”On ihana päästä mummila mummila mummila mummila mummila mummila, on ihanaa päästä mummila mummila mummila mummila mummila mummila”, raikasi puutalossa pomppuhyppyjen välissä lauantaina aamupäivällä.
Ja kyllä, ihanaahan se oli, kaikkien mielestä! Vihdoinkin kaikki tähdet (lue: rokotteet, omaehtoiset eristykset) olivat suotuisassa asennossa yökyläilylle – ja vanhempien lapsivapaalle vapaa-ajalle eka kertaa viime kesän jälkeen.
Ensimmäisenä päivänä teimme sitä, mikä oli eniten tarpeen. Olimme rauhassa.
Siihen kuului mm. paikoillaan istumista, hiljaa olemista ja keskeneräisen neuletyön käsissä pitämistä ja ”kohta mä neulon”-ajattelua. Totesimme, että päivän keskeisin tavoite on syöminen ja nukkuminen, molemmat mielellään vähintään kahdesti.
Muutama rommicola sekä Prinssille morsian 1 ja 2 (joista jälkimmäinen aivan luokattoman surkea).
Aamulla pitkään nukkumista voi kutsua onnistuneeksi, sillä aamupala syötiin vasta klo 12.30. Voiko sitä silloin edelleen kutsua aamupalaksi?
Ja sitten suoraan parisuhderomantiikan ytimeen: hiirenkakkoja siivoamaan mökiltä!
Hiirenkakkoja ei muuten kannata koskaan imuroida – jos se onkin myyränpapanaa, se voi pahimmassa tapauksessa pössäytellä myyräkuumeet hengitysilmaan. Me lakaistaan ensin vanhalla harjalla papanat varovaisesti pois, ja sitten pyyhitään pinnat pesuaineella.
Maskit (nyt niitä sattuneista syistä on entuudestaan olemassa) kasvoilla ja hanskat käsiissä.
Myyräkuume ei nimittäin ole mikään kovin mukava sairaus; lisäohjeita myyränpapanoiden siivomiseen esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilla täällä.
Mutta hei – siellä mökillähän oikeasti oli ihan kevät. Joutsenet olivat palanneet joutsenlammelleen ja aurinko lämmitti terassilla. Takin voi jo riisua; istuin siinä hetken ja teeskentelin, että luin pari sivua kirjaakin.
Ennen mökkiyöpymistä tarkkailemme vielä, ilmestyykö uusia papanoita vai ovatko talviasukkaat poistuneet. Seuraavaksi on vuorossa tekstiilien roudausta.
Minä jo olin sillä linjalla, että ensi viikonloppuna yöksi, mutta Joel muistutteli, että millä patjoilla ajattelit nukkua. Sammalpatjoilla? Eli joo, ajetaanpa muutama reissu tavaraa sinne ensin.
Oikein onnistunut kahdenkeskeinen vuorokausi siis – ei siihen ihmeitä tarvita. Hetken hengähdys on ehkä helpointakin just näin: kun ei täytä silloin, kun oikeasti tarvitsee vain tyhjää.
19
Karina
12.4.2021 at 11:47Toihan on just sitä parasta aikuisten aikaa että saa tehtyä rauhassa asioita mitkä pitäisi saada tehtyä :D Meillähän voi nykyään jo tehdä ihan mitä vaan lasten ollessa mukanakin ja heidät voi jättää vaikka koko päiväksi keskenäänkin ja lähteä esim juuri mökkihommiin. Mutta eniten olen kaivannut tässä korona-aikana sitä että saa olla omassa kodissaan itsekseen! Meilläkin on nyt lapset olleet yökylässä mun vanhemmilla jo ja se on ollut kaikille osapuolille yhtä ihanaa. Vielä kun saisi tuon miehen johonkin mökille :D :D – saisi keskittyä ainoastaan itseensä! Mä en voi sille mitään, mutta mulle vaan tulee jotenkin huono omatunto kun vaikka (ennen koronaa) olin yksinäni kaupungilla – jota rakastan – ja kerrankin saisi olla rauhassa vaikka viisi tuntia putkeen niin joku pieni omatunto soimaa että siellä se mies nyt odottelee että sais alkaa kattoo leffaa. Ja sitten kotona haluun laittaa kasarimusaa soimaan ja laulaa mukana ja syödä jätskiä suoraan rasiasta enkä kaipaa siihen yhtäkään tuomitsevaa (edes leikillään) katsetta :D Että mä tartten kyllä sitä laatuaikaa välillä ihan itseni kanssa myös ja sitä odotellessa!