Rakastan meidän arkea täällä, mutta tasan kaksi kertaa päässäni on välähtänyt sellainen hetkellinen humauksellinen ja mahdollisesti häilyväksi koti-ikäväksi tunnistettava tuntemus.
Ensimmäinen kerta oli pari viikkoa sitten, kun Silva oli kovasti kipeä. Silloin yöllä pihisevää hengitystä kuunnellessa käväisi mielessä, että mitä jos me oltais vaan ihan kotona…? Seuraava ajatus vastasi, että no samaan tapaan oltais kipeitä sielläkin. Siitäpä se ikävä sitten menikin ohi.
Ja toinen humahtava Suomi-väläys tuli ihan äsken.
Menneen talven lumia.
Heti herättyäni säntäsin koneelle katsomaan, pääsikö Saara Aalto kahden parhaan joukkoon (pääsi, jee!) ja katsoin eilisillan esitykset iltapäivälehden uutisten jakamilta videoilta. Ja ihan vahingossa videoiden katsomisen jälkeen huomasin jääneeni klikkailemaan erilaisia nettiuutisia: mitäköhän Suomeen kuuluu…?
Mutta äh! En mua kiinnostanut Houtskarin ampumiset, ajokortittomat humalaiset Hämeessä tai KRP:n epäilty salakuuntelu. Minua olisi kiinnostanut ihan tavalliset asiat!
Onko siellä lunta? Soivatko joululaulut kaupoissa? Mitä söit aamupalaksi? Oletteko rakentaneet lumiukon? Onko se jo sulanut? Miltä tuntuu, kun kuutosen ratikka kaartaa Hämeentien kulmassa? Ovatko VR:n lähijunat kulkeneet aikatauluissa? Onko töissä kiirettä? Miltä tuntuu viimeiset päivät ennen joulua? Mitä kuuluu?
Kertokaa mulle terveisiä Suomesta! <3
28
Karin
12.12.2016 at 00:44Oi, kaikilla on niin… Ihanaa. Jälkijunassa kerron meidän sunnuntaista. Äiti ja isi hiukan tyhjäkäynnillä oltuaan eilen pikkutunneille asti ystävän synttäreillä, lapset räkätaudissa. Kahvin olen juonut kofeiinittomana, enkä ole käynyt postilaatikolla koska meille ei tule viikonloppuisin postia tai lehtiä. Vuorotellen ollaan miehen kanssa nukuttu päivällä. Vauvauintiin ei tänään ollut asiaa.
*
Nenän olen käyttänyt ulkona, ja vaikka pakkasta oli päivällä -12 ja illalla vain -9, niin ilma oli kylmä ja metallin tuoksuinen, liekö sitten välillä ollut lauhempaa ja sitten kiristyi uudelleen. Kuuraa maassa, ei lunta. Takapihanpuolen terassin pylväissä on lämpimänkeltaista valoköynnöstä, samoin etupihan puussa. Ikkunoissa meillä on tähdet ripustettuina ja kyntteliköt viritettyinä. Harkitsen joulutontun ottamista esille (Tyynelän tonttu), enkelikello taas saa ihan varmasti odottaa aaltoon.
*
Vorschmackia ollaan tänään syöty smetanan, etikkakurkun ja punajuuren kanssa, lisäksi uunijuureksia. Kaapista olen napsinut piparkakkuja. Ostopiparkakut syön itse ja esikoisen kanssa leivottuja saa ensisijaisesti esikoinen syödä pikkuhiljaa.
*
Joulukalenterin luukku ollaan avattu tänäänkin, ja pimputeltu joululauluja pianolla. Soittamiseksi en sitä kutsuisi. Tiskikone on pessyt astiat, ja takassa on ollut tuli, nyt jo sammunut ja pellitkin suljettu. Katselen Halloween-kurpitsaa, joka jäi halloweenina koristelematta ja mietin että voisi huomenna tehdä kurpitsasosekeittoa, koska kurpitsa on ihan tuore vielä. Illan napostelusta jäljelle jääneet salmiakin vien takaisin kaappiin, koska ne pitää jemmata lapsilta.
*
Seuraavaksi menen pesemään hampaat ja kömmin omaan sänkyyni. Ylihuomenna olisi Luciakulkue, mutta meillä on muuta ohjelmaa joten saattaa jäädä väliin. Huomenna pitää varmaan mennä isoon kauppaan, kun tänä viikonloppuna jäi iso kauppa käymättä, ja pitää ruokaa ostaa. Kuljetaan koko perheen voimin jättimäisellä kärryillä pitkin käytäviä, ja haistelen leipähyllyillä leipien tuoksua (jo Ruotsista puuttuu se ruisleivän tuoksu mikä Suomessa on) ja valitsen pitkän harkinnan jälkeen jonkun vanhan tutun leivän ja jätän vieraan leivän paikoilleen, ellei se ole todella houkutteleva.
*
Niin, ja iloitsen kun mies vei lauantaina kartongit, paperit, muovit ja metallit kierrätykseen, niin mahtuu taas laittaa lisää. Kun on maitoa ja korviketta juovia lapsia, niin kartonkipakkauksia kertyy aika lailla.
Maitoviiksi
12.12.2016 at 08:53Tänään mittari näyttää Espoossa -10, mutta tuulista, joten feelslike -16 astetta. Meillä on joulukuusi koristeltu, joulukalenterit jo puolivälissä! ja Taavi Tiikeri pyörii telkkarissa. Joulukortit odottavat vielä merkkejään ja itse kaipailen viimeisiä paketteja verkkokaupoista (onneksi osassa on valmiiksi paketoidut lahjat). Meillä soi kaupassa joululaulut sopivalla volyymilla, osa joulusuklaista alkaa olla jo loppu lähikaupasta ja en ole syönyt yhtään wienernougatia joulukuussa.
Mukavia päiviä teille!
Tilia
12.12.2016 at 13:43Joulukortteja täällä kirjoitellaan, ulkona ihana luminen pakkaspäivä niin kuin joulukuussa näillä leveyksillä kuuluukin. Amaryllis pukkaa toista kukkavartta ja eka hyasintti on jo vähän kallellaan. Lapsilla on kovasti joulutohinaa ja jotain muistettavaa erikoisohjelmaa melkein joka päivä, milloin on joululounasta, joulujuhlatreenejä, pikku nyyttäreitä, luistelupäivää… Puoliso on parhaillaan vapaapäivänsä kunniaksi lahjaostoksilla, ja soittelee lisäkysymyksiä vartin välein.
Tarja
12.12.2016 at 15:09Oulun kupeessa -16 ja lunta riittämiin. Kaikki kauniin valkean kuuran peitossa. Aurinkokin näyttäytyi tänään. Kohta alkaa olla sininen hetki käsillä.
Täällä toivutaan viikonloppuna kyläilleestä Yrjöstä. Tuntee myös nimen noro. Vei totaalisesti mehut niin 5-vuotiaasta, 11kk vanhasta sekä äiteestä ja isistä. Koko sakki vieläkin sängyn pohjilla, sohvalla… Matto odottamassa pesulaan vientiä, koti kuin räjähdyksen jälkeen. Pienimmälle ei maistu kuin tissi ja uni joten tässä ei paljoa siivoilla tms.
No, hengissä kuitenkin ollaan, ikkunoissa on jouluvalot ja pakasteessa pitsa. Viisivuotiaan kerhopikkujoulujen jäätyä tänään väliin (sniif), suunnittelen hänelle omaa tonttupolkua kotipihalle kunhan tästä selvitään. Kartta, pimeä ilta, lyhtyjä ja polku jonka varrella muutamia yllätyksiä. Vain toteutus puuttuu 😁😁
Ellliisa
12.12.2016 at 20:46Kuusamossa, maanantai-iltana 12.12.16. Pakkasta -18 astetta tässä kylän pinnassa, lunta on ja tänään vielä aurinkokin pilkisti taivaanrannan takaa, instassa näkyy kuvaakin tämän päivän kelistä. (@ellekilpi)
Istun sohvalla, lepuutan jälleen kerran kipuilemaan alkanutta iskiasta, raskausvaiva. 😑 kuuntelen kellon raksutusta, ainakin 1/3 lapsesta nukkuu, mies nukuttaa loppuja. Kynttilät palaa pöydällä, mutta asunnon täysi valaistus vie ilon siitä. Jos jaksaisi, nousisin ylös, himmentäisin valoja, laittaisin kuulumaan joululauluja, ja ehkäpä lämmittäisin glögit mulle ja miehelle.
Töissä pitää kiirettä jouluun asti, monet joulujuhlat, kauneimmat joululaulut, puurojuhlat jne odottavat kanttoria seuraavien kahden viikon aikana hyyyyyvin usein. Oman joulun valmistelu ei kiinnosta, ei vaan jaksa. Tänä vuonna olisi ensimmäinen oma joulu vietettävänä, ja kun oon osan aatosta ja joulupäivästä töissä, innostusta saa hakea. Onneksi sentään anoppi oli meille hankkinut myyjäisistä lanttu- ja porkkanalaatikot, niin saa edes niitä vaikkei jaksakaan ite tehdä. 😊
Kielo
13.12.2016 at 12:16Terkut suomineidon navan seudulta. Pakkasta -10 astetta lunta yli puoli metriä. Viime yönä mahtava kirkas tähtitaivas ja melkein täysi kuu. Leivinuunissa tuli tärisee, lanttulaatikko tuloillaan, piparitaikina odottaa jääkaapissa. Pienimmäinen lähdössä kerhon pikkujuoluun, koululaiset ihan täpinöissään oottaa joulujuhlaa. Kanoilla munintatauko vissiin loppumassa kun yksinäisiä munia on alkanut ilmestyä pesiin. Navetalla mahtava läpinäkymätön usva kun pojat aamulla heräilee ja alkavat syödä (lämpö -> sumu). Ja meidän perheen parhaan joululahjan saapuminen on varmistunut. Karvainen perhe kasvaa hepalla!!!!! Iloista joulun odotusta teille sinne lämpimään täältä maalta!
Kao kao
13.12.2016 at 19:23Eilen loppui pahin kiire töissä hetkeksi. Tänään olin ihanassa koulutuksessa Ateneumissa johon kuului huippu aamupala ja taidenäyttely! Kaivoin juuri joulukoristeet esille ja ajattelin laittaa piparitaikinan tulille. Ja ostin viimeisen joululahjan tänään. Nyt mä vain nautin joulun odotuksesta enkä stressaa mistään. Tänä jouluna en pääse Lappiin, mut saanpahan mennä illalla ihan omaan sänkyyn nukkumaan <3