”Perhonen
munii munasen.
Munasta kuoriutuu
toukanpoikanen.
Toukka koteloituu
kotelosta kuoriutuu
perhonen.”
– Fröbelin palikat –
Tämä iloinen perhetapahtuma tuli nyt sitten todistettua. Meidän keittiössä.
Ennen sunnuntai-iltapäivää 4.9.2016 klo 17.15 en edes tiennyt, että on olemassa sellainen öttiäinen kuin jauhokoisa. Tämä hetki jääköön muistoihimme: olin juuri puhumassa äitini kanssa puhelimessa kirjastossa. Lojuin rauhassa futonilla, kun Joel tuli paikalle tyrmistyneen näköisenä.
Oli avannut myslipussin.
Joel tunnisti öttiäisen heti: sillä on kuulemma ollut niitä joskus ajat-ajat sitten Kalliossa. Minun piti googlata ennen kuin uskoin – itsekin olin nähnyt keittiössä vilauksia pienistä mustanharmaista perhosista, mutta olin kuvitellut niitä ihan harmittomiksi kesän yökkösiksi. Keittiön ikkunakin kun on jatkuvasti auki.
Mutta jauhokoisoja ne sitten olivat, ei epäilystäkään. Vieraslaji, joka on kuulemma leipomoiden ja mylläreiden riesa. Nyt myös meidän. Tulleet siis joidenkin jauhojen mukana ja päättäneet jatkaa sukua meidän keittiössä.
Yöks.
Avonainen mysli paikallistui siis paheiden pesäksi, mutta veikkaanpa, että öttiäinen on pullautellut muniaan muuallekin. Niinpä… huokaus… kaikki potentiaalisesti munitut kuivakamat (jotka eivät olleet tiiviissä alkuperäispakkauksissaan tai muissa kannellisissa rasioissa) roskiin. Kolme roskasäkillistä.
Joel tässä yrittää näyttä surulliselta, mutta sillä selvästi naurattaa.
Umpinaisissa purkeissa olleet kamat käytiin vain läpi ja säästettiin. Aika moni juttu meillä kannellisissa rasioissa oli alunperin ollutkin (mm. riisi, kaakao), mutta kun täällä ei ole tätä ennen minkäänlaisia keittiöttiäisiä ollut, olimme alkaneet lipsua…
No nyt se sitten kostautui.
Useissa netin jauhokoisan torjuntaohjeissa sanotaan, että saastuneiden aineiden hävitys, kaappien siivous ja myrkytys.
Joel olisi jo lähtenyt myrkkykauppaan ja minäkin saattaisin mihin tahansa muuhun huoneeseen (no paitsi ehkä makuuhuoneeseen) myrkkytropit tarvittaessa suhauttaakin, mutta keittiöön suihkutettavat tuholaismyrkyt tuntuvat vaan itsestäni niii-iiiin pahalta.
Niinpä mun toiveestani siivottiin vaan tosi hyvin, ostetaan lisää tiiviskannellisia astioita ja tarkkaillaan tilannetta.
Mitä luulette – riittääkö?
Jos jotain positiivista tästä, niin tulipa sitten siivottua kuiva-ainekaapit ja käytyä läpi myös päiväysvanhat takarivin tuotteet.
Mitään arkeologisia löytöjä sieltä ei tällä kertaa tullutkaan, koska aikoinaan muutossa kaikki päiväykset katsottiin läpi ja poistettiin vanhat – ja tietysti senkin jälkeen hyllyjä on silloin tällöin käyty läpi. Mutta muutama 2014 vanhentunut vuosikertatee ja maissinaksu siellä kyllä lojui.
Nyt on sit kuiva-ainekaapissa tilaa.
Aamulla vielä keittiön katossa uinui yksi perhonen. Imuroin sen. Graah, joutuukohan tässä myrkytyshommiin?
54
I
6.9.2016 at 15:44Meillä oli myös riisihäröongelma keväällä,enkä myöskään ollut kovin innoissani myrkyttämässä keittiön kaappeja,joten ostettiin Kärcherin höyripingviini. Sillä höyrytin kaiken mahdollisen keittiössä,kaikki raot ja aluset ja kaapit yms. Jouduin tehdä sen kaksi kertaa viikon sisällä,mutta sitten ne katosivat :) suosittelen tuollaista höyrypesuria,jos ei raaski omaa ostaa niin ehkä jollain tutulla on lainata,ja kyllä niitä vissiin voi jostain vuokratakin :)
Anni G
6.9.2016 at 21:55Meillä nyt kolmas täysi siivous lopulta taisi hävittää koisat. Pesä löytyi mm, myös avaamattomasta kuivahedelmäpussista. Ne menee kaikkialle, siis ilmeisesti pakettien läpikin. Mulla on nyt jopa pikanuudelipussit purkeisa :)
tiuhti
9.9.2016 at 15:50yyyyrhhhhhh inhottavaa! meillä taloon tuli kesällä ihravyötiäinen..HYYII. Myös pihtihäntä eksyi kesällä keittiöön eikä voinut edes kiljua kun lapsi oli juuri nukahtanut :D
Itse olen raidia laittanut tarpeen tullen ja tuulettanut ja pessyt jälkikäteen hyvin..ihan sairasta rumbaa mutta ei siinä ötökkäinhossa muutakaan mieti :D kannattaa koko keittiö huseerata kunnolla ja listat ym varsinkin..
On se ihanaa kun luonto tulee vähän liian lähelle.. :D