Joulun alla tänne kukkakioskeille ilmestyy silloin tällöin yksittäisiä joulukuusia. Ihan oikeita kuusia siis; yleisestihän täällä on muovikuuset kaikkialla, aito kuusi on harvinaisuus.
Toissa vuonna ostimme havupuutyyppisen pienen pensaskuusen, mutta viime vuonna saatiin oikea kuusi. Ruukussa kasvava, tosin. Ja sellainen oli meillä haaveissa tänäkin vuonna!
Mutta bongatakseen siis tuollaisen kuusen täytyykin olla sitten haukkana – etenkin siis jos haluaa tällaisen kuusiharvinaisuuden täältä keskustasta eikä lähteä autolla (jota meillä ei ole) hakemaan kauempaa. Tänään lähdin ensimmäistä kertaa kuusitoiviomatkalle vietyäni lapset aamulla päivähoitoon.
Insta Storysta löytyy aito reaktio siitä, kun näin kesken puheen kadulla oikean joulukuusen kesken puheen. Ja hepuloin. Ha ha.
Mutta siis long story short: me saatiin kuusi.
Ja se on…
…valtava.
”Easier with car, no?”, sanoi kukkamyyjä Joelille, joka lähti tuomaan kuusipuuta kävellen kohti meidän kotia.
Ovella meinasi iskeä epätoivo: jättikuusi ei mitenkään mahdu meidän miniasuntoon!
Mutta hei! Mahtui! Ta-daa!
Lapset heräsivät päiväunilta ja eivät meinanneet uskoa silmiään. Tänne on ilmestynyt joulukuusi!!! Isi sai perheen pienimmältä halauksen:
”Kiitos, ihana joulukuusentuoja!”
Lapset ottivat tuolit ja asettuivat kuusen eteen laulamaan:
”Siellä missä tunturimme kohoaa, siellä revontulet loimuaa.
Siellä missä poronkello kalkattaa, siellä on joulupukin maa.”
Joel osti Suomi-kaupasta piparitaikinaa ja kaupasta viinipullon (heh), koska kaulinta ei taaskaan ole. Ja koska viinipullokaulin on meidän perinne ja perinteistä täytyy pitää kiinni.
Joulutunnelmaa on joskus vaikea saavuttaa täällä palmujen alla.
Joskus se taas syntyy vähän niin kuin vahingossa.
33
Anne
7.12.2018 at 20:25Mulla on jo sitten täällä pari ”kaulinta” itelle valmiina :D
krista
7.12.2018 at 21:19Haha! Tää on meidän vakivitsi joulunaikaan: kun lapset on menneet nukkumaan, äiti haluaa vähän maistella kaulinta :)
HS
7.12.2018 at 22:46Voi apua, mulle tulee jotain ihan muuta ja liian tuhmaa mieleen kaulimen maistelusta… :D
krista
7.12.2018 at 22:48Apua :D Mulla ei tullut mieleenkään :D Mutta joo nyt tuli :D
Anna
7.12.2018 at 22:01Hei, vähän sivusta aiheen, mutta kun aina Espanjaan tullessanne olette ostaneet kaikenlaista kuten lakanoita, huonekaluja(?), mattoja yms. niin jätättekö ne aina siihen asuntoon vai mitä niille tapahtuu? Jos jätätte ne niin mitä luulette että niille tapahtuu vai voiko edes arvailla mitään.
Ihan uteliaisuudesta kysyn, en tuomitakseni jotain toimintatapoja tai sillä että minulla olisi mitään parempaa ehdottaa tilalle.
krista
7.12.2018 at 22:10Viime vuonna me tiedettiin palaavamme ja vuokrattiin täältä varasto, jonne me ne jätettiin :) Eli kaikki viimevuotiset käytössä :) Siksi me itse asiassa viime vuonna raaskittiinkin ostaa esimerkiksi lapsille pikkupöytää ja tuolia, eteiseen naulakkoja ym., kun tiedettiin jo seuraavan vuoden asuntokin ja että mitä siellä tarvitaan. Ja sitten puolestaan ekana vuonna myin ne yhteispakettina asunnon välittäjälle – silloin oli just pottaa ja lasten leikkimattoa ym. kamaa, josta lapsiperheet hyötyisivät. Ja sattumoisin seuraavana talvena törmäsimme asunnon seuraaviin vuokralaisiin ja he kertoivat, että kaikki meidän ostamat tavarat olivat heillä käytössä :)
–
Täällä on myös aktiiviset FB-kierrätysryhmät niin kuin Suomessakin eli sitä kautta myös tavaraa siirtyy näppärästi monissa tapauksissa! Etenkin lasten tavarat: turvaistuimet, matkasängyt ym. vaihtavat nopeasti omistajaa. Ihan ”viimeinen” kierrätyspaikka täällä sitten on kaupungin roskapisteiden vierustat. Sinne jos jättää, niin hyvin nopeasti löytää uuden omistajan, se on täkäläinen kierrätystapa. Mutta sitä ei ole koskaan vielä tarvinnut tehdä :) Eipäs kun sittenkin: joitain vaaatteita/kenkiä olen jättänyt, ja olivat hävinneet, kun kymmenen minuutin päästä kävelin ohi!
Anna
7.12.2018 at 22:21Kuulostaa tosi fiksulta :)
krista
7.12.2018 at 22:28Joo tämä täällä toimii näppärästi!
Onneli Winter/onnelin elämää
9.12.2018 at 10:06Muhkean kuusen löysitte eli ei muuta kuin koristeet oksille ja nauttimaan joulunodotuksesta. Saitteko muuten lapset askarteluilla koristelemaan makuuhuoneen ikkunasta avautuvan ankean näkymän kivemmaksi ? …vai onko ehkä joulu hiipinyt ikkunaan ;)
krista
10.12.2018 at 10:47Oli jopa vähän suunniteltua muhkeampikin :D Mutta mahtuihan se sitten kuitenkin olkkariin, vaikka rapussa näytti vielä toivottamalta :)
–
Jouluaskarreltu on PALJON (lapset rakastavat kaikkea väkertämistä), mutta aikuisten makuuhuoneeseen ei ole vielä ehtinyt yhtään tonttua tai lumihiutaletta. Mutta eiköhän tässä joulun lähestyessä ehdi kuorruttua jouluaskarteluihin koko asunto, tuosta lasten askartelutehokkuudesta päätellen :D