mutta esim. Moyesin Ne jotka eivät ymmärrä kauneutta ei minusta ollut mikään kevyen kevyt, vaikka ei toki kaikista vakavimmasta päästä olekaan.
Itse taas yllätin itseni lukemalla Laila Hirvisaaren (ent. Hietamies) Katariina Suuresta kertovat kirjat, jotka melkein pakottivat varaamaan Pietarin reissun. En ole hänen kirjojaan muuten lukenut tai ei ole edes kiinnostanut lukea, mutta nämä imaisivat mukaansa, historian ja valtaa pitävän naisen tarinan yhdistelmänä.
krista
10.6.2020 at 13:02Kiitos! :) Ja joo siis mainitsenkin nimenomaan siksi, että meitä lukijoita on niin erilaisia ja genreltään kirjat ovat tälläkin listalla hyvin erilaisia. Esimerkiksi Moyes on tosi kaukana vaikkapa noista Falconesin tiiliskivistä – eli just siksi, että vaikka ”naisen historiallinen tarina monessa sukupolvessa Espanjan maaseudulla” voi olla historiallinen raskas tiiliskivikirja tai kevyempi mutta silti hyvinkirjoitettu ja lukijansa mukaan tempaava tarina. Eli että jokainen löytäisi niitä omantyylisiä kirjojaan :) Samaan tapaan, kun Moyesista mainitsen keveyden, mainitsen myös esimerkiksi Falconesista tiiliskivimäisyyden (joskus sen lukeminen on hyvinkin raskasta) tai ylipäänsä yritän löytää jokaisesta vähän sellaisen sanan/kuvailun, joka vähän avaisi sitä, että minkätyyppinen se kirja on.
–
Moyes samoin kuin vaikka Rileyhan ovat tosiaan mun noita lempikirjailijoita, ihan valtavan hyviä tarinankertojia! Ne, jotka ymmärtävät kauneutta, on tosiaan Moyesilta mun lempparikirja, ja se oli ihan tosi-tosi hyvä! Ja historiallisuuden ansiosta just enemmän mun makuun kuin vaikka ne ”Kerro minulle jotain hyvää” -sarjan kirjat. Mutta kevyempi kuitenkin hengeltään ja luettavuudeltaa kuin suuri osa muista kirjoista, joita listoillani on.
–
Mun pitäisi saada haastettua itseni kyllä noihin suomalaisiin historiaa hyödyntäviin kirjailijoihin! Se on mun kirjamaussa sellainen ”aukko”, joka jotenkin pitäisi kuroa yhteen, esimerkiksi nuo Katariina Suuresta kertovat kirjat kuulostaa kyllä tosi kiinnostavilta!
Eeee
10.6.2020 at 12:49Mary Kubica: Good girl – kumpa tietäisit
Lars Kepplerit
Dave Pelzer: Pimeän poika (todella ahdistava, mutta niin hyvä kirja)
Clare Mackintosh: Annoin sinun mennä
Adam Kay: Kohta voi vähän kirpaista
Torey Haydenit
krista
10.6.2020 at 13:03JESH, kiitos! <3
Nellisi
12.6.2020 at 08:04Tuo Mackintoshin Annoin sinun mennä oli yllätys itselle, siis hyvällä tavalla. Kuuntelin sen viime kesänä äänikirjana aina nurmikon leikkaamisen ja mattojen pesun lomassa. Jotenkin yleisotteeltaan hidastempoinen, mutta tempaisi silti vahvasti mukaansa.
Eeee
12.6.2020 at 22:48Joo etenkin alku oli aika hidas. Mutta tosiaan oli kyllä yllättävä ja mukaansatempaava kirja :)
krista
14.6.2020 at 13:06Hei joo tän mä voisinkin ottaa äänikirjana ”lukuun” eli kuunteluun, kiitos vinkistä!
A
10.6.2020 at 13:02Hihi, mun lista on aika erilainen (oon lukenut noista sun listasta Puhdistuksen ja Frank McCourtin kirjoja ja Cilkan ja Laten tarinat). Minä siis pidän kuvitelluista maailmoista. Mun lista sekalaisessa järjestyksessä:
1. Täällä pohjantähden alla -trilogia. Tämän aloitin aikuisiällä ihan vaan sivistääkseni itseäni, mutta on todella, todella ihan mahdottoman hyvä katsaus Suomen lähihistoriaan. Vau. Perään luin Sotaromaanin ja ei ole huono sekään.
Seuraavat on sit mun lukioajan tärkeimmät kirjat (scifiä), näiden takia oon mitä oon. Tai ehkä sen takia, että mutsi ala-asteella antoi mulle luettavaksi Vernen Matka maapallon keskipisteeseen.
2. Carl Sagan, Ensimmäinen yhteys (tästä on tehty leffa, mutta kuten lähes aina, häviää kirjalle 100-0).
3. Olaf Stapledon, Viimeiset ja ensimmäiset. ”Viimeiset ja ensimmäiset käy läpi ihmiskunnan historian ensimmäisistä (nykyiset ihmiset) aina kahdeksansiintoista ihmisiin saakka. Tarinan kertoja on yksi viimeisistä ihmisistä.”
4. Arthur C. Clarke, Lapsuuden loppu (ja monta muuta). Scifin grand old man, jolta oon lukenut vissiin kaiken.
5. Isaac Asimov, Säätiö -trilogia. Scifin toinen grand old man. Paljon muutakin tämän lisäksi.
Sitten voi siirtyä naiskirjaisijoihin, scifiä/fantasiaa nämäkin.
6. Octavia Butler. Xenogenesis-trilogia (Aamunkoitto, Puolipäivän riitit, Imago).
7. Margaret Atwood, Orjattaresi. Tästähän on tehty oikein mainio sarja ja jatko-osakin ilmestyi vasta. Kirja on vaikuttava kokemus ja pelottavan todentuntuinen dystopia.
8. Doris Lessing, Shikasta ja muut osat Canopus In Argos -sarjasta.. Lessingiin oma suhtautuminen on ristiriitainen, ei tykkää suuresta osasta hänen arvostettuja kirjojaan, mutta tämä sarja (josta kaikkia osia ei ole suomennettu) on helmi.
9. Ursula Le Guin, Maameren tarinat. Ja paljon muutakin, laatufantasiaa.
Sitten meinasi unohtua:
10. Frank Herbert Dyyni-sarja.
11. Orson Scott Card, Ender, Kuolleiden puolustaja ja Kansanmurha. Hyvin tuottelias, löytyy paljon muutakin kivaa luettavaa
Hoh, ja siihen loppuukin mun keksimiskyky (kävin katsomassa meidän kirjahyllyä ja on siellä paljon ”oli ihan kiva” kategorian kirjoja, mutta tämä lista kattaa aikalailla ne kirjat jotka voisi haluta lukea uudestaan ja uudestaan (hyvin harvoja kirjoja haluan lukea uusiksi, mutta näitä kyllä).
Selasin Bookbeatin viimeisen kahden vuoden aikana lukemani vielä ja sieltä samaan tyyliin voisi suositella:
12. Andy Weir, Yksin Marsissa
13. Katja Lahti, Lasitehdas. Project Mama-blogin kirjoittaja, mainio kirja
krista
10.6.2020 at 13:08Ihan huippua, kiitos! Tää on just hyvä, että tulee erilaisen genrenkin kirjoja kuin mitä mun oma kirjamaku on!
–
Näistä mä en ole lukenut MITÄÄN (hih miten hassua tämä, että miten kirjamakutottumukset on niin yksilökohtaisia), mutta joskus voisin kyllä jotenkin ”out of the box” laajentaa. Ja silloin on kiva tehdä just hyväksi tiedetystä päästä :) Muutama noista taitaa löytyä meidän kirjahyllystä Joelin kirjoista. Tuo Orjattaresi on sellainen, joka mua kyllä voisi kiinnostaa!
Oliver
10.6.2020 at 18:26Kannustan tarttumaan täällä Pohjantähden alla -trilogiaan. Ihan mahtava, ja kertoo suvun tarinaa usean sukupolven yli oikeassa historiallisessa ympäristössä :)
krista
14.6.2020 at 13:07Hitsi kun vaan pääsen ”omista henkisistä kynnyksistäni” yli, niin tää vois olla oikeasti sellainen, josta tykkäisin! Kiitos!
Nellisi
12.6.2020 at 08:08Luin Sotaromaanin lukiossa pakotettuna. Jos nyt siis puhutaan Väinö Linnasta. Olin ihan angstin partaalla sen takia. :D Ja WAU! Pidin siitä todella paljon ja vaikutuin.
krista
14.6.2020 at 13:08Nää klassikot on mulle kyllä vaikeita! Mutta pitäisi tosiaan antaa mahdollisuus!
S.
17.6.2020 at 01:18Itselläni hyvin samantyyppinen lista, jonne kipuaisi Hyperion kärkeen. Jos se on vielä lukematta niin suosittelen.
A
17.6.2020 at 11:07Kiitti vinkkauksesta, Hyperion menee heti mun lukulistalle!
Anna
10.6.2020 at 13:30Meillä oli näköjään vain yksi yhteinen kirja tässä listassa, mutta sehän ei haittaa yhtään mitään :) Minä en todellakaan jaksa noin syvällistä ja hienoa listaa tehdä, mutta jotain mitä nyt tältä istumalta tulee mieleen. Geishan muistelmat muuten on se meidän yhteinen.
Kirjat eivät ole tässä missään paremmuusjärjestyksessä vaan ihan siinä järjestyksessä kun nyt pomppasi mieleen.
J.R.R. Tokienilta
Roverandom, Oikeastaan tämä on satukirja, muttarakastan tätä satua <3 ja olen lukenut sen vasta aikuisena.
Pieni koira puree velhoa laskeesta ja tästä suivaantuneena velho tai taikoo koiran leluksi joka joutuu suuriin seikkailuihin.
Taru sormusten herrasta
Keski-Maa on sodan kynnyksellä ja kaikki kietoutuu pienen sormuksen ympärille.
Ylipäätään Tolkienin Keski-Maa on niin pitkälle mietitty ja upea kokonaisuus että sitä melkein uskoo lukevansa oikeaa historiaa. Jos lukee vain yhdennäistä kirjoista jotka sijoittuvat kyseiseen maailmaan ei vielä huomaa hienoutta, mutta useamman kirja lukeneena ei voi kuin ihmetellä ja kunnioittaa.
Enni mustonen
Paimentyttö (syrjästäkatsojan tarinoita)
Pieni Ida Erikson jää orvoksi, mutta onneksi löytyy ystävällisiä ihmisiä jotka auttavat häntä elämässä eteenpäin. Ida päätyy Topeliuksille ensin navettatöihin ja myöhemmin sisäpiiaksi. Tästä alkaa Idan uskomaton matka joka jatkuu usean kirjan ajan seuraten hänen ja hänen jälkeläistensä elämää (en tiedä vieläkö sarja jatkuu vai joko nyt on ilmestynyt viimeinen kirja).
Veikko Huovinen
Havukka-ahon ajattelija
Kirja jossa pääsee sukeltamaan luonnon rauhaan ja sen ihmettelyyn. Hurjan rauhoittava ja ihana lukukokemus.
Väinö Linna
Täällä pohjantähden alla
Klassikko joka avaa upeasti Suomen historiaa tällaiselle joka oppii asioita paremmin tarinoiden kautta kuin historiankirjasta faktoina ;)
Wendy Holden
Äidiksi keskitysleirillä
Ihana, kaamea ja ahdistava kirja jossa monta kertaa tulee itku ja lopussa vaikka huokaa helpotuksesta jää silti joku inhottava kiukku kytemään sisälle. Miksi maailmassa annetaan tapahtua tällaista.
Alexandre Dumas
Monte-Criston kreivi
Olen pitänyt tästä kirjasta ala-asteelta asti. En tiedä mikä tässä kiehtoo, mutta jotenkin olen palannut aina uudestaan ja uudestaan tämän kirjan äärelle.
Pirjo Tuominen
Opettajatar
Tämän hankin äänikirjana ihan randomisti nimen perusteella ja rakastuin heti. Todella rakastuin. Upposin tarinaan, rakastin sen vanhanaikaisuutta, rakastin sen todellisuutta, rakastin hahmoja ja kirjailijan käyttämää kieltä. En ole vielä lukenut häneltä muita kirjoja, mutta mies osti minulle opettajattaren jatko-osan. Nyt on vaan niin monta kirjaa jonossa että se joutuu odottamaan.
Torey Hayden
Häneltä en voi erotella suosikkeja, mutta lähes kaikki hänen kirjansa tempaavat mukaansa. Hän on erityisopettaja joka työskentelee traumatisoituneiden lasten parissa ja kirjoittaa todella elävästi kokemuksistaan ja näiden lasten tarinoista.
Häneltäkin odottaa yksi uusi kirja jota en ole ehtinyt vielä aukausemaan.
Jane Eyre
Kotiopettajattaren romaani
Useamman vuoden mietin että pitäisi joskus lainata tämä kirja kirjastosta kun sitten yllättäen toissa kesänä kun etsin omasta hyllystä luettavaa törmäsinkin tähän. "Hei meillähän on tämä!"
Upea kertomus joka keikkuu sillä rajoilla ollako uskottava vaiko eikö olla, mutta silti ihastuin kirjaan. Ei kaiken tarvitse olla niin todellista ;)
Richard Bach
Lokki Joonatan
Tämän lukaisee hetkessä ja minusta tarvitaan myös kirjoja jotka on nopeasti aloitettu ja nopeasti luettu. Vastapainona pitkille romaaneille.
Kertoo lokista joka oli erilainen ja jolla on suuremmat toiveet ja tavoitteet elämälleen kuin vain tapella muiden lokkien kanssa ruuasta.
Jos jaksaisin mennä kirjahyllylle tai muuten kaivella vielä tarkemmin muistojen sopukoita niin varmaan tulisi vielä monta mainitsemisen arvoista kirjaa, mutta otan nyt viimeiseksi tämän.
Andrzej Sapkowski
Noituri
Tähänkin kuuluu oikeastaan useampia kirjoja, mutta niputan nyt yhdeksi. Tämä on vähän erilaista fantasiaa.
Tarina sijoittuu maailmaan jossa elää ihmisten, haltioiden ja muiden olentoden rinnalla suuri joukko hirviöitä. Osa ihmisistä on muokattu ja koulutettu erityisesti suojelemaan ihmisiä näiltähirviöiltä ja tappamaan niitä. Noiturit ovat erityisen kestäviä ja voimakkaita ja joilla aistit ovat erityisen terästäytyneitä. heidän sanotaan myös olevan täysin tunteettomia. Heitä kutsutaan noitureiksi ja nämä tarinat seuraavat erään tietyn noiturin Geraldin elämää.
Tässä minua ehkä erityisesti kiehtoo se että puhtaasti hyviä tai puhtaasti pahoja ihmisiä tai ihmisen kaltaisia olentoja ei ole vaan kaikissa on jotain hyvää ja jotain pahaa.
krista
14.6.2020 at 13:10Ooooo kiitos, ja siis hei ihan mahtavaa, että kirjoitit myös pienet kuvaukset kirjoista! Noista voisin tarttua useaampaankin silleen ”itsenisisvistysmielessä” kesytä klassikko -henkeen, mutta erityisesti tuo Äidiksi keskitysleirillä voisi iskeä ihan tuohon ”mun genreenkin”. Kiitos!!!
ansku
10.6.2020 at 14:00eikäääää!! nyt mie itkin jopa vähäsen!!!! vitsit minkä vaivan oot nähnyt ns miun takia😳😳😥😱 kiitos kiitos kiitos! tutustun listaan ja kommentteihin rauhassa kun saan lapsilta rauhan😅 jee, nyt miulla on uusi lista alullaan(jossa tällä hetkellä ankeat kolme kirjaa😂) mutta tästä saa varmasti lisää täytettä siihen! ei vitsit oon kyllä nyt niin onnellinen❤️
krista
14.6.2020 at 13:13Ihana <3 <3 <3 ...ja siis täältä toisin päin eli kiitos SULLE, kun sun kommentista mä tän koko idean tähän postaukseen sain! :) Kiva, jos löydät tästä&kommenteista jotain sun alusta alkavalle listalle!
Anni
10.6.2020 at 14:58Kiitos vinkeistä! Puhdistus ja Meren katedraali oli kyllä hienoja, joten voisin tykätä muistakin listassa olevista. Piiat oli hyvä myös elokuvana! Oma kirjamaku on ehkä vähän synkän ja surullisen puoleen, mutta olen ajatellut että pitäisi laajentaa tämän kesän lukemistoa vähän kevyempään kirjallisuuteen. :)
Heti tuli listan jatkoksi mieleen juuri kuuntelemani Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe. Kaunis historiallinen romaani ihmiskohtaloista Toisen maailmansodan aikana.
krista
14.6.2020 at 13:14Hei tuota mä oon just katsellut äänikirjana! Toimi siis luettuna? Täytyy nyt pähkäillä, luenko sen vain kuuntelen, mutta jompi kumpi varmasti!
LeenaMK
10.6.2020 at 15:00Täältä kans ääni Tolkienin Taru sormusten herralle (siis minusta huikein kirja ikinä! Leffatkin on hyvät mutta ei yllä kirjojen tasolle. Itken sekä kirjassa että elokuvaa katsoessa aina loppuajan kuin vesiputous) sekä Le Guinin Maameri-tarinoille. Niin, ja George R.R. Martinin Tulen ja jään laulu, jonka kuutososaa on odoteltu jo vuositolkulla! Tämä siis on se kirjasarja jonka pohjalta Game of Thrones on kuvattu. Olisi kiva tietää miten Martin saa langan pätkät solmittua kun kirjoissa ne on vielä tosi levällään.
Kristan listalta olen myös lukenut Lucinda Rileyt ja ne on mukaansatempaavia ja hyvin kirjoitettuja. Samaan genreen menisi ehkä Kate Mortonin kirjat – Hatuntekijä tytär nyt nimeltään muistuu mieleen. Aiemmin pidin todella paljon Marion Zimmer Bradleyn kirjoista (Avalon-sarja) mutta törmäsin internetissä niin kauheisiin juttuihin kirjailijasta etten tiedä voinko enää koskaan niitä kirjoja lukea. Viime aikoina pysäyttäviä kirjoja on ollut ainakin Kaikki se valo jota emme näe. Khaled Husseinin (meniköhän se.nimikään oikein) kirjat on hyviä, ja sit oli joku ehkä.Jemenin aamut josta pidin myös paljon. Kuten huomataan niin mulla on ongelmana etten muista kirjojen tai kirjailijoiden nimiä ja lainaankin joskus samoja uudelleen.😅. Ai vielä voisin suositella Jussi Vatasen He eivät tiedä.mitä tekevät. Jännityspuolelta Nainen ikkunassa ja Nainen junassa oli.molemmat hyviä. Näitä löytyisi varmaan vaikka kuinka, koska suurin osa lukemistani kirjoista on kuitenkin jollakin tasolla hyviä/silmiäavaavia. Tänä vuonna olen tainnut lukea n. 30 kirjaa.
krista
14.6.2020 at 13:18Mulla on käynyt tuon Taru sormusten herrasta -kirjan kanssa (vuosia sitten) niin, että oon yrittänyt aloittaa varmaan viisi kertaa ja aina hyydyin niihin ensimmäisiin kymmeniin sivuihin. Mutta sitten kerran taistelin sen tylsän alun (oliko siinä jotain sukukuvausta, en muista tarkkaan…) yli ja sit kirja käynnistyi hienosti – mutta sit tuli joku katko lukemisesta ja kirja hyytyi uudestaan sinne, johonkin kolmasosan tienoille. Mutta mulla on tuo ihan kirjahyllyssä, voisi ottaa tän kesän tavoitteeksi ottaa sen taas sieltä käteen! Luulen, että olen ns. kärsivällisempi lukija nykyisin kuin ennen, jolloin tuota siis yritin lukea.
–
Kate Mortonia mulle onkin suositeltu, sitä täytyy testata! Ja siis KYLLÄ, Jemenin aamut, hitsi unoutui! Sen ois pitänyt päästä tälle lempparilistalle, mutta unohtui kokonaan kirjoittaessa! Jesh, kiitos myös muista tosi hyvältä kuulostavista suosituksista!
Assie
10.6.2020 at 18:03Mulla on aika erilainen lukumaku kuin sulla, mutta odotin koko ajan, että jossain kohdassa mainitsisit David Robertsin Shantaramin. Mutta ei, ei ollut. Jos et ole lukenut, niin ehdottomasti lukulistalle, täyttää kaikki kriteerit ja on oranssia kantta myöden jotenkin ihan sun tyylinen kirja. Tai siis, oletan niin, koska enhän mä sua tunne kuin blogisi kautta :D. Shantaram on paksu, todellakin järkälemäinen kirja, joka itkettää ja naurattaa, herättää tunteita ja jää pitkäksi aikaa kummittelemaan mieleen. Niin, ja sijoittuu Intiaan JA perustuu ainakin osittain tositapahtumiin. Ehdoton suositus!
krista
14.6.2020 at 13:25Mmmmmmmitä, tää on mulle ihan uusi juttu, en ole kuullutkaan! Jesh, jesh, jesh, nää on sellaisia lukijan tähtihetkiä, kun ”löytää” jonkun, josta heti kuulee, että se on ”oma juttu” mutta ei ole sitä vielä lukenut. Luen EHDOTTOMASTI, jee jee jee KIITOS!!!
Eve/Pinkkiä piiperrystä
10.6.2020 at 18:59Siun listasta ainoastaan Heather Morrisit olen lukenut ja tykkäsin. Meillä kun on aivan vastakkaiset kirjamaut. Luen niin paljon (melkein 300 kirjaa vuodessa) etten osaa sanoa mitkä ovat lemppareita. Kirjaan juuri sen vuoksi kaiken lukemani blogiin: http://pinkkiapiiperrysta.blogspot.com/2020/06/toukokuun-tulokset-kirja-neuleet-ja.html
Kirjastossa käyminen kanssani on kuulema rasittavaa kun joka puolen metrin välein alan hokea toi oli hyvä, ja toi ja kannattaa lukea toi.
krista
14.6.2020 at 13:29Ihanaa, kävin hetki kurkistamassa sun blogia :) Mä kans oon nyt kolmen vuoden ajan kirjannut lukemani kirjat blogiin, en varsinaisina kirja-arvosteluina vaan enenmmän sellaisesta näkökulmasta, että mitä fiiliksiä ne herätti. Mutta se on näppärä ”muistilista” itsellekin, että mitä on tullut luettua! Mulla käy muuten niin, että parin kuukauden päästä en välttämättä (kaikista kirjoista ainakaan) edes muista, että oonko mä lukenut sen vai en. Sama käy usein leffojen kanssa :D
–
Mutta siis VAU sä luet paljon! <3
Sara
10.6.2020 at 20:16Dekkareina Lars Keplerin Joona Linna – sarja. Sofi Oksaselta Stalinin lehmät, Iida Rauma Seksistä ja matematiikasta. Kirjailijoita en muista, mutta Poikani ääni (poikansa ja miehensä menettäneen äidin kirje Osama bin Ladenille) ja etenkin Kani nimeltä Jumala! Viimeisin on monen henkeen yhteenkietoutuva nopea, kaunis, koskettava ja kuristava tarina, ihan paras ja uniikki kirja, jonka oon lukenut kymmeniä kertoja pienessä aikuiselämässäni.
krista
14.6.2020 at 13:32Heeeei multa unohtui Stalinin lehmät tuolta listalta! Toisaalta muistan sitä vähän hämärästi; muistan, että tykkäsin, mutta muistan että en niin paljon kuitenkaan kuin Puhdistuksesta. Tuo löytyy omasta kirjahyllystäkin, hassua että en muistanut!
–
Kiitos vinkeistä, noista tuo Poikani ääni voisi ehdottomasti tulla mun lukulistalle!
Heidihartik
10.6.2020 at 21:57Ihan mahtava lista. Kiitos! Listassa oli monta omaa suosikkia ( Khaled Hosseinit, Lucinda Rileyt, Heidi Köngäkset ja Jojo Moyesin kirjoista mulla on myös samat suosikit!)
Omalle listalle lisäisin Gail Honeymanin Eleanorille kuuluu ihan hyvää -kirjan, Enni Mustosen Syrjästäkatsoja sarjan kirjat (erityisesti kirjat Emännöitsija ja Ruokarouva).
Toki vanha kunnon klassikko Täällä pohjantähden alla on varmasti minun listallani myös.
krista
14.6.2020 at 13:35Tuosta Honeymanista oon kuullut hyvää! Tuota Mustosta yritin aloittaa äänikirjana, mutta siinä oli jotain sellaista, että se meni liian ”iholle” alkuun (olikohan siinä äidin kuolema), kun kuuntelin sitä autoa ajaessa ja laitoin kirjan pois kuulokkeista. Ehkä luettuna voisi olla mulle parempi, tekisi kyllä mieli kokeilla vielä uudestaan!
–
Tuota Täällä pohjantähden alla -kirjaa kehuu yllättävän moni! Mä alan tosiaankin uskoa, että se on hyvä! En olisi millään arvannut, että se on näin suosittu myös tän ”meidän sukupolven” lukemistona, oon pitänyt sitä sellaisena setä/pappakirjana :)
Jenni M.
10.6.2020 at 22:13Vaikea muistaa yksittäisiä hyviä kirjoja, paljon vähemmän hyviä senkin edestä.
– Mma Ramotswen Naisten etsivätoimisto -sarja on ollut ihanan leppoisaa hyvän mielen lukemista. Sijoittuu Botswanaan ja Roobioksen juomiseen. :D
– Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinat avaa kivasti Suomen kulttuurihistoriaa. Eniten tykkäsin sarjan ensimmäisistä osista.
– Monte Criston kreivi 1&2 olivat omalla tavallaan viehättäviä
– Agatha Christien Hercule Poirot dekkarit oli joskus suosikkeja lukemistossani
– Tintti-sarjakuvista pidin nuorena :)
– Rileyn sisarussarja on uusin tuttavuus ja ihastuttava
Puumis
11.6.2020 at 08:07Khaled Hosseinin Leijapoika oli niin kauniisti kirjoitettu, että itku pääsi lukiessa (mikä on harvinaista).
Muita omia suosikkeja: Malala Yousafain ”Minä olen Malala”. Kertoo afgaanikoulutytöstä, jonka taliban yritti murhata. ”Minä, Phoolan Devi”: alhaiskastinen intialaistyttö naitetaan 11-vuotiaana sadistiseen liittoon, päätyy lainsuojattomaksi ja joutuu lopulta vankilaankin (ei ole spoiler haha). Valittiin sitten lopulta Intian parlamenttiin.
Ja sit hei Pajtim Statovcin kirjat! Uskomattomia kielikuvia, kertoo maahanmuuttajan (Kosovo) kokemuksista Suomessa ja muualla.
Nellisi
11.6.2020 at 19:27Hih, nää on just sellasia kirjoja mitä kuvittelin vanhana ja viisaana lukevani. Mut en ilmeisesti oo vielä vanha ja viisas. :D
.
Mut itse kaipaan kirjoiltani kepeyttä, vaikka ihmistarinat kiinnostaakin. Dekkareita luen ja just esim Seppo Jokista (siksikin koska sijoittuu Tampereelle ja tuttuihin paikkoihin) ja Ilkka Remestä. Juuri luin jääkiekkoon liittyvän kirjan Jääkiekkokaupunki, joka oli kyllä hyvä. Jääkiekon lisäksi myös rankempia aiheita käsittelevä.
.
Mutta voin suositella ehdottomasti myös kirjaa nimeltä Seitsemän nimen tyttö. Kertoo tytöstä, joka karkasi Pohjois-Koreasta. Avaa silmiä aika hurjalla tavalla siitä millaisessa maailmankuvassa Pohjois-Koreassa eletään.
Nellisi
12.6.2020 at 08:14Ja apua, miten muka voin unohtaa… :D Olen lukenut Harry Potterit NIIN monta kertaa, etten enää muistakaan. Tai viimeisen vain kerran, mutta osan kirjoista jopa 7 kertaa. Hämmästyn joka kerta kuinka suuri niiden uudelleenlukuarvo on, sillä joka kerta olen löytänyt niistä jotain uutta ja yllättävää. <3
Tilia
12.6.2020 at 09:20Tässä ei ole kaikki suosikkini, mutta sellaisia, joissa voi olla jokunen, josta saattaisit pitää:
—
Pirkko Saisio: Pienin yhteinen jaettava, Vastavalo ja Punainen erokirja; Jaan Kross: kaikki kirjat, mutta järkälemäisin on Uppiniskaisuuden kronikka; Anni Kytömäki: Kultarinta; Tove Jansson: kaikki aikuisten kirjat; Minna Rytisalo: Rouva C.; Kalle Päätalo: Iijoki-sarja tai Koillismaa-sarja; Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla; Indrek Harkla: Apteekkari Melchior -dekkarit, Viivi Luik: Seitsemäs rauhan kevät; F. E. Sillanpää: Nuorena nukkunut ja Minna Canthin teokset.
Piipu
13.6.2020 at 15:47Nappaan heti muutaman suosituksista kirjastosta, kun loma koittaa, kiitos listasta! Hosseinin kirjat ovat omia suosikkejani myös. Mietin, lukisinko jo tänä kesänä ne uudestaan. Lukeeko muut lempikirjojaan uudestaan vai olenko ihan kummajainen?
Suosittelen Espanjaan sijoittuvaa Carlos Ruiz Zafonin kirjaa Tuulen varjo. Pidin valtavasti. Jatko-osat ”löysin” vasta tänä vuonna, mutta eivät mielestäni yltäneet samalle tasolle.
Mulla on ollut joku juttu ollut suomalaisten kirjailijoiden kirjoja kohtaan, vaikka nuoruudessa mm.Tuija Lehtisen kirjat tuli luettua. Eve Hietamiehen kirjat Yösyöttö, Tarhapäivä ja Hammaskeiju luin työkaverin suosituksesta (en ollut katsonut elokuvaa) ja yllätyin positiivisesti.
Tuomo
14.6.2020 at 00:28Kiitos palkon hyvästä listasta. Tästä lähtee useampikin kirja lukulistalle. Oma kirjamakuni on genren osalta hyvin samantyylinen. Pidän oikeisiin historiallisiin puitteisiin sijoittuvasta fiktiosta. Eeityisesti Ildefonse Falconesit ovat tuolta listaltasi kolahtaneet lujaa. Hosseinin ja Morrisin kirjoista olen myös pitänyt paljon.
Ensinnäkin komppaan hyvin vahvasti Assien tuossa jo aiemmin suosittelemaan Gregory David Robertsin Shantaramia. Se on yksi kaikkien aikojen suosikkejani.
Yllätyin, että kukaan ei vielä ollut maininnut Ken Folletia. Hänen vuosisata trilogiansa (Kun suuret sortuvat, Ikuisuuddn Ääri ja Maailman Talvi) on huikea kuvaus 1900-luvusta useiden eri puolella maailmaa asuvien sukujen tarinoiden kietoutuessa yhteen eri sukupolvien kohdilla. Useat vuosikymmenet, useat sukupolvet ja järkelemäisyys taattu (kaikki kolme kirjaa lähes 1000 sivun jötisköitä)!
Myös kaksi hänen 1100- ja 1200-luvun Englantiin sijoittuvaa kirjaansa Taivaan Pilarit sekä Maailma vailla loppua ovat loistavia.
Lisäksi olen pitänyt suuresti Conn Igguldenin Julius Ceasarista kertovasta Keisari-sarjasta sekä Tsingis-kaanista kertovasta Valloittaja-sarjasta.
Täällä Pohjantähden Alla sekä Kurjat ovat mielestäni myös olleet hienoja ajankuvia. Komppaan myös Anthony Doerrin Kaikki se valo jota emme näe -kirjaa ja lisään Kristin Hannahin Ranskan vastarintaliikkeen ympärille kietoutuvan sisarustarinan Satakieli.
Historia-genren ulkopuolelta Jo Nesbön Harry Hole – sarja sekä Stieg Larssonin Millenium-trilogia (myös David Lagercrantz jatko-osat vaikkeivät alkuperäisen kolmikon tasolle pääsekään) ovat osuneet kovaa.
Noona
15.6.2020 at 11:12Hurjan hyvä listaus Krista, ja mahtavia tärppejä myös muilta! 😍 Täältä tosiaan voi tulla etsimään inspiraatiota, kun pää on tyhjä esim kirjastoreissulla. Komppaan myös Pohjantähti-trilogian erinomaisuutta ja suosittelen ehdottomasti. Alku oli itselleni vähän kankeaa, mutta kun vauhtiin pääsee niin ei malttaisi lopettaa. Trilogia avaa hienosti tavallisten ihmisten näkökulmia sisällissodan syihin. Sen jälkeen voi myös tarttua hyvin Kjell Westön Missä kuljimme kerran ja uppoutua samaan osin saman aiheeseen upean Helsinki-kokemuksen kautta. Tämä kirja on mielestäni Helsingissä asuvalle itsessään tosi hieno, kun siinä kuvataan kaupungin kasvua 1900-luvun alussa. Suositukset myös kirjoille kaikki se valo jota emme näe (kuuntelin ja pidin ainakin bookbeatin lukijasta) ja satakieli, jotka täällä mainittiin. Näissä kuvataan kiintoisasti sodan vaikutuksista siviileihin ja naisiin. Oma suosikkisarjani on elena ferranten Napoli-sarja, joka kertoo kahden ystävyksen tarinasta läpi heidän elämänsä. Tapahtumapaikkana on eräs Napolin köyhä kortteli ja sen ihmiset ja perheet. Kirja on paitsi äärettömän hienosti kirjoitettu niin myös mielenkiintoinen sikäli, että siinä kuvataan myös poliittisia aiheita ja ilmiöitä kuten naisliikettä, mafiaa ja luokkien välistä eriarvoisuutta. Vahva suositus tälle! Ja voisinpa summata, että oma yksi suosikki genreni näyttää näköjään olevan Eurooppaan 1900-luvulla sijoittuvat historialliset kuvaukset tavallisten ihmisten elämästä.
Julia
15.6.2020 at 21:07Listasi jatkoksi sopisivat ainakin Tuulen viemää (klassikko ansaitusti) ja täällä jo mainitut Kaikki se valo jota emme näe ja Shantaram. Arundhati Roylta muuten tuli vihdoin toinen kirja Äärimmäisen onnen ministeriö.
Kirjailijoita, joiden teoksista pidän: Rohinton Mistry (Intia-aiheisia, ei taida olla suomennettu), Joanne Harris (Pieni suklaapuoti on tunnetuin, mutta omat lempparini ovat Sarkaa ja samettia sekä Herrasmiehiä ja huijareita. Näissä on ihana tunnelma ja pieni jännitystwist mukana ilman että ovat pelottavia), Doris Lessing (erityisesti osittain omaelämäkerrallinen Väkivallan lapset -kirjasarja, sijoittuu Afrikkaan. Viides lapsi -teoksen luin, kun olin raskaana, sitä en suosittele kenellekään).
Nuorena todella suuren vaikutuksen tekivät: Jostein Gaarderin Appelsiinityttö sekä Walter Moersin Kapteeni Sinikarhun 13 ja 1/2 elämää. Teidän tytöt voisi tykätä näistä vähän vanhempina. Niin ja tietenkin Potterit for ever!