Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa.
”Joululaulumestari!”, luki lapsen Wilma-merkinnässä vähän aikaa sitten.
Hän oli kuulemma ollut ihan haka koulun joululauluvisassa:
”Tässä vesimalja…”
”SILMÄT HUUHTOKAA!”
”Petteri siitä asti…”
”PULKKAA PUKIN KISKOEN!”
Jälkimmäisessä oli mukana kompa – ei siis ”oli poro nimeltään”.
Hihi! En ihmetellyt tätä joululaulumestaruutta yhtään, kyllähän meillä joululaulut tunnetaan. Tästä erityistaidosta kiitos meidän perinteiselle joululaulukalenterille sekä viime joulun Kauneimmat Joululaulut -ihastukselle.
Meidän perhe löysi Kauneimpien Joululaulujen tunnelmallisen jouluntaian vasta viime vuonna – heh eli juuri sinä vuonna, kun niitä perinteisiä kirkossalaulamisen tilaisuuksia ei pystytty juurikaan edes järjestämään.
Mutta tämä on tätä nykyaikaa! Se tapahtui siis meidän osalta virtuaalisesti, totta kai. Samalla tämä virtuaalinen Kauneimpiin joululauluihin tutustuminen laski henkisesti kirkon kynnystäkin taas alemmaksi: voisin oikein hyvin kuvitella, että joskus tulevaisuudessa me astutaan ihan kirkkoon asti näitä ihania tuttuja lauluja laulamaan.
Oh, johonkin tosi tunnelmalliseen kirkkoon! Näen tietysti tässä mielessäni sellaisen postikorttikuvan, jossa lumihiutaleet kauniisti leijailevat talvimaisemassa. Ruuna virsta vielä ja silleen – reellähän me luonnollisesti sinne matkustettaisiin, ei millään ratikalla.
Tänä vuonna osa seurakunnista järjestää (rajoitukset ja terveysturvallisuus huomioiden) jo ihan perinteisiäkin Kauneimmat Joululaulut -laulutilaisuuksia. Meidän valinta tänäkin vuonna on kuitenkin tämä virtuaalinen osallistuminen.
Karaokestudio siis pystyyn puutalon olohuoneeseen, tatamille kuusen alle!
Otettiin mukaan ihan leikkimikrofonikin – onneksi siinä ei ollut paristoja.
Lasten kanssa laulettavaksi juuri sopivan pituinen (20 minuuttia) Kauneimmat Joululaulut -karaoke löytyy täältä. Näin ”konkarille” (haha yhden vuoden kokemus siis) oli tosi mukavaa, että tämän vuoden karaokeen oli valittu eri lauluja kuin viimeksi, eli siellä oli sellaista sopivaa yllätyksellisyyttä. Mitäköhän seuraavaksi tulee…? Kaksi lauluista oli harmi kyllä meille tuntemattomia – pitääpä treenata – mutta muuten sinne oli valikoitunut juuri sopivasti kivoja tuttuja lauluja. Ja erilaisia tunnelmia myös!
”No onkos tullut kesä” ja ”Jouluyö, juhlayö” taisivat tällä kertaa olla eniten meidän mieleen!
Joululaulukaraoken laulaminen on tosi hauskaa yhdessäoloa – hei tässäpä muuten yksi hyvä vinkki, jos otitte joulukuun ”joka päivä jotain yhdessä puuhastelua lasten kanssa” -haasteen vastaan. Vetäiskää ihmeessä joku ilta yhteinen erä joululaulukaraokea!
Mutta viime vuonna sen meidän lopullisen Kauneimmat Joululaulut -hurahtamispankin räjäytti kyllä ihan ehdottomasti kuitenkin striimattu lähetys kirkosta, VAU. Meidän oli siis silloin karaoken jälkeen tarkoitus ”ihan vaan kurkistaa” sieltä lähetyksestä vähän kirkkotunnelmaa, mutta lopulta lapset istuivat kuin nakutettu ruudun äärellä kokonaisen tunnin ajan ja lauloivat antaumuksella mukana.
Ihana, herkistävä hetki! Silmäkulmat eivät todellakaan pysyneet kuivina. Jotenkin se kirkon ihana, koskettava tunnelma todella välittyi kotiin ihan tuon pienen kannettavan ruudun välitykselläkin.
Lapet jo tietävät, että Sylvian joululaulun kohdalla äiti perinteisesti itkee.
Viime vuonna me ei hoksattu olla ihan sen kirkosta lähetetyn livestriimin äärellä, vaan me katsottiin se taltiointina seuraavana päivänä. Mutta tänä vuonna me ajateltiin ehdottomasti katsoa se juuri silloin ensiesityksen aikaan, eli nyt sunnuntaina 12.12.2021 klo 18.
Lähetys taltioidaan Viikin kirkosta, ja musisoimassa on Antti Vuoren 11-henkinen orkesteri, solistinaan Jepa Lambert. Kiinnostavalta kuulostaa myös sellainen, että mukana tunnelmaa luomassa on kristillinen tanssiryhmä Xaris Finland. Kuulemma voi myös tanssahdella kotikatsomossa. Ihana nähdä, miten tämä on toteutettu!
Lähetyksen tallenne on katsottavissa ihan loppiaiseen 6.1.2022 asti. Eli jos ei pääse sunnuntaina mukaan linjoille, niin sen voi katsoa tässä joulun ajalla ihan koska tahansa, ihanaa!
Koko Suomen Kauneimmat Joululaulut 2021 -verkkotapahtuman Facebook-tapahtumasivu löytyy täältä, ja itse lähetys ilmestyy Suomen Lähetysseuran YouTube-kanavalle tänne.
Kauneimmissa Joululauluissa on kuitenkin muutakin tärkeää kuin joulun tunnelman luominen: tapahtumien yhteydessä kerätty kolehti on tapahtuman alusta asti (vuodesta 1973 lähtien!) käytetty Suomen Lähetysseuran tärkeään työhön maailman lasten hyväksi. Monelle kirkossa käyvälle kolehti onkin varmasti se perinteinen tapa osallistua hyväntekeväisyyteen.
Itseäni tämä jo silloin viime vuonna vähän mietittyi, kauhistuttikin. Mitä tapahtuu tälle tärkeälle työlle, jos perinteinen ”suomalaisten kirkossakävijöiden kolehtipotti” jää saamatta? Ei kai Kauneimmat Joululaulut -keräyksen aiemmin mahdollistamista tärkeistä hankkeista (niistä esimerkiksi täällä) jouduta tinkimään?
Löytävätkö erityisesti vanhemmat osallistujat kolehdin sijaan muita tapoja lahjoittaa – löytävätkö he todella nykyaikaisten MobilePayn, tekstiviestilahjoitusten tai tilisiirtojen äärelle?
Onneksi viime vuoden tulos oli… no, ihan lohdullinen. Viime vuoden Kauneimmat Joululaulut keräsi noin puolet normaalista tuloksesta eli 448 000 euroa. Olosuhteisiin nähden (tosiaan lähes kaikki tilaisuudet oli peruttu) tuota voi varmasti pitää oikein hyvänä tuloksena!
Kiitos tästä kuului pääosin juuri yksityisille lahjoituksille, lisäksi seurakunnat antoivat omia lahjoituksiaan kolehtituottoa korvaamaan. Hienoa!
Toivotaan kovasti, että viime vuoden keräystulos tänä vuonna ylittyy ja palailee tuonne kohti ”normaalia”. Ja toivotaan tietysti, että jokainen, jonka sydän sykähtää Kauneimmille Joululauluille ja maailman lapsille, voi tehdä tänä vuonna pienen lahjoituksen vaikkapa tekstiviestillä tai MobilePaylla.
Me itse tehtiin viime vuonna tekstiviestilahjoitus samalla, kun katsottiin sitä kirkosta lähetettyä konserttia. Näin se tapahtuu:
MobilePaylla lahjoittaminen: lahjoita haluamasi summa MobilePayllä numeroon 61408.
Tekstiviestillä lahjoittaminen: lähetä viesti JOULU18 (18 €), JOULU36 (36 €), JOULU42 (42 €) tai JOULU50 (50 €) numeroon 16155.
Täällä lisää lahjoittamisesta.
Hei ja sitten tietysti tämä jokavuotinen äänestys: mikä on sinun mielestäsi se kaunein joululaulu?
Viime vuonna voiton äänestyksessä vei Sydämeni joulun teen, toiseksi tuli (minulle tuntematon) Taivas sylissäni, ja kolmanneksi itkuhanat aukityrskäyttävä Varpunen jouluaamuna. Lähelle kärkikolmikkoa pääsivät viime vuonna myös Sylvian joululaulu ja Tulkoon joulu.
Mikä sun mielestä on kaunein?
Mä äänestän… äääk, vaikeaa! Hitsi, onpa muuten ihan älyttömän vaikeaa! Keikuin tuolla äänestysvalikossa pitkään.
Mutta mä sanon tähän ”out of the box” -henkisesti nyt jotain muuta kuin nuo Sylvian joululaulun tai Varpusen jouluaamuna, jotka kyllä ovat tietysti ihan itkuisen kauniita. Mutta mä sanon nyt tähän näppituntumalla sen, mikä on päällimmäisinä ajatuksissa: Heinillä härkien kaukalon. Mä oon lapsesta alkaen vaan tykännyt siitä ihan valtavasti: jostain syystä aina näen sen silmissäni kuvina. Siksi se saa mun äänen, kaikessa perinteisyydessään.
Ja se on myös helppo laulaa, kun se ei mene liian korkealle eikä pääty mun osalta räkäitkuun, haha.
Äänestää voi Kauneimpien joululaulujen sivulta täältä, kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan hotellipaketti.
Laulakaa ihmeessä tänä(kin) jouluna Kauneimpia Joululauluja yhdessä lasten kanssa – virtuaalisesti se onnistuu siis karaokena täällä tai su 12.12.2021 klo 18 jälkeen kirkkokonserttitaltiointina täällä.
Se on ihanaa yhdessäoloa, juuri sitä läsnäoloon keskittymistä – ja se voi johtaa joululauluvisan voittoon ihananlämpimän joulutunnelman heräämiseen!
Anna
9.12.2021 at 18:26Äänestäisin ihan ehdottomasti Suvi Teräsniskan Tonttua tai Nissepolkkaa. Kumpaakaan ei tosin löytynyt listalta, mutta äänestykseen olisi saanut laittaa omankin ehdotuksensa listan ulkopuolelta :) Olin jo äänestämässä kun tajusin, että annan samalla lähetysseuralle luvan lähettää minulle mainoksia. Joo,ei kiitos näin ateistiperheelle :D
Monissa perinteisissä joululauluissa on kyllä todella kauniit sävelet ja kuuntelen ihan mielelläni esimerkiksi Kari Tapion joululauluja, mutta minulla menee joku henkinen raja siinä, että en enää vaan pysty laulamaan uskonnollisia lauluja. Ajatus niidenlaulamisesta tuntuu hurjan väärältä. Vähän jopa surullista, koska tavallaan menetän jonkun osan joulusta, joka oli ala-asteen koulun joulujuhlien iso osa (ei sillä, että haluaisin, että koulussa veisattaisiin, mutta on se silti vähän haikeaa).
Vähän sama kun haluaisin tänä vuonna ruukkukuusen, koska puu on elävä eliö ja sen kaataminen vain parin viikon takia tuntuu väärältä, mutta samalla menetän sen lapsuuteen kuuluneen kuusenkaatoreissun ja sopivan puun etsimisen. Tosin ajattelin myös, että jos hankittaisiin ruukkukuusi niin se pitäisi varmaan kesällä istuttaa pihalle ja, koska piha tulee jossain vaiheessa liian täyteen voisi noita ruukkukuusia niin joku vuosi hyödyntää ja kaataa kotipihalta joulukuuseksi. Kun niitä pitäisi kuitenkin kaataa.
Tai kun en halua osallistua sikojen joukkokasvatukseen ja teurastukseen joulua varten niin ollaan vaihdettu jouluruoka kalaksi, mutta silti välillä ikävöin paistuvan kinkun tuoksua ja sitä kun saatiin jo aatonaattona ensimmäiset lämpimät palaset kinkun tullessa uunista (aattona syötiin kylmänä).
On se hankalaa kun alkaa tiedostaa asioita ja joutuu opettelemaan ihan uudenlaisia jouluperinteitä :’D
Karina
9.12.2021 at 22:48Just tänään kun S-Marketissa raikui se ”Joulu on taas riemuitkaa nyt, lapsi on meille tänä yönä syntynyt…” en muista nimeä, niin mietin että aaarrgghhh mitkä sanat. Sävel on kaunis, mutta ei vaan pysty. Samoin ateistiperhe täällä. (Me ollaan aika paljon lasten kanssa tutkittu joulun (tämä sanahan itsessään viittaa siihen vanhaan talvijuhlaan kun taas Christmas on tämä kristinuskon joulu) vanhaa merkitystä pimeimmän ajan juhlana jolloin toivottiin taas hyvää satoa seuraavalle vuodelle, ennenkuin kristinusko keksi pistää sopivasti samaan syssyyn uuden juhlan kun se vanha sattui jo siinä olemaan.)
Minäkin äänestäisin Tonttua, ja se oli yksi lasten tuutulauluista kun he olivat pieniä. Ai että äiti oli ylpeä kun poika ainoana ryhmästä osasi laulaa sen mukana kun päiväkodissa olivat laulaneet – hoitaja (n. 60-vuotias nainen) tuli oikein kehumaan hakiessa. Sylvian joululaulu on myös yksi suosikeista, ei mikään yltiöuskonnollinen.
Nykyään myös Antti Tuiskun Lämmin lumi peittää maan soi joka päivä joulukuussa :)
Anna
10.12.2021 at 07:48Tulkoon joulu on tuon laulun nimi. Minua myös aina ihmetyttää miten hyvä joulu voi tulla jos kaikki rikolliset päästetään juuri jouluksi vapaaksi ”…pääskööt vangit vankiloistaan…” xD
Olen samaa mieltä, että sävel on tosi ihana. Ehkä voisi kehittää siihen jotkut ihan omat sanat (teen sitä aika paljon ihan muutenkin kun joku laulu soi päässä ja muokkaan siihen omaan arkeen sopivat sanat).
Meillä puhutaan jo kekrinä usein siitä, että monet joulun perinteiset tavat ovat alkuaan kuuluneet kekriin, mutta joulun saatua enemmän jalansijaa ja vuodenvaihteenkin siirryttyä kekristä joulun jälkeiseen aikaan (ensin kaupungeissa ja pikkuhiljaa leviten maaseudulle) siitä on tullut vuoden pääjuhla ovat monet tavat ovat siirtyneet kekristä jouluun.
Uskon, että nämä takapotkut mitä uskonnolliset jutut nyt aiheuttaa johtuvat pääasiassa siitä kun on jouduttu vääntämään esim. varhaiskasvatuksessa ja kouluissa katsomuksellisen toiminnan kanssa jo pidemmän aikaa eikä ihan kaikkialla vieläkään ole asiat niin kuin pitäisi (meille tuli kyllä aivan oppikirjaesimerkki oikein hoidetusta tiedotuksesta joulupolun suhteen, eli kaikille tarjottiin kaksi vaihtoehtoa joiden sisällöt kerrottiin ja kysyttiin kumpaan lapsi osallistuu) niin kaikkeen kiinnittää huomiota ja nousee tunnereaktio. Kunhan tilanne tasaantuu niin varmasti myös omat reaktiot tasaantuvat ja näihin kristillisiin lauluihinkin pystyy suhtautumaan neutraalimmin (itse tosin tuskin enää tulen laulamaan virsiä, koska laulettu rukous ja jos en uskonnottomana osallistu muidenkaan uskontojen rukouksiin niin en myöskään kristinuskon).
krista
10.12.2021 at 09:35Hihi me ollaan kans ihmetelty tuota ”pääsköön vangit vankiloistaan”. Että hyvää joulua vaan, murhaajat vapaana :D Oisinkohan mä joskus tehnyt tuosta postauksen, muisti pätkii… Mutta muistan, että joku silloin pohti, että se vois olla sellaista ”henkistä vankeutta, henkisistä kahleista vapautumista” tms. Itse taas me ollaan lasten kanssa pohdittu, että ehkä se voisi tarkoittaa jotain aikoinaan mielipidesyistä vangittuina olevia, mielipidevankeja siis? Tai sitten kolmas potentiaalinen: jos ne vaikka tekee parannuksen ja sen jälkeen vapautuu…? Ois kiinnostava tietää siitä alkuperästä, että mitä sillä silloin alunperin on tarkoitettu! Löytääköhän google, täytyypä testata!
–
Mä uskon, että omat kokemukset tosiaan vaikuttaa siihen, miten uskonnollisiin perinteisiin suhtautuu. Jos on tosiaan joutunut vääntämään, niin varmasti se tuntuu asenteessa. Ja sitten myös toisin päin: meillä on mennyt koulussa ja varhaiskasvatuksessa kaikki ihan oppikirjamaisen hyvin ja tämä meidän paikallinen seurakunta on vieläpä erittäin tunnettu sellainen… heh suvaitsevaisuusseurakunta? Tuo sana nyt tuli ihan mun omasta päästä :D Mutta siis tekevät valtavan paljon hyvää työtä tällä alueella ja laajemminkin, ovat vahvasti järjestämässä erilaisia keräyksiä jne, ”meidän oma kirkkoherra” siis on Kari Kanala. Mutta tosiaan varmasti tää kaikki positiivisuus sitten puolestaan on rakentanut meidän perheen asenteen kirkkoa kohtaan erittäin positiiviseksi – vaikkakin olen hyvin tietoinen, että kaikkialla asiat eivät todellakaan ole näin hyvin, mutta toivottavasti kehitys on tuohon suuntaan!
–
Meidän ”kotiateisti Joelilla” oli muuten joskus meidän tavatessa jopa negatiiviset ajatukset kirkkoa kohtaan, mutta ne ovat selvästi muuttuneet. Hih mä muistan alkuun, kun näytin sille Kirkko ja Kaupunki -lehdestä, että mitä se kirkko nykyään (täällä meillä päin) on tai voi parhaimmillaan olla :) Lapset on olleet Espanjassa seurakunnan kerhoissa ja päivähoidossa, siellä enkelipuvuissa jouluisin jouluevankeliumissa ja se on ollut Joelillekin ihan ok, ei mitään sitä vastaan. Sehän on se joulun tarina, sitä kerrotaan niin kuin muitakin tarinoita ja kerrotaan, että jotkut ihmiset uskovat tähän totena ja toiset eivät. Heh tänä aamuna tämä kotiateisti lauleli aamutoimissa, että ”Jeesus tullut on” – tarttui siis siitä, kun meidän tämän aamun joulukalenterilaulu oli se ”Hiljaa hiljaa joulun kellot kajahtaa” :D
7veen ja 3veen äiti
10.12.2021 at 17:33Tuo Tulkoon joulu on aika uusi joululaulu – tai no siis 80-luvulta. Sen tekijä Pekka Simojoki varmaan ihan mielellään vastaa kysymyksiin sanoista, kuvittelisin. Mutta itse olen aina yhdistänyt sanat Vanhan Testamentin jouluprofetioihin: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon…” ja niissä on kristillisessä kielessä monta kerrosta, toisaalta ne Israelin kansana muinaiset pakkosiirtolaisuudet suurvaltojen ikeen alla, toisaalta hengellinen vankeus jne. Mutta meillä siis vietetään kristillistä joulua, joten nämä ei aiheuta ongelmaa. Voin hyvin uskoa, että toisenlaisessa ympäristössä sanasto ja kielen kuvasto on vieraampaa ja herättää kysymyksiä. Oma suosikki on Oi jouluyö, siitä tulee joulun tunnelma :)
krista
13.12.2021 at 09:23Ooo, kiitos tästä tiedosta! Mä olisin kuvitellut, että se olisi vanhempi ja ehkä käännetty jostain! Yritin googlata sanoituksen merkitystä, mutta löysin vain vauva.fi:n keskusteluun :) Täytyy vielä yrittää Pekka Simojoen haastatteluita googalta, jos häneltä olisi joskus tätä kysytty!
krista
10.12.2021 at 09:17Oijoijoi meillä rrrrrrrakastetaan Einon & Aapelin versiota tuosta Tulkoon joulusta. Sehän on aika… menevä, tai siis joulusikermähän se on. Lapset oli muuten vähän ihmeissään, kun kuulivat ensimmäistä kertaa Tulkoon joulun sellaisena hartaana versiona, että mmmmmmitä ihmettä, missä se bilemeininki on :)
–
Oi, tuo Tonttu on kyllä ihana! Miten en sitä jotenkin muistanutkaan? Se on lapsuudesta tuttu, mutta voi olla, että meillä sitä ei ole nyt laulettukaan, tunnistavatkohan lapset edes… Täytyy testata! Samoin täytyy testata tuo Antti Tuisku, en ole varma, että tiedänkö sitä… Ehkä jos kuulen, niin sitten tunnistan!
krista
10.12.2021 at 09:13Voih, mä ymmärrän tuon hyvin. Tätähän ei voi kukaan toisen puolesta sanoa (koska kyse on hyvin henkilökohtaisista tuntemuksista), mutta taidettiin joskus aiemminkin jutella tästä – mä ajattelen sen jotenkin niin, että meidän ”kulttuuriperimässä” on kuitenkin niin paljon kristillistä, että halutessaan/pystyessään niistä kristillisen sanoman joululauluista voisi kyllä hyvällä omatunnolla nauttia ”omana”: vaikka sanoma ei ole omaa, ne juuret kuitenkin on siellä – vähän niin kuin että voisi lauleskella jotain rippikoulusta rakasta laulua, vaikka nykyisin ei kuuluisikaan enää kirkkoon tms. MUTTA tosiaan jos se tuntuu väärältä itselle, niin ymmärrän tosi hyvin. Haikeaa se totta kai on! Mutta ehkä sitten vaan just kohti sellaisia omia jouluperinteitä, jotka sitten rakentuu vuosien aikana vakiintuessaan – ja onko yhtään lohdullista, että omien lasten mielestä ne ”teidän luomat uudet jouluperinteet” on sitten aikuisena just niitä oikeita jouluperinteitä <3 Eli luotte uutta myös lapsille? <3
-
Meillä on nyt toista vuotta tuollainen ruukkukuusi, oon tykännyt. Joulupöytään on tilattu Vöner-jouluvarrasta (testaan eka kertaa, toivottavasti on hyvää) ja lihansyöjille kinkun sijaan tulee kotimaista riistaa (peura taisi olla). Mutta totta kai niitä omia perinteitä ikävöi, ja se on ihan luonnollista <3
Sanna
9.12.2021 at 18:31Kuunnelkaahan ” Siellä missä mummi asuu”. Itkutakuu!
krista
10.12.2021 at 09:36Oijoi, tää ei ole tuttu! Pitääpä kuunnella ja ottaa nenäliina valmiiksi <3
LeenaK
9.12.2021 at 19:28Tulkoon joulu on mulle se kaikkein rakkain joululaulu, vaikka ei olekaan lapsuudesta tuttu. Kuulin sen ensi kertaa esikoisen ekaluokan joulujuhlassa, kuopus tuhisi turvakaukalossa 7 päivän kypsässä iässä. Joulujuhla oli unohtumaton, ja kun kuopuksen nimeksi oli silloin jo päätetty Toivo, niin tämä laulu niin sanotusti osui ja upposi.
krista
10.12.2021 at 09:36Voi apua, miten ihana muisto <3 <3 <3 Tulkoon joulu on kyllä tosi hieno! Meillä sitä tosiaan kyllä kuunnellaan Einon ja Aapelin versiona, joka on vähän erilainen :D
A
9.12.2021 at 21:04Aah, joululaulut, ne meillä raikaa marraskuusta (ensin pikkuisen, vähän ”salaa”, mies kun ei ole jouluhullu niinkuin minä ja tyttö). Meillä ateistiperheessä lasta aina vähän pohdituttaa uskonnolliset joululaulut (ehkä vähemmän nykyään, kun onhan näistä joulunviettotavoista puhuttu lapsen kanssa jo monta vuotta ja siitä, että miten joulu on nivoutettu Jeesuksen syntymäkertomukseen ja siksi siitä lauletaan ja meillä siis kuunnellaan kyllä myös)…tosin esim. ”tuli kirkkoon mies ja lapsi…” laulu nopeasti saa antaa vuoron seuraavalle biisille. Mun suosikkilevy yli kaiken on Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen <3 (kumma ettei oo levy kulunut puhki, niin verta paljon sitä on meillä kuunneltu). Mutta joululaululevyjä meiltä löytyy kymmenittäin, sekä suomalaisia että kansainvälisiä jinglejä (ja nyt vielä lisää, kun anoppilasta roudattiin heidän LP-kokoelma, vielä kun ois soitin…ehkäpä joulupaketeista ;)). Mun kaikista suosikein on Tonttu (ja kaikista ihaninta on kun oma muru soittaa sitä pianolla, voi että <3), mutta myös Pauli Hanhiniemen tulkinta Hoosiannasta on päräyttävä (ja kyllä maar, sitä hoilaa tämä-ateistimutsi ihan ilolla) ja sit Maa on niin kaunis (kai se on joululaulu?) saa kyyneleet virtaamaan. Hassuin joululaulukuvaston käyttö tulee mieleen "Hei mummo" laulussa (mummo on siis yksin pohjoisessa ja ehkä jouluna saa lapset luokseen, siis voi itku mikä fiilis siinä biisissä, liippaa niin läheltä sitä mitä voisi olla itsellä jos ei meidän mummo olisi muuttanut tänne etelään mun isän kuoleman jälkeen). Onneksi joulun aikaa ja joululauluja piisaa, niin saa kuunnella sielun kyllyydestä :)
krista
10.12.2021 at 09:43Hihi meillä aloitellaan vasta tässä joulukuussa :) Hassua, mulla tuli nyt yhtäkkiä mieleen, miten ”ennen lapsia” -ajalla mua ärsytti kaupoissa raikaavat joululaulut ihan älyttömästi. Nyt oon ihan, että TÄH, miksi ne ärsytti :D Näin ne ajat ja ennen kaikkea ajatukset muuttuu :D
–
Hei muistanko mä oikein, että te ootte käyneet niissä Kauneimmat Joululaulut -laulutilaisuuksissakin? Hassuja asioita jää mieleen, jotenkin yhdistän teidät Temppeliaukion kirkkoon :D Jäi siis jotenkin mieleen, että just sellaiseen lasten Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuteen mekin kyllä halutaan mennä sitten joskus post-korona-ajalla (jos sellaista joskus tulee, puuuh).
–
Hahaha mulle taas Vesa-Matti Loiri on jotenkin aina ollut… liikaa :D En tiedä, mikä tää on :D Ehkä pitäisi avartaa mieli sillekin, kun oon avartanut kerta muillekin joululauluille. Hoosianna on muuten hieno! Ja Maa on niin kaunis myös, tykkään siitäkin! Toi Hei mummo ei ole tuttu, vähän pelottaa edes kuunnella – meillähän on just sellainen tilanne… Uudeksi vuodeksi toivottavasti päästään mummon luo!
Anna
10.12.2021 at 13:55Hei mummo on todellinen itkubiisi, mutta hurrrrjan kaunis. Toinen kaunis itkubiisi, joka on minulle jo vähän liikaa on Pikkuveljen joulupuuro. Se kurottaa varpaitaan jo oikean ahdistuksen puolelle.
A
10.12.2021 at 14:03Juu, kyllähän ne lapsen kanssa tosiaan käytiin siellä Temppeliaukion kirkossa kauneimmissa joululauluissa, siellä oli Siina esiintymässä (mikä oli lapselle silloin tosi iso juttu, kun oli kova Siina-fani). Aiemminkin kävin taaperon kanssa naapurissa olleessa kirkossa ”lasten kauneimmissa joululauluissa”, mikä oli iso pettymys, kun sielät lauluvihkosta oli silloin poimittu kaikki vieraimmat laulut ja lapset ei todellakaan olleet keskiössä (mutta Temppeliaukion kirkon versio oli taas tosi kiva).
—
Toisiin kommentteihin viitatan, mä oon kans ollut positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin uskontojen ja uskonnottomuuden moninaisuus on päiväkodissa ja koulussa huomioitu, ihan lain mukaan on menty ja hyvä niin (jopa niin, että kerran koulussa kun oli joku näytelmäretki ja paljastui vasta perillä että nukketeatteri olikin uskonnollinen, niin heti keksivät korvaavan ohjelman kaikille lapsille, kun lupaa ei oltu kysytty ja jälkikäteen rehtoria myöten asia selvitettiin, tämä todella hoidettiin musta hienosti). Päiväkodin suhteen ei ollut ikinä ongelmia, korvaava ohjelma oli uskonnottomille vähintään yhtä kivaa tai vielä kivempaa kuin kirkkoon tehdyt retket. Koulun suhteen olin vähän varpaillani, kun maineeltaan on vähän ”vanhakantainen” ja tunnettu että vieressä olevan kirkon kanssa on yhteistyötä, mutta tosiaan ei ole mitään valittamista (ja kirkon läsnäolo näyttäytyy konkreettisesti niin, että koulu saa käyttää kirkon jumppasalia liikkatunteihin). Joulun suhteen oon itse näköjään varsin joustava. Mulle on ihan ok, että jotkut juhlii joulua Jeesuksen juhlana, meille toisille se on joulupukin ja tonttujen vilinää, joillekin sitten jotain muuta tai ei arkea kummempaa.
Ellu
10.12.2021 at 10:32Vaikea valita kauneinta – meillähän on siis miehen vastustuksesta huolimatta soinut jouluradio marraskuun alusta, minä ja pojat äänestettiin puolesta niin ei jäänyt raukalle enää mahdollisuuksia.
Ehkä mulle voittaja on John Lennonin So this is christmas … moni kotimainenkin on toki kaunis ja tykkään uskonnollisistakin, mutta lukitaan tåhän.
Meillä oli pari vuotta sitten päiväkodin ryhmässä lapsi, jonka vanhemmat kielsivät uskonnollisten juhlien vieton missään muodossa – eli ei joulua eikä pääsiäistä, halloween oli ok, mutta pyhäinpäivä ei. Supisuomalaisia olivat, mutta näin olivat päättäneet. Heille ei myöskään ollut ok, että lapselle olisi järjestetty muuta ohjelmaaa samaksi ajaksi, vaan meidän ryhmässä näitä ei sitten vain vietetty mitenkään.
Mä jotenkin ajattelisin, että nämä kuuluu meidän kulttuuriperimään, Jeesuksineen kaikkineen ja lapset fiksuina osaavat kyllä itse päättää mihin haluavat uskoa, aivan kuten heidän vanhempansakin ovat osanneet.
Karina
10.12.2021 at 12:17Oi tuo Lennonin biisi tosiaan – se on ihana. Ja jos ulkomaisia mainitaan, niin pakko tunnustaa että mulle ei joulua tule ilman Whamin Last Christmasia :D Se kun ensimmäisen kerran Sky Channelilla soi joskus vuonna -85 tms niin rakastuin siihen videoon ja siitä saakka unelmoin joulun vietosta kaveriporukalla jossain ihanassa hiihtomökissä Sveitsissä. Ei ole tätä vieläkään tapahtunut mutta toivossa on hyvä elää!
krista
13.12.2021 at 09:39Haha meillä on tämä perinteinen Whamageddon, eli yritetään pärjätä jouluun asti ilman, että kuullaan mistään Last Christmasia. Pari kertaa on onnistunut! Mutta sitten yksi vuosi se tuli Fugessa taksissa, ja yksi vuosi kuului naapurista seinän läpi :D Tänä vuonna ollaan vielä pelissä mukana! Instassa yritän muistaa aina laittaa äänet pois, että jos tulee jonkun Storyn taustamusiikkina, niin ei osuisi korvaan :D Kerran oli jo lähellä, mutta onneksi oli äänettömmällä!
krista
13.12.2021 at 11:15Oi, tätä Lennonia en muistanutkaan! Hassua, en ole varmaan kuullut sitä moneen vuoteen!
–
Nämä ovat kyllä herkkiä asioita. Varmaan ne ”muutosvuodet/vuosikymmenet” ovat niitä hankalia: meidän lapsuudessahan vielä uskonnolliset asiat olivat hyvinkin mukana vaikkapa koulun joulujuhlasssa. Vaikka tässä on tosiaan vuosikymmeniä siitä kulunut, veikkaan että jossain vieläkin etsitään toimintatapoja – ja jossain ne on sitten taas jo sujuvasti löytyneet, kuten tässä just meidän kulmilla onneksi on sattunut käymään.
–
Mähän itse joskus lasten ollessa ihan pieniä, koin kans hankalaksi, että miten tällaisia kristillisiä juttuja käsitellään. Sitten löytyi se oma tapa, joka on itse asiassa meille just yllättävän luonteva: esimerkiksi joulun tarina on joulun tarina, ja esimerkiksi eilisen belenin rakentamisen sivutuotteina meillä on leikitty Jeesus-vauvaa, nytkin on yksi Jeesus tuonne seimeen (K-kaupan pahvilaatikko) kapaloituna. Ja sitten jokainen perheenjäsen voi itse henkilökohtaisella tasolla päättää sen merkityksen, että mitä se itselleen merkitsee: onko se kulttuuriin kuuluva tarina vai syvemmällä tasolla tosi – mikä vaan näkemys perheen sisällä hyväksytään <3