Kyselin ennen tyttöjen synttäreitä täällä lahjavinkkejä ”krokotiilisistä” synttärilahjoista – ja niitä tuli paljon, ihania ja mahtavia krokotiilivinkkejä, kaunis kiitos kaikille! ♥
No, kuinkas sitten kävikään?
Aika erikoinen krokotiili?
Siinähän kävi tosiaan sitten niin, että meillä oli just sillä viikolla patjojen vaihtaminen käynnissä. Vanhat patjat odottivat noutoa Sortti-asemalle, ja siksi aikaa ne sijoitettiin alakertaan leikkihuoneen lattialle – vapaasti pompittavaksi!
Ja sehän oli tietysti lasten mielestä ihan mahtavaa!
Niiden poisvienti ei sitten ollutkaan niin mahtavaa. Missä me nyt sitten pompitaan, niisk?
Patjojen jälkeen lapsi haikaili useamman kerran kotiin jotain pomppivaista. Trampoliinia meille ei tule, mutta mikä muu juttu voisi olla jotain pomppivaista. Vieläpä sisätiloissa, hmm.
Sitten Joelilla välähti: sellainen pomppuponi! Vaikka ne ovatkin usein kai pienemmille lapsille ajateltuja, meidän Seela tykkäsi niistä valtavasti Espanjassa Le Petit Cocossa. Kas näin:
Mistä saisi pikana (silloin puhuttiin jo seuraavasta päivästä; ai miten niin viime tipassa…?) pomppivaisen ponin?
Oi google, oi Facebook, auttakaa! Netistä saisi tilaamalla, mutta kun pitäisi saada heti. Missä ne kaikki ToysRUsit ja muut ovat, kun niitä tarvitaan? Joo joo, konkurssissa.
Lopulta poni löytyi siivousvälineliikkeestä Malmilta. Oi kyllä. Mainostaisin paikan nimenkin (jos joku muukin googlaa ”meille pomppuponi nyt ÄKKIÄ”), mutta he sanoivat, että he eivät aio tilata niitä enää lisää tämän jälkeen, kun myyvät nyt varastossa olevat.
Mutta poni siis saatiin! Ja lapsen mielestä se on aasi eikä mikään poni aivan ihana.
Ja kyllä: se olisi voinut olla se isompikokoinen poni. Ja netti näytti myös kaikenmaailman hienoja pomppuyksisarvisia, ei sentään pomppukrokotiileja. Mutta…
No. Joskus tulee mieleen, että voisi olla vähän aiemminkin liikkeellä näiden kanssa, mutta… no, tää elämä (ja me siinä) on tätä mitä on.
Ja hieno ja erittäin rakastettu lahja tuli, se on tärkeintä!
…ja toiseksi tärkeintä tietysti on:
…laatikko.
24
murina
8.5.2019 at 16:44Siis ihan selvä aasi!
krista
9.5.2019 at 09:29Näin sanoi myös Seela! Eihän ponilla ole tuollaiset korvatkaan! <3
Anna
8.5.2019 at 17:35Aasi.
Kiva kun löytyi mieleinen lahja vaikka se ei krokotiili ollutkaan :) Meillä sai lapsi rukean pomppukoiran (https://media.hintaseuranta.fi/prod/i25426426w800h465.jpg). Koira tuli vuodenvanhalle, mutta tällä hetkellä meidän kohta 5v hyppii sillä paljon enemmän. Ja on muuten jalkalihaksille hyvää työtä tuollaisella hyppiminen!
krista
9.5.2019 at 09:32Oi miten hieno pomppukoira! Ja joo, tuo on siis kyllä tosi pitkäikäinen lelu! Mua ihan harmittaa, kun meillähän on siis ollut ajatuksena hankkia tuollainen jo silloin, kun Silva on ollut taaperoinen – tässä on missattu jotain 6 vuotta pomppimista nyt :D Mutta nytpä tuli ostettua, ja mieleinen on! <3
Vannikkila
8.5.2019 at 19:12Ihana tuo alemman pomppukuvan ilme!
krista
9.5.2019 at 09:32:D
HelKaMa
8.5.2019 at 19:31Meillä keskimmäinen sai aikoinaan pomppukirahvin 1 v lahjaksi (siihen sai semmoisen keinujalaksen, eli oli keinukirahvi alkuun). On edelleenkin melkein 7 v jälkeen kovassa käytössä, nyt kylläkin 5 v pikkusisko sillä enemmän pomppii 👍🏻
krista
9.5.2019 at 09:41No vau! Googlasin, ja näköjään näihin poneihinkin ois saanut sellaisen keinuosan, oispa ollut hienoa jos ois tajunnut jo aikoinaan ostaa tällaisen just niin kuin teillä, ensin keinumiseen ja sit pomppuihin. Ai että mä tykkään tällaisista pitkäkäyttöisistä leluista!
A
9.5.2019 at 10:38Meillä taas 2v. lahjaksi saatu pomppukirahvi majaili lähinnä huoneen nurkassa ja päätyi uuteen kotiin pari vuotta pölyynnyttyään…niin erilaisia on lapset ja perheet :)
krista
9.5.2019 at 11:05Näinhän se menee, yhden kodin hitti voi olla toisen kodin floppi – ja etukäteen kun ei voi monesti suosiota ennustaa. Mutta hei toivottavasti kirahvi on päässyt kovasti pomppimaan uudessa kodissaan! <3
-
Meillä on joitain tällaisia (isoja) juttuja, joilla lapset eivät leiki, mutta JUST kun ois laittamassa myyntiin, niin jo herää innostus. Esimerkiksi keinuheppa on yksi sellainen :D Heti jos meinaa alkaa myymään, niin yhtäkkiä se on MAAILMAN RAKKAIN. Ja tämäkin on kuultu (kun myin Mega Blocks -palikat): ÄITI AINA SÄ MYYT MEIDÄN KAIKKI RAKKAIMMAT LELUT :D Omg, taisin aiheuttaa traumat :D
Onneli Winter/onnelin elämää
9.5.2019 at 06:05ihana mikä onni kuvastuu kasvoilta :) lapsen ilo on kyllä ihan parasta! Laatikosta voi saada vaikka mitä …vaikka tallin uudelle pomppivaiselle. Teidän taitavat taiteilijat varmasti näppärinä koristelevat ulkokuoren ;)
krista
9.5.2019 at 09:42Lapsen ilo kyllä palkitsee aikuistakin ihan täysimääräisenä <3 <3 <3 Hahaa, se näkyy ehkä mun kasvoiltakin tuosta tärähtäneestä kuvasta, että lapsen ilo tarttuu aikuiseen :D
-
Ja KYLLÄ, laatikkohan on tietysti (arvasit!) jo taiteiltu <3 Ne on milloin laivoja ja milloin koteja, tää laatikko sai muistaakseni viidakkoteeman :)
anna x
9.5.2019 at 21:00Ihanaa, tässä hyvä idea meidänkin tulevalle synttärisankarille. Trampoliiniasiaa olemme myös pohtineet, ja nyt alkoi kiinnostamaan että miksi ette sitä hanki?
krista
9.5.2019 at 21:10Mahtavaa! Oli kyllä tykätty lahja :)
–
Trampoliinittomuus on Joelin tiukka linja (se vihaa niitä), ja enimmäkseen käsittääkseni onnettomuusriskisyistä. Meillä on perhetuttu, joka (hmm, miten sen nyt muotoilee) tekee töitä näissä onnettomuuksissa olleiden kanssa, ja hän vannotti jo Silvaa odottaessa, että ei sitten trampoliinia. Toki se on verkolla varustettuna JA yksi lapsi kerrallaan varmaan ihan turvallinen. Me ollaan just niitä nipoja, jotka ei anna lasten pomppia trampoliineilla yhtä aikaa, vaikka lähes kaikki muut lapset maailmassa näyttäis saavan pomppia trampoliineilla kavereiden kanssa yhtä aikaa… Mutta siis: nipotussyyt :D Ja siis MUN mielestä trampoliilla haluaisin pomppia itsekin, mutta Joelille tämä on tärkeä linjakysymys enkä viitsi harata vastaan.
Tilia
10.5.2019 at 08:14Minä olin Joelin kannalla vuosia ja sanoin, ettei ikinä meille tramppaa pihaan. Ei ikinä. Ruma ja vaarallinen ja mitä kaikkea. Muutama jo vuosi sitten pehmenin (nykyään on myös suklaamuroja ja sokerijugurttia toisinaan ja jopa se pleikkari, vanhuus ei tule yksin) ja ostettiin se vekotus meillekin, kun lapset olivat aina naapurien trampoille pyrkimässä. Trampan kasaus on kevään kohokohta, jota todella odotetaan. Lapset käytännössä asuvat trampalla koko kesän, illalla joutuu käskemään sisälle. Aamulla hyppivät siellä jo ennen aamupalaa kesäisin. Isompi käy myös ohjatuilla tramppatunneilla ihan harrastuksenaan läpi vuoden ja on oppinut tosi taitavaksi temppuilijaksi. Isompia vahinkoja ei ole sattunut, vaikka lapset ovat siellä nykyään myös yhtä aikaa, tosin yleensä nykyään niin, että toinen tekee ja toinen istuu sivussa katsomassa, kun voltteja heitellään. Alkuun olin nipo siitäkin, että vain vuorotellen. Jos Joel voit antaa periksi hiihdossa, voit antaa trampassakin. Luulen, että tykkäisit siitä itsekin. :)
krista
10.5.2019 at 09:07Hahaa, meillä kans on joustettu vaikka ja mistä eikä enää muistetakaan monia omia aiempia linjoja :D Mä oisin ITSE varmaan siellä trampalla noin niin kuin kuvaat, että teidän lapset on :D :D :D Yhden vapun kerran vietin trampoliinilla, ihan aikuisiällä siis, ennen lapsia. Mutta katsotaan, kääntyykö Joelin takki joskus (luultavasti tässä asiassa ei, mutta eihän sitä koskaan tiedä).
Tilia
11.5.2019 at 10:42Jos kääntyy, ostakaa Aconin tramppa. Se on tarpeeksi laadukas myös aikuisen hyppiä ja varaosia saa loistavasti (testattu). Tämä ei ole maksettu mainosta, mutta lapset sanoo aina käytyään muilla trampoilla, että meidän oma on kyllä paras hyppiä eikä liian löysä. Trampan voi myös kaivaa kuoppaan, niin ei ole niin ruma ja korkea pihassa eikä tarvi välttämättä suojaverkkoa, kun ei putoa korkealta. No, teidän kallioisella ja kivisellä pihalla se ei ole välttämättä paras vaihtoehto. Mutta hyvä tramppa kerää myös kaverit teille, voit perustella tällä Joelille, että kumpi on parempi, lapset kaverien trampoilla telomassa itseään (pian alkavat kulkea ilman teitä aikuisia ympäriinsä, mennä suoraan koulusta kavereille jne. ja onko siellä aina turvaverkot ja säännöt kunnossa?) vai kotona oman silmän alla kavereineen.