Viime aikoina (noin viimeiset puoli vuotta) meillä on nukuttu perhepedissä ihan hyvin.
Mitä nyt tietysti joskus on joitain yksittäisiä pyörimishärdelliöitä, ja joskus kahden lapsen välisen paikan saanut Joel on päätynyt nukkumaan sängyn jalkopäähän poikittain… Mutta noin niin kuin periaatteessa ylipäänsä suunnnilleen pääsääntöisesti ihan hyvin. Ha ha.
Kerrossänkyajatus on kuitenkin ollut meillä mielessä jo pidemmän aikaa – ajatuksella, että tytöille voisi antaa tarjolle mahdollisuuden omaan sänkyyn ja he saavat sitten itse valita, että käyttävätkö sitä mahdollisuutta vai eivät. Niinpä olen jo jostain viime keväästä asti katsellut kierrätysryhmistä, josko ehtisin nappaamaan sieltä meille jonkun myyntiintulevan halvan kerrossängyn. Ja muutama viikko sitten se sitten osui kohdalle: hyväkuntoinen Ikean sänky 40 eurolla. Meille!
Oikeastaan se ei ole edes kerrossänky vaan parvisänky, johon kävin ostamassa alas oikeankokoisen patjan. Mutta tykätään siitä kyllä; se on todennäköisesti pitkäkäyttöinen (voi käyttää myös toisin päin, jolloin tulee yhdelle lapselle ”prinsessansänky” pylväineen), koska sen patja on täyspitkä ja 90 senttiä leveä – ja silti yläsänky on tässä mallissa jotenkin turvallisen matalalla. Itse asiassa korkeampaa sänkyä ei olisi tuohon kohtaa huonetta mahtunutkaan.
Viikkoa myöhemmin sänky vihdoin saatiin kasaan ja paikoilleen, ja tyttöjen ensimmäinen reaktio:
”JEE JEE JEE, saadaanko me heti ens yönä nukkua siinä?”
No – ööh – saatte?
Oma kuvitelmamme oli, että Silva sinne saattaa nukahtaakin, mutta Seela ei kyllä millään. Ha! Väärässä oltiin! Seeluska se vaan otti Tiri-vauvan kainaloon ja pyörähti suoraan uneen. OHO. Ja arvatkaas mitä…? ILMAN TUTTIA.
Hitsi pakko tässä yhteyessä nyt sit kertoa pieni sivujuoni:
Nimittäin heti herkkyyskausipostaukseni jälkeen huhtikuussa Seelan päivätutti jäi itsestään pois. Joskus alkukesästä myös päiväunitutti. Ja nyt… Joel oli ajatellut, että ei se kuitenkaan nukahda eikä ollut jaksanut käydä hakemassa tuttia ”oikeasta” sängystä. Ja nukahti se! Ilman tuttia. Ja sen jälkeen ei ole tuttia ollut, ei öisin eikä päivisin eikä edes mummilayökylässä. Vau.
Itsestään, itsestään, itsestään! Eli ihan sitä samaa ihanaa ”itsestään”-sanaa pääsen käyttämään kuin moni herkkyyspostaukseen kommentoinutkin, jea! Tätä mä niii-iiin silloin toivoin. Uskon, että se on just se, kun aika on vaan oikea. (ja jos ei ole muita syitä kiirehtiä asioita; se on tietysti eri juttu, jos joku ”steppi” pitää tehdä jonkin muun rajoitteen takia)
Ja muuten vaipatonkin tuo perheen pienimmäinen on ollut jo koko kesän. Oi herkkyyskausiajattelu, vannon sun nimeen!
Ehkä ihmettele, että jonkinlainen herkkyyskausi (tai ainakin valmius) tytöillä olisi ollut tuohon omaan sänkyyn menemiseenkin. Koska ihan siitä ensimmäisestä yöstä alkaen tytöt ovat tyytyväisinä menneet nukkumaan omaan kerrossänkyynsä – ei minkäälaista kränää, ikävöintiä, houkuttelua tai protestointia. Oma sänky on tyttöjen mielestä hieno oikeus ja mahtava isojen tyttöjen juttu. Voi meidän pienet kullat <3
Itse asiassa aamuisin tytöt ovat useamman kerran käyneet spontaanisti halaamassa omaa rakasta sänkyään.
”Hyvää huomenta, kerrossänky! Illalla taas tavataan!”
Minipieniä turvallisuusfiksauksia sänkyyn teimme: kiinnitimme portaiden kylkeen kahvan, jotta sieltä on helpompi kiivetä alas, ja Joel nikkaroi yhdessä ukin kanssa pienen ylimääräisen turvakaiteen portaiden kohdalle – sen voisi vielä maalata joku päivä. Ylimääräistä turvalaitaakin olemme sänkyyn katselleet, mutta Silva näyttää kyllä nukkuvan niin siististi siellä, että sellaiselle ei ehkä ole tarvetta. Vaikka ei siitä tietysti haittaakaan ole; voi olla, että seuraavalla Ikea-reissulla nappaamme sellaisen mukaamme.
Sänkyasioissa olemme muuten aika nipoja; meillä sänkyyn ei mennä muuta kuin nukkumaan, siellä ei ollenkaan oleilla saatikka hypitä. Eikä sinne itse asiassa edes mennä päivävaatteissa – sinne mennään yökkäreissä illalla ja sit sanotaan hyvää yötä, kauniita unia – ja nukutaan. Tällaisetkin tietysti vähän niin kuin itsestään vähentävät alasmuksahtamisen riskiä. Vaikka kyllä se tipahtamisriski silti aina vähän on mielessä… Etenkin kun näköjään kaikissa Ikean kerrossängyissä lukee, että ei alle 6-vuotiaille. Se oli tosi iso yllätys! Oletteko kuulleet tällaisesta?
Minkä ikäiset teillä ovat alkaneet nukkua kerrossängyn yläosassa? Kai on ihan ok, että rauhallisesti nukkuva 4-vuotias nukkkuu tuolla…?
Mutta joo. Kerrossänkyaikakausi on siis (itsellemme yllätykseksi!) alkanut meillä yllättävän seesteisesti ja helposti. Ihanaa. Alkuyöstä Joelin kanssa nukutaan leveässä sängyssä ihan kahdestaan. Ensimmäisinä öinä oli (mulla) vaikea saada unta, kun oli niin tyhjää.
Yöllä tytöt toki kömpivät viereen ja halutaankin, että kömpivät. Ensimmäisenä yönä Silva meinasi kavuta yöveskin jälkeen takaisin sänkyynsä, mutta minä sieltä isosta sängystä huutelin, että ”tuu vaan äidin kainaloon, kulta”.
Koska kyllä ne aamuheräämiset yhdestä unisesta perhenukkumamytystä ovat niitä kultaisia hetkiä, joista kukaan meistä ei ole toistaiseksi vielä valmis luopumaan <3
35
Emmi
11.8.2016 at 15:01Hilppuri oli 2,5-vuotias kun se siirtyi yläsänkyyn ja Mösjöö siirtyi alasänkyyn siis 1,5-vuotiaana. Kumpikaan ei ole koskaan unissaan tippunut sängystä, että ole ihan turvallisin mielin. :)
krista
11.8.2016 at 15:04Mä kans ajattelin, että voisko tuo varotus olla joku vakiodisclaimer, joka on kaikkien maiden tuotteissa tai jotain…? Tuntuis niin hassulta, että kukaan alle 6-vuotias ei sais olla kerrossängyssä, kun oma arkikokemus on tosiaan ihan jotain muuta!
Ananas
11.8.2016 at 15:01Onko teillä joku säleikkö alapedin patjan alla? Olen ymmärtänyt että perus vaahtomuovipatja on vaarassa homehtua, jos on suoraan lattialla.
krista
11.8.2016 at 15:03Ei ole, ja eipä ole tullut mieleenkään – iso kiitos vinkistä! Täytyypä selvitellä !
Lilah
11.8.2016 at 20:14Joo todellakin kosteus kertyy sinne. Lapsesta tosin melkoisesti vähemmän kuin aikuisesta.
Suvi
11.8.2016 at 20:24Jep. Samaa sanomassa. Meillä homehtui patja ihan pika pika vauhtia kylmässä ja kosteassa asunnossa yksi kesä, kun nukuttiin pelkillä patjoilla, kun kröhöm sänky lahosi erään raskaana olevan alta… Toistamiseen…
krista
11.8.2016 at 20:37Aikamoista – en ois kyllä tällaista tullut edes ajatelleeksi! Aloin ensin miettiä, että olihan vanhoissa vanerisägyissä sellaiset yhtenäiset pohjat – mutta sitten sain heti perään mieleen jonkun muistikuvan just nähneeni, miten sellainen on ihan kosteusroippeissa… Nyt ymmärtää, miksi sänkyjen pohjissa on säleikkö!
–
KIITOS vinkeistä!
Tilia
12.8.2016 at 12:52Joo, siihen aikaan kun ihmiset nukkuivat päntiönään tuvan lattialla, mökkänät tuuletettiin ja kerättiin päiväksi pois ja otettiin taas illalla lattialle. Ihan syystä.
krista
12.8.2016 at 14:48Päntiönään, mökkänät <3 Ihania sanoja, en yhtään tiedä, onko ne oikeita sanoja vai ennakoivan tekstisyötön arvauksia, mutta just kuulostaa silti just ihanalta ja siltä kuin tarkoittais jotain :D Mun spontaanit mielikuvat:
-
päntiönään = reporankana
mökkänät = jollain havulla täytetyt patjat
:D
Anu
11.8.2016 at 15:09Eiköhän tuo Ikean teksti ole vain vastuuvapausteksti, jolla ne vapauttaa itsensä pinteestä jos pieni tipahtaa. Tuo Ikean Kura on minusta todella turvallinen kun sänky on iso ja reuna tukeva. Sinnehän pieni ihminen nukahtaa todella turvallisesti. Meillä tuo sänky oli vuoden verran tuossa asennossa, mutta kun lapsi oma-alotteisesti muutti nukkumaan sängyn alle päädyttiin kääntämään sänky toisin päin katossängyksi. Toi on kyllä siitä kiva, että jos lapsi on kipeänä niin aamulla työvuorossa oleva vanhempi mahtuu hyvin lapsen sänkyyn nukkumaan ja potilas siirtyy kotivuorolaisen kanssa sänkyyn.
krista
11.8.2016 at 15:20Mä luulen kans!
–
Ja joo, toi vaikuttaa tosiaan tukevalta ja turvalliselta! Oon iloinen, että sattumalta bongattiin tämä, vaikka sen kummempia etukäteisvertailuja ei oltukaan tehty!
Laurakaisa
11.8.2016 at 15:20Meidän esikoinen siirtyi nukkumaan sellaiseen Niemen tehtaiden pinnakerrossänkyyn muistaakseni jo vähän alle nelivuotiaana. Sängyssä on niin korkeat laidat, että sieltä putoaminen ei ole koskaan huolettanut niinkään kuin se, että jotenkin onnistuisi just vaikka yöllisille vessareissuille mennessään tipahtamaan tikapuilta tms. Hyvin on mennyt, yhtään tipahdusta tai muuta ongelmaa ei ole ollut ja tänään yläpetiläinen aloitti eskarin :)
Tuo patjan homehtuminen on kyllä ihan relevantti huomio, just yksi kaveri valitteli että juuri kerrossängyssä yläsängyn patja oli homehtunut kun sängyssä on hyvin umpinainen pohja. En nyt tiedä tosin, josko pieni vain osan yötä patjalla nukkuva lapsi tuottaisi niin paljon kosteutta että se ei siitä patjasta haihtuisi ylöspäin huoneilmaan, mutta jos jotain vahinkoja sattuu vaikka niin patja on syytä kyllä kuivattaa hyvin jos sen laittaa lattian tai muun tiiviin pinnan päälle.
krista
11.8.2016 at 16:58Joo se unenpöpperössä tikapuita alas laskeutuminen mietitytti alkuun muakin, kun tuossa mallissa ei ollut mitään sellaista kohtaa, mistä hyvin saisi käden kiinni – onneksi löytyi tuo kahva, niin se helpotti heti tuota huolta! Ja matkahan on lyhyt (ja alla vieläpä tatamit), eli aika pieni tömpsähdys siitä onneksi pahimmassa tapauksessakin olisi…
–
Totta, toi oli hyvä vinkki – en todellakaan halua puulattiaa homeeseen! Mietittiin jo, että Joel voisi nikkaroida siihen pienen korokkeen ja sit vaan ritiläpohja, niin saa pienen ”ilmavaran” siitä. Ei tee mieli ottaa riskejä :)
Laurakaisa
11.8.2016 at 22:27Meillä on sängyn (siis aikuisten sängyn) alla sellainen jonkun rempan jämälaudoista tehty ”lava”. Sellainen ikään kuin kehikko patjalle, ja sälepohja, ja pyörät alla. Sellainen voisi toimia hyvin tuossakin, ilman niitä pyöriä tietty. Meilläkin on nukuttu pitkään perhepedissä ja edelleen ollaan sitä mieltä, että yöllä saa aina tulla viereen jos siltä tuntuu, mutta kaksi aikuista ja kaksi jo aika isoa lasta 160 cm parisängyssä torpedoi ainakin minulta yöunet perin tehokkaasti vaikka se vieressä tuhiseva unenlämpöinen lapsi ihana onkin…:) Tehtiin siis tuo instant-rullasänky meidän sängyn alle ja sen voi helposti ottaa sieltä esiin jos molemmat sattuvat kömpimään meidän makkariin yöllä.
Niin joo, vuodevaatelaatikko ajaisi varmaan saman asian mutta meidän sänky on niin matala että siihen piti askarrella tällainen räätälöidympi vaihtoehto.
krista
11.8.2016 at 22:32Onpa näppärä idea – luovuus kukkii lapsiperheiden nukkumajärjestelyissä <3
-
Joo, Joelkin jo tuossa mietti, että miten sen nikkaroisi ja ymmärsin just noin, että tekisi matalan lavan ja siihen päälle sälepohjan. Senhän ei tarvitse tosiaan olla mitenkään korkea, varmaan jo joku 5 cm on hyvä ja voihan sitä nostaa välillä aina pystyyn päiväksi tuulettumaan! :)
Niina
11.8.2016 at 16:15IKEAn ”Ikäraja” kuulostaa liioittelulta, monessa päiväkodissa jo kolmevuotiaat nukkuu ihan korkeassa kerrossängyssä.
krista
11.8.2016 at 16:58Niin muuten totta – hoitopaikoissahan on usein 3-vuotiailla (meilläkin) kerrossängyt!
a
11.8.2016 at 16:48Jeps, meidän tyttö nukkui 3-vuotiaana päiväkodissa kerrossängyn yläpedissä, eli rauhallisella nukkujalla ei varmaan ole ongelmia. Meillä tyttö nukkuu omassa sängyssään hyvin, mutta isoissa hotellisängyissä (ei laitoja) vaeltelee ihan älyttömästi (oli vieressä toinen tai ei), niihin pitää aina jonkin sortin laita koittaa kasata.
krista
11.8.2016 at 17:02Meillä kans molemmille tarvitaan edelleen laita – etenkin Seela on nukkumavaeltelija (siis pyörii), Silvalle riittää nykyisin jo ”laidaksi” vaikkapa tyyny tai peitonmytty tuossa meidän perhepedissä silloin, kun itse vaikka nousen jo ylös tms. Saas nähdä muuten, miten meidän nukkumajärjestelyt sit Espanjassa… Jännää, sit varmaan taas kaikki muuttuu :)
Lauralinnea
11.8.2016 at 18:09Meidän Seelan ikäinen tyttö siirtyi myös just omaan sänkyyn ja huoneeseen. Olin vakuuttunut, ettei perhepetiin tottunut tyttö hyväksy muutosta, mutta mitä vielä! Sinne se nukahti ja oma sänky on erittäin rakas. Muutaman kerran on tassutellut aamu(yö)lla viereen, mutta harvemmin kuin osasin aavistaa.
krista
11.8.2016 at 20:44Hei kiva kuulla, että teilläkin meni noin hyvin! Miten teillä sinne nukahtaminen sujuu? Meillähän on menty yhtä aikaa nukkumaan tähän asti ja nyt uusi järjestely toi uuden kuvion tähänkin. Nyt eka viikot on tehty niin, että Joel istuu hiljaa lattialla sängyn vieressä, kunnes tytöt nukahtaa. Siitä ois pikku hiljaa tarkoitus siirtyä siihen, että Joel ei ole vieressä vaan omalla paikallaan isossa sängyssä – mutta mitään radikaaleja ei nyt tietty meidän kannata tehdä, kun on vaan muutama kuukausi ennen kuin mennään sinne Espanjaan ja kaikki joka tapauksessa muuttuu. siellä on todennäköisesti taas perhepeti, luulisi. Vähän sängyistä ja huonejärjestyksestä riippuen; sen tietty näkee sitten vasta paikan päällä…
Annu
11.8.2016 at 22:18Varmaan nämäkin on tapauskohtaisia, itse en meidän nelivuotiasta uskaltaisi laittaa kerrossänkyyn koska on niin levoton nukkua ja nukkuu tosi leveästi ja millon missäkin asennossa. En varmaan itse saisi nukuttua kun odottaisin milloin kuuluu rymähdys :D 2v taas nukkuu tosi rauhallisesti.
krista
11.8.2016 at 22:34Hahaa no kyllä mäkin oon muutamina öinä käynyt kurkkimassa, että miten siellä nukutaan… Ollut mukamas liian hiljaista :D Mutta hyvin on nukuttu :) Meillä taas Seela on pyöriskelijä ja Silva paikollaanpysyväinen – eli tosi paljon lapsikohtaista tosiaan on!
Kahvittelija
12.8.2016 at 13:16Meillä nukutaan nyt kolmatta kuukautta kerrossängyssä. Yläsängyssä nukkuu tietysti esikoinen (täytti kesäkuun alussa 4), alapetillä kuopus (täytti pari viikkoa sitten 2). Kirjoitin myönteisistä kokemuksista jo aika pian siirtymisen jälkeen (täältä voi käydä lukemassa: http://www.lily.fi/blogit/kahvia-kiitos/kahden-kerroksen-nukkujat), ja edelleen sujuu tosi hyvin. Kuopus ei ole edelleenkään ruvennut kiipeilemään/kikkailemaan tikkailla, ymmärtää kyllä hyvin, että ne eivät ole leikkikalu. Esikoisella oli ohimenevä kausi, jolloin se arasteli kiivetä sängystä pois aamulla yksin, mutta enää sekään ei jännitä. Jos kuopus saisi valita, uskoisin sen vielä valitsevan vanhan pinnasängyn, mutta kyllä se tuolla alasängyssäkin ihan tuntuu viihtyvän, ja sille on tosi tärkeää se, että se on sen oma sänky, eikä sinnekään (niin kuin ei yläsänkyynkään) saa mennä päivisin leikkimään eikä muutenkaan mennä ilman sen lupaa.
Se Ikeasta haettu turvalaita (me laitettiin niitä kaksi) on ollut tosi näppärä, ja vaikka kuopus ei vielä pääsekään itse pois sängystä, ei se toisaalta haittaa ollenkaan.
Hyvin on siis sujunut kerrossänkyunet meilläkin! :) ihania öitä teille, ja hyvin ymmärrän tuon ihanan ”perhenukkumamytyn”, mekin loikoillaan usein meidän parisängyssä isossa mykkyrässä.
krista
12.8.2016 at 14:45Joo, luinkin sun postauksen silloin, ja teidän hyvät kokemukset kiihdyttivät meilläkin taas sitä ajatusta, että ”hitsi meillekin tuollainen” :) Näppärä juttu muuten tuo turvalaidan laittaminen alasänkyyn pienemmälle! Meillä kans Seeluska kyllä tarvitsee laidan jos sänky on yhtään lattiatasoa korkeampi – täytyy katsoa, kuinka korkeaksi se nyt nousee, kun Joel nikkaroi sinne sen ”ilmavaran” alle… Ja noissahan on hyvä, kun ne saa sitten kuitenkin vaan pois sitten, kun niitä ei enää tarvita. Ja hyvin suurella todennäköisyydellä menevät kierrätysrymissä sitten kyllä kaupaksi :)
MirvaK
12.8.2016 at 20:09Meillä vajaa 4v on satunnaisesti nukkunut siskon yläsängyssä. Ei ole tippunut ja rappusista selvinnyt hyvin. Ja päiväkodissa on nukkunut yläsängyssä 2-vuotiaasta lähtien. Tosin päiväkodin kerrossängyt ovat matelemmat, mutta niin ovat niiden laidatkin vs. meidän unipuu-kerrossänky.
krista
12.8.2016 at 21:59Joo tää oli tosiaan ahaa-elämys, että kerrossängythän on tietysti päiväkodeissakin! Kyllä tää on nyt vahvistanut uskoa siihen, että tämä on ihan turvallinen (kop kop puuta) nukkumajärjestely <3
sssansan
12.8.2016 at 21:02Hauska kuulla että kerrossänkyhomma lähti sujumaan noin hyvin :D
krista
12.8.2016 at 21:58No sanos muuta! Positiivinen ylläri se oli meillekin! Saas nähdä, miten käy sitten Espanjasta palatessa; että onko kerrossänkyihastus enää voimissaan… :)
Marras
12.8.2016 at 21:40Onko tuon patkan alla tatami myös? Se saattaa ajaa asiansa patjan kosteudenvaihdossa lapsella. Päiväkodissa muistan, että me kaikki 3-6 vuotiaat nukuttiin päiväunet kerrossängyissä, eikä kyllä varmasti riittäny pelkästään 6-vuotiaita sinne yläkerrokseen. Valmistajilla on vähän liiotellut varoitukset aina varmuuden vuoksi :) Varmaan ne päiväkodin tädit kyllä kahto, ettei kaikkein pyörivimmät ja hermoheikot lapset ollu korkeimmalla!
krista
12.8.2016 at 21:56Heeeeeei meillähän ON ylimääräisiä tatameja! Mutta hitsi, tatamin pituus ei taida olla riittävä, veikkaan että ne on lyhyempiä… Ja ehkä sit menisi homeeseen tatami JA lattia, en tiedä :) Mutta täytyypä mitailla!
–
Mä luulen kans, että noi on sellaisia amerikkalaistyyppisiä ”ettepä sit haasta meitä oikeuteen”-varoituksia. Kun toisaan KAIKISSA malleissa oli ne varoitukset – ei edes silleen, että joku malli ois ollut erityisen epävakaa tai jotain…
lto
13.8.2016 at 22:23Pakko kommentoida tuohon päiväkoti ja kerrossänkyasiaa sen verran, että fysioterapeuttien (tai ainakin Helsingissä varhaiskasvatusviraston tyypin) mukaan yläsänkyyn pitäisi laittaa pienimmät lapset ja just ne, jotka tarvitsevat eniten silittelyä tms. Tässä siis ajatellaan työntekijöiden terveyttä (selkää). Toki niissä on laidat ja aikuinen on vieressä.
krista
13.8.2016 at 22:34Oho, jännä näkökulma, mitä ei tullut ajatelleeksikaan – mutta totta, sinnehän sitä on ergonomisesti parempi silitellä! Ihana, että päivähoidossa silitellään <3
Maukka
13.8.2016 at 22:28Täällä yksi katkera lapsi, jonka tutti vietiin liian aikaisin pois! Äitini on kertonut minulle, miten tutti otettiin pois silloin neuvolakirjan mielestä oli suositeltavaa. Minä pureskelin kyniä kahdeksanvuotiaaksi ja kynsiä 15-vuotiaaksi. Ottakaa tästä varoittavasta esimerkistä mallia.
krista
13.8.2016 at 22:42Tää on just niin hyvä esimerkki siitä, että suositukset on vain suosituksia/suuntaa-antavia. Mä kyllä siis kannatan sitä, että suositukset on olemassa – esimerkiksi että tutti ois hyvä jättää pois viimeistään tuolloin 2 vuoden tienoilla – mutta sitten sen suosituksen tietäen pitäis alkaa se lapsen kuuntelu! Jos se nyt muutamalla kuukaudella yli, niin sillä ei voi olla MITÄÄN merkitystä; kun taas oikealla hetkellä toimimalla voi onnistua sellaiseen, että lapsi ei edes huomaa tutin ”häviämistä”.
–
Mehän siis EI onnistuttu tässä/tajuttu tätä eka kerralla Silvan kanssa. Silloin meillä oli mukamas kamala kiire saada tutti pois ennen kuin Seela syntyy (toki ymmärrän edelleen, mitä silloin ajateltiin) ja sit vaan katsottiin kalenterista, että NYT se pitää tehdä. Kuuntelematta yhtään Silvan valmiusvaihetta. Ja p*eelleen se sitten meni. Tosi moni asia, joka silloin toimi hyvin (uni, syöminen) heitti ihan häränpyllyt useaksi kuukaudeksi :( Nyt en enää tekisi samoin. Mutta ei sitä silloin tajunnut :( Siitä (ja case imetyksen lopetus Silva/Seelan kanssa) on kyllä oppinut tän, että KUUNTELE sitä lasta. Eikä sitä tiukkaa kalenterimerkintää. Mutta näköjään virheitäkin pitää tehdä, että oppii…
anna
14.8.2016 at 03:17Meillä on tuo sama sänky 2- ja 4-vuotiailla ja ollaan kyllä tykätty. On just sopivan matala. Ja kröhöm en tosiaan ollut tajunnut, että vaahtomuovipatjaa ei saisi laittaa suoraan lattialle. Täytyy varmaan hankki alasänkyyn jokin muu ratkaisu. Meillä on muuten alhaalla nukkuvalla ollut turvalaidan sijaan sellainen Lidlistä ostettu pitkä ja muhkea tyyny. Siis sellainen ns. vartalotyyny. Meidän 2-vee pyörii paljon, mutta ei ole koskaan pyörinyt sen tyynyn yli. Samoin yläsängyssä on myös sellainen, sillä isompi usein potkii niitä reunoja. Ne tyynyt menee jotenkin just hyvin tuohon sänkyyn. Oli vielä viime viikolla ainakin myynnissä Lidlissä 😀
krista
14.8.2016 at 10:43Hei kiitos tyynyvinkistä! Eilen meillä kuului itkarissa (oltiin alhaalla katsomassa sarjaa lasten nukahdettua) valtava KOPS ja kun Joel meni katsomaan, Silva oli heittänyt jalkansa reunasta yli… Samaan tapaan siis kuin normaalisti heittää mun yli perhepedissä :D Mutta joo vartalotyyny vois olla tosi hyvä; ja se vois tuoda turvaakin tavallaan! Hitsi kun Lidlien sijainti on niin huonosti meillä! Tähän viereen avataan Lidl vuonna 2018 (vasta), mutta odotetaan sitä jo kyllä innolla…
Kaisu
15.8.2016 at 19:46En tiedä tarkalleen missä asutte, mutta teiltä Lidliin on noin 2-2,5km. Tosi pitkä matka.
krista
15.8.2016 at 20:12Itse asiassa 3km sellaiseen suuntaan, mihin ei ole muuta kulkemista ON pitkä matka,kun kymmenkunta kauppaa on lähempänä :) Mutta onhan se suhteellista, Kuusamossa se ei ois ollut matka eikä mikään! :) Täällä asuessa ei ole tullut käytyä Lidlissä kertaakaan…
Kaisu
15.8.2016 at 22:07Eli jos tarvitsisit jotain Lidlistä, ja sinne on 3km matkaa ”väärään suuntaan”, niin et lähde sinne. Ok.