Kerro yksi satu

Silva: ”Kerro yksi satu!”
Minä: ”Kerrotaan yhdessä. Olipa kerran… … …”
Silva: ”Flamingo!!!!!”
(napero hyppelehtii innoissaan ympyrää)

Minä: ”…jonka nimi oli…”
Silva: ”Ilsi!!!!!”
Minä: ”Ilsi-flamingolla oli myös kaksi kaveria, joiden nimet olivat…”
Silva: ”Elsi ja Alsi!!!!!”

Minä: ”No eräänä päivänä Ilsi-flamingo halusi…”
Silva: ”LEIKKIÄ LÄÄKÄRIÄ!!!!!!”
Minä: ”No Ilsi-flamingo meni sitten leikkieläinlääkäriin ja sanoi, että voi voi, minulla on tällainen ongelma, minä olen…”
Silva: ”SININEN!!!!!!!!”

Minä: ”Lääkäri tutki flamingon ja sanoi: voi voi, tämä johtuu siitä, että sinä olet syönyt liikaa mustikoita. Niinpä Ilsi-flamingon ystävät…”
Silva: ”Gälsi ja Gölsi!!!!”
Minä: …totesivat, että nyt syödään kaikki yhdessä iso kupillinen katkarapuja. Ja kun flamingot seuraavana päivänä heräsivät, ne olivat taas kaikki ihan vaaleanpunaisia. Sen pituinen se.”

*******

Silva: ”Kerro yksi satu!”
Minä: ”Kerrotaan yhdessä. Olipa kerran… … …”
Silva: ”Flamingo!”
Minä: ”…jonka nimi oli…”
Silva: ”Gläädä!!!!”

Minä: ”Eräänä päivänä Gläädä-flamingo meni eläinlääkärille, koska se oli aivan…”
Silva: ”Keltainen!!!!!”
Minä: ”Eläinlääkäri tutki Gläädä-flamingon tarkasti ja totesi, että kuule ei sinussa olekaan mitään vikaa. Sinä et vaan ole flamingo vaan sinä olet kanarialintu. Sen kuuluukin olla keltainen.”
(Silvalla vakava ilme)
Minä: ”Sitten Gläädä meni sanomaan kavereilleen, että kuule minä olenkin kanarialintu enkä flamingo. Minä olenkin ihan terve. Sen pituinen se.”

(pitkä hiljaisuus)
Silva: ”Tuo ei ollut yhtään kiva satu. En minä halunnut kanarialintua vaan minä halusin flamingon.”

*******

Silva: ”Kerro yksi satu!”
Minä (huokaus): Noooo, kerrotaan yhdessä. Olipa kerran… … …”
Silva: ”Flamingo!”
Minä: ”…jonka nimi oli…”
Silva: ”Elsa!”

Minä: ”Elsa-flamingo asui…
Silva: ”Eläintarhassa!!!!!”
Minä: ”…ja sillä oli paljon kavereita siellä. Niillä oli tosi kivaa ja ne leikkivät paljon yhdessä. Sen pituinen se.”

Silva: ”EI OLLUT SEN PITUINEN SE! OLI PALJON PALJON PIDEMPI!!!!”

*******

Silva (isille): ”Kerro yksi satu!”
Joel: ”Olipa kerran nuijapää…”
Silva: ”EI OLLUT NUIJAPÄÄ VAAN OLI FLAMINGO!!!!!!!”

*******

Silva: ”Kerro yksi satu!”
Minä: ”Olipa kerran… … …”
Silva: ”FLAMINGO!!!!!!!!!”
Minä: ”….jonka nimi oli…”

Silva: ”GALSA!”
Minä: ”…ja eräänä päivänä Galsa-flamingo ja sen ystävät päättivät..”
Silva: ”LEIKKIÄ LÄÄKÄRIÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!”

Minä: ”No lääkäri kysyi Galsa-flamingolta, että mikä sinulla on hätänä. Ja Galsa sanoi, että minulla on…”
Silva: ”Jalka kipeä!”

Minä: ”No lääkäri tutki sen tarkasti ja sanoi, että näyttää olevan nyrjähtänyt. Nyt sinun kannattaa vaan seisoa pari päivää yhdellä jalalla. Kun Glaadan ystävät, joiden nimet olivat…”
Silva: ”Gilsa ja Glääsä!”
Minä: ”…sen kuulivat, niin ne päättivät, että ne myöskin seisovat yhdellä jalalla. Ja kun muut flamingot sen näkivät, ne katsoivat, että näyttääpä kivalta seistä yhdellä jalalla. Ja nekin alkoivat seistä yhdellä jalalla. Siitä lähtien flamingot ovat tykänneet seisoa yhdellä jalalla. Sen pituinen se.”

(pitkä hiljaisuus, naperon mietiskelevä ihme, jonka jälkeen…)
Silva: ”No tuo oli jo aika hyvä. Hyvä, äiti.”

*******

Meidän pieni sadunkuuntelija on paitsi väsymätön myös melko kriittinen.