Niin kuin olen aiempina vuosinakin kertonut (mm. täällä ja täällä), viime vuosina meille ihaninta kesälomanviettoa on ollut kalenterin totaalityhjyys. Tänä vuonna menimme jopa niin pitkälle, että sovimme yhteisesti, että yhtään kalenterimerkintää ei heinäkuulle oteta – ja olemme puolitosissamme linjanneet, että mitään menoja tai tekemisiä ei sovita eikä suunnitella vuorokautta pidemmälle!
Ihana tyhjyys! Parasta!
Tällä taustalla olen ollut vähän henkisesti allerginen erilaisille kesälistoille. Tiedättehän: että näitä ja näitä asioita haluaa tehdä kesällä. Mun silmissä ne ovat näyttäneet suorituslistoilta, ”to do”. Että ne viestittävät siitä, miten kesälomailu muuttuu suorittamiseksi, kun pitää-pitää-pitää ehtiä tehdä tietyt asiat kesän aikana, että varmasti tuntuu siltä, että on täysipainoisesti lomaillut.
Mutta kappas kummaa, mitä tapahtui tänä kesänä:
Lista lähti syntymään ihan spontaanisti erään kesäaamupalan yhteydessä – minä aloin kysellä muulta perheeltä, että mitä kukainenkin haluaisi tehdä. Sitten hain paperin ja kynät ja kirjoitin ylös.
Ohhoh! Meille syntyi kesälista! Eikä ahista yhtään :D
Sama kuin viime vuonna: kun lapsilta kysyy, että mitä he haluavat tehdä, he haluavat ajaa polkupyörillä taloa ympäri. Lisäksi he haluavat leikkiä naapuruston lasten kanssa pihalla ja kuunnella Mimin ja Kukun kirjastosta lainattua cd-levyä puhki.
Muutenkin kesälomatoiveet ovat just sopivia, meidän perheen näköisiä. Käydään läheisen päiväkodin pihalla leikkimässä ja syödään hyvää ruokaa.
Piirretään katuliiduilla omaan kallioon ja yritetään ehtiä syödä kypsät amppelimansikat ennen kuin niissä on linnun nokan kokoinen kolo.
Mutta arvaatteko, mikä näistä on meistä kenenkin toive?
Hahaa, pitäisikö laittaa pieni arvausskaba pystyyn! Se, joka arvaa eniten oikein (kuka on toivonut mitäkin), saa vaikka… …no jonkun minipienen ylläripalkinnon, keksin jotain :D
13
Ebe
10.7.2018 at 12:57Mökki, mansikat, kotipuuhastelut ja leikkimökin siivous vois olla sun toiveet. Joelilla uimala ja hyvä ruoka ja loput sit tyttöjen kesken jaettu. Toisaalta jotenkin hoplop ja lasten kaupunki huutaa myös sun nimeä :D
krista
10.7.2018 at 13:01Hyvin tulkittu, lähelle menee! :) Kaksi mun toiveista ihan oikein ja Joelilta yksi ja muutenkin hyvin meitä kyllä tunnet :)
Lilah
10.7.2018 at 13:36Vaikka postauksistasi välillä käy ilmi että teillä on ystäviä joita tapaatte, ihmettelen toisaalta aina miten vähän läheisten kuuluminen arkeenne näkyy missään. Ymmärrän toki, että siinä kulkee yksityisyyden raja, mutta esimerkiksi tässä kesälistassa ei puolella sanallakaan näy ketkään läheiset, ei ystävät ei sukulaiset. Meillä juuri siitä se aikatauluttaminen lähtee: halutaan kutsua tietyt ihmiset kylään, tavata jotain porukkaa toisaalla yhteisen tekemisen merkeissä, lapsilla on buukattuja kaverimenoja jne ja kas, joka viikolle on aikataulutettua ohjelmaa. Koska jos ei näitä suunnittele, kaikille samaan aikaan sopivaa aikaa ei ex tempore vaan löydy. Lisäksi aikatauluttamiseen pakottaa sekin, että vapaata ei ole kesälläkään koko kuukautta ja lapsilla on ihan omia kesämenojaan ilman vanhempia, jolloin aika jolloin koko perhe on kasassa hupenee. Ei kesä silti ilotonta suorittamista ole. Ihan samalla tavalla kuin matkoista haavelu ja niiden suunnittelu, myös kesässä osa iloa on siinä että on mitä odottaa :-)
krista
10.7.2018 at 13:45Sä vastaatkin tuohon alkuun itse ihmettelyysi – esimerkiksi usein monessa blogissa näkyvässä paikassa/menossa/tekemisessä ollaan ystävien kanssa, mutta kuvaan/kerron vain meidän perheestä :) Tässä siis yksityisyyssyyt, tosi harvoin (ja silloin erikseen aiheesta kysyn) kirjoitan muusta kuin meidän ”ydinperheestä” :) Tavataan paljon ystäviä kesällä, nyt tällä hetkelläkin kaksi ihanaa kylässä <3. Helsingin ulkopuolella asuviakin on jo tämänkin kesän aikana yökyläilymeiningeillä tavattu jo useampia ja monen yön ajan, yhteensä pari viikkoa on varmaan joku yöpynyt meillä tai me muualla :)
-
Ehkäpä ystävilläkin samanlainen extemporemeininki, jolloin tämä onnistuu - tai sitten jos on joillain tiukasti aikataulutettua, niin meitä onkin silloin superhelppo tavata, kun meillä on AINA aikaa silloin, kun kiireisillä sattuu olemaan pieni kolo :) Meidän kanssa treffaaminen se vasta helppoa onkin, kun meille voi tulla koska vaan vain oveen koputtamalla <3
Tilia
10.7.2018 at 15:46Mulla vähän samat fiilikset kuin Lilahilla. Vaikka blogissa ei (tietenkään) koko elämä näy, luettuna kuulostaa jotenkin itsekkäältä sanoa, että me ei huolita koko heinäkuuhun yhtään kalenterimerkintää. Omissa kesäviikonlopuissa on melkein joka viikonloppu joku kalenterimerkintä, joka liittyy toisiin ihmisiin. Ei mulla olisi pokkaa sanoa, että me ei tulla sukulaisen pyöreitä juhlimaan, vaikka itse olisin mieluummin kotona. Vuorotöiden, vuorovedolla vedettyjen lomien, isovanhemmille sopivien hoitopäivien ja -viikkojen ja lasten kesäleirien (yö- ja päiväleirit) ynnä muiden sukujuhlien ja synttärien ristiaallokossa kesä on totta tosiaan varsinainen kalenterihärdelli, ja meidän muksuilla ei tänä kesänä edes ole mitään kisoja tai turnauksia pakkaa sekoittamassa… Toisaalta juuri kaikki hammastarkastukset, oikojat ynnä muut kiireettömät aikuista vaativat lasten menot yritetään tietenkin saada omille loma-ajoille, koska töistä on aina vaikea olla pois kesken päivän. Ja kun niitä töitä, lomia ja vuorotöitä on myös läheisillä ja ystävillä, niin loppujen lopuksi suunnittelemattomat kesäpäivät ovat yllättävän äkkiä katoava luonnonvara.
krista
10.7.2018 at 16:10Tilia <3 Sovitaanko, että ei kutsuta kenenkään lomanviettotapaa (tai elämänvalintoja) itsekkäiksi, jooko :) On muutenkin (ja teidän Lilahin kanssa pitkäaikaisina lukijoina pitäisi se tietää niin kuin itse asiassa molemmatkin sen toteatte) hassua tehdä tuollaisia päätelmiä esimerkiksi meidän ystävien/läheisten kanssa vietetystä ajasta pelkästään sen perusteella mitä blogissa lukee. Kyllähän te tiedätte, että tämä ei ole 24-7-kanava meidän elämään vaan meidän elämässä on valtavasti ihmisiä/sukulaisia/perheenjäseniä/menoja/sukujuhlia, jotka eivät millään tavalla näy blogissa tai instassa. Jotenkin se välillä ehkä unohtuu, kun tuollaiset fiilikset syntyy? Ehkä juuri siksi se unohtuukin, kun on ollut mukana niin pitkään ja alkaa (tietysti! ja se on ihanaa!) tulla fiilis, että tuntee <3 Ja mullakin on sellainen olo, että mä teitä jo "tunnen" kommenttienne perusteella, vaikka sit todellisuudessa varmasti tunnen vain minipienen murto-osan teidän elämää!
-
Toivottavasti sulla ja teidän porukalla on just sellainen ihana kesä kuin toivotte, suunnitelmilla tai ilman <3
Salvia
10.7.2018 at 23:36No olipas vähän tympeä kommentti… Tietysti ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, ja kyllä oman elämän ja loman saa suunnitella juuri sellaiseksi, kuin haluaa. Mun elämäntilanteesta käsin tää kommentti taas tuntui ihan kummalliselta. Me esimerkiksi emme yleensäkään pidä sukulaisiin oikein yhteyttä, eikä tuota mitään vaikeuksia sanoa ei erilaisiin kissanristiäiskutsuihin, koska tahdomme olla keskenämme. Ketä muuta varten oman elämän valintoja tulisi tehdä, kuin itseään? Ehkä se sitten on tervettä itsekkyyttä. Lapset ovat alle kouluikäisiä, mitään leirejä tai harrastuksia ei ole. Olemme molemmat vanhemmat samaan aikaan lomalla. Ja kyllä, ystäviä meillä ei ole muutamaa enempää, ja näitä muutamaa näemme melko spontaanisti, koska lomailevat myös eivätkä ole hurjan kiireisiä. Ei kai sekään ole mikään rikos, että ystäviä tai sukulaisia vaan ei juurikaan ole. Ja vaikka niitä ystäviä olisikin paljon, niin onko itsekästä pyhittää vuodesta yksi kuukausi omalle perheelle? Ei mun mielestä. Ja selvästikään Krista ja Joel eivät ole vuorotöissä ja joudu suorittamaan kesää ”vuorovedossa”, kuten eivät monet muutkaan perheet, niin en oikein ymmärrä, mistä tämä kommentti kumpusi, että on jotenkin väärin elää lomaa lomana? Jos on oikeasti tyytyväinen omaan lomanviettotapaansa, niin miksi tulee sanomaan toisten tapaa itsekkääksi? Ehkä voisi olla hyvä opetella sanomaan ihmisille ei, jos oikeasti kaipaa aikaa vain oman perheen kesken ja erilaiset sukujuhlat yms. tuntuvat täyttävän kesän. Kyllä niin voi tehdä, ja sekin on ihan vain oma valinta.
Tilia
11.7.2018 at 10:23En ole sanonut, että Puutalon lomanvietto olisi itsekästä, mutta tämän blogitekstin perusteella sain siitä sellaisen, ilmeisen virheellisen vaikutelman. Palaute oli lähinnä Kristalle ammattikirjoittana tarkoitettu eikä ollut tarkoitus loukata.
Ja kyllä, olen ihan helvetin kateellinen kaikille, joilla on kuukausi (!) yhteistä lomaa puolison kanssa. Meillä ei ole tänä(kään) kesänä päivääkään ja siitä huolimatta sukulaisemme joutuvat vahtimaan lapsiamme useamman viikon ajan, vaikka heillä olisi kivempaakin tekemistä.
Ja kyllä, olen niin saamaton ja oppimaton ihminen, että kun anoppini haluaa viettää syntymäpäiviään lastensa ja lastenlastensa ja jopa miniänsä kanssa, niin suostun poistumaan kotoani tämän takia jopa koko kesäiseksi viikonlopuksi toiselle puolelle Suomea kunnioituksesta häntä kohtaan, vaikka itselläni voisi olla kivempaakin tekemistä.
A
11.7.2018 at 14:15Hmmm, kateus vie kalatkin vedestä. Ymmärrän että yhteisen loman puute harmittaa (harmittaisi itseänikin, itsellä on kokemusta tästä vanhempien kohdalla silleen, että oli vuosia kun äidin loma oli toukokuussa ja isän syyskuussa, mutta kivoja lapsuuden pitkiä helteisiä kesiä tuli vietettyä siltikin, vaikka vanhemmat olivat töissä koko lasten kesäloman). Kristankaan loma ei varsinaista lomaa taida olla, vaan töitä on tehtävä ja työt kulkee lomalla mukana.
—
Minäkin kerron yleensä että ollaan perheenä lomalla viisi viikkoa (eli sen ajan kun lapsen päiväkoti on kiinni), mutta meillä tää viisi viikkoa menee niin, että mies on viikon työmatkalla (eli minä hoidan lapsen) ja tämän lisäksi sekä mies että minä itse tehdään tämän viiden viikon aikana viikon verran töitä (illlat ja yöt on ihan hyvää työaikaa). Ammatinvalintakysymyksiä nämä, meillä vanhemmat joutuvat tsekkaamaan työsähköpostin ainakin pariin kertaa viikkoon (oikeasti joka pv) ja reagoimaan akuutteihin asioihin lyhyelläkin viipeellä), jollekin muulle tämä pilaisi loman, meillä tämä on aikuisille täysin normaalia ja ok. Sen vastapainoksi ettei loma ole 100% lomaa, saadaan viettää enemmän aikaa yhdessä kesällä.
A.I.
16.7.2018 at 14:01Onpa katkeraa tekstiä, Tilia… kyllähän kommenteistasi tuli näin sivullisellekin tosi arvosteleva ja syyllistävä olo. Mielestäni Krista kertoi blogitekstissään siitä, mikä on heidän perheensä mielestä ihana ja rento tapa viettää lomaa, ei arvostellut muiden tapoja tai ilmaissut, että koska he tykkäävät tehdä näin, muunlaisissa lomanviettotavoissa olisi jotain vikaa. Sinun kommentistasi taas tuli vahva tunne, että sinulle tuo erilaisuus on nimenomaan ongelma ja ärsytyksenaihe. Miksi ihmeessä? Kyllä on mielestäni vähän ilkeää antaa rivien välistä viestiä, että epäilee, josko toisella edes on ystäviä tai sukua jota tavata tai jos onkin, heistä ei muka välitetä. Veikkaan etten ole suinkaan ainoa, joka koki kommenttisi näin. Jos se ei ollut tarkoituksesi, voisit ammattikirjoittajana ehkä miettiä, miten välttyisit välittämästä kommenteissasi niin kielteisiä ja tuomitsevia tunnelmia lukijoille?
Milli
14.7.2018 at 11:56Tää on jo aika törkeä kommentti. Eiköhän jokaisella ole oikeus tehdä elämästään sitä mitä haluaa. Ja jos joku valitsee ”pakko” sukuloimisen vaan siksi ettei kehtaa sanoa ei ja sen takia se oma kesäloma ei ole sitä mitä oikeasti sen haluaisi olevan, niin se on myös oma valnta. Vai tuntusiko mukavalta jos sinun valinnoista joku sanoisi että onpa tyhmää pilata lomansa jollain mitä ei oikeasti halua tehdä. Elämä on valintoja ja jokainen tekee niinkun parhaaksi näkee, joten eiköhän nämä omat mielipiteet toisten lomankäytöstä voi jättää kirjoittamatta.
krista
10.7.2018 at 16:49Hahaa, ajatelkaa mä nousin kesken päikkäreiden Joelin kainalosta kirjoittamaan tän – mutta jäi vähän vaivaamaan :) Te ihanat vakkarit Lilah ja Tilia, mä halusin nyt tulla muistuttamaan (ehkä aiheetta?), että miten kommentoidaan kivasti :) Jostain syystä (ehkä se olen vain minä?) jäi nyt teidän molempien kommenteista vähän sellainen kummallise… syyttelevä (?) fiilis… Voi olla mun väärää tulikintaakin!
–
Mutta tosiaan aina, kun näkemättä/toista tuntematta netissä jutellaan, niin kannattaa valita sanamuodot silleen kivasti. Olisihan voinut muotoilla vaikka tyyliin ”oi ei, meillä taas on kalenteri täynnä kaikkia sukulaismenoja ja lasten harrastuksia, miten te ootte onnistuneet tuossa?” tms. ilman, että olisi maininnut mitään itsekkyyssanoja tms.
–
Eli pieni muistutus nätisti toisille puhumisesta (mulla ainakin noista tuli paha mieli, ette kai sitä tarkoittaneet?), kiitos ihanat ja kiitos kun aina kommentoitte <3
My
10.7.2018 at 22:08Pakko kommentoida (täällä pitkäaikainen lukija, joka ei koskaan kommentoi), että minulle tuli aivan samanlainen tunne kommenteista. Tuli ehkä fiilis jostain suivaantumisesta, koska teillä on kalenteri tyhjänä. Kommentit tuntuivat hassuilta etenkin siinä mielessä, että kommentoijat tietämättä mikä tausta on, olettavat että teillä on paljon ystäviä ja sukua, ja että ystävien ja suvun kanssa tapaamiset ovat olennainen osa kaikkien kesälomaa. Ei kaikilla ole esim. läheisiä sukulaisia eivätkä kaikki halua tai jaksa viettää lomaansa sosialisoiden, vaikka ihmisiä olisikin paljon ympärillä. Mun mielestä siinä ei ole mitään itsekästä. Itselleni iso osa loman rentoudessa on, että voi olla paljon ihan rauhassa mikä ei arkena onnistu. Ja tykkään tavata läheisiä pitkin vuotta, usein, mutta lomalla on kiva tehdä juttuja ilman tiukkoja aikatauluja (esim. tavata ystäviä extempore niiden kanssa keille myös sattuu sopimaan). :)
krista
10.7.2018 at 22:39Joo, varmaan just näin. Mä Joelin kanssa tästä itse asiassa vähän juttelin (silloin ennen kuin nousin päikkärikainalosta vastaamaan), että tämähän saattaa olla ehkä vähän herkkä aihe (mitä en tullut ajatelleeksi). Tai siis hyvin pitkällä aasinsillalla ajateltuna mä oon joskus joulun alla kirjoittanut mielestäni viattoman ”ei kannata stressata jouluna, yhdessäolo on tärkeintä” -postauksen ja saanut siihen MINÄHÄN STRESSAAN JOS MINÄ HALUAN JA MINÄ TYKKÄÄN SIIVOAMISESTA -tyyppisiä kommentteja :) Ja sit mä oon ollut, että hup-SIS, en tarkoittanut herättää nukkuvia (tai siivoavia) karhuja :) Eli voi hyvin olla, että ”tyhjä kalenteri, ihanaa” -postaus voi ärsyttää, jos itsellä ei ole tyhjä kalenteri ja etenkin JOS (en sano, että tässä on niin) sit kuitenkin haluaisi vähän tyhjempää kalenteria. Se on tavallaan tosi ymmärrettävää. Mutta isona linjana tähän kannattaa varmastikin painottaa sitä klassista, että jokainen tavallaan <3 Saa kertoa omista iloistaan, vaikka ne olisivat erilaisia kuin muilla <3 ...ja jos en kertoisi mun iloista (vaikka ne olisivat erilaisia kuin jollain muulla), ei olisi tätä blogiakaan :)
-
Ihmiset, suvut, perheet, persoonat, ystävät ja kesänviettotavat ovat erilaisia <3 Kyllä meille extemporehuithapeleillekin ystäviä onneksi riittää, vaikka meidän kalenterit ei synkronoidukaan :) Ja joku ei tosiaan edes sosialisointia kaipaa vaan istuskelee mieluiten itsekseen laiturinnokassa yksin kirjaa lukien (ah, mikä ihana ajatus!). Ja jos muilta osin se kesänvietto onnistuu, niin se hänelle suotakoon <3
-
Ja ihana, kun kommentoit! <3
My
10.7.2018 at 22:58Juurikin näin, saa kertoa just niistä omista iloistaan <3. Hyvää kesää Puutaloon!
Torey
11.7.2018 at 00:43Mulla on blogini luonnoksissa odottamassa kirjoitus just tästä, että lukija, sinä et oikeasti tunne minua.
Kirjoitan usein, mutta moni asia jää blogista pois. Minusta voi saada oikeanlaisen kuvan, tai sitten täysin väärän. Olen joskus saanut kommentin missä minut joku vierailija haukkui ilkeäksi. Mikä sai vakkarilukijani ihmettelemään, että mitä täh. Joku ei ollut tykännyt jostakin kirjoittamastani ja leimasi minut samantien. JA TÄMÄ on se ongelma. Luulee tuntevansa, vaikka oikeasti ei tunne.
En mä ole koskaan edes ajatellut että teillä ei ois kavereita tai ette näkisi rakkaitanne. Vaikka he eivät täällä näy. Ei meidänkään jokaisesta kyläilijästä blogipostausta tehdä! :D
Lilah
11.7.2018 at 13:55Täytyy näin jälkikäteen todeta, että aidosti _ihmettelin_ miten vähän nämä ystävät ja sukulaiset näkyy. En kirjoittanut rivien väliin mitään paheksuntaa. Olen pahoillani, että siellä sellaista näit ja siitä mielesi pahoitit.
Ihmettelin, että lomatoivelistassa ei lue _ystävät_ enkä isompienkin lasten vanhempana enää muista, että pienempienkään kanssa voisi olla tyystin aikatauluttamatta, koska jo silloin oli paljon sellaista menoa, johon myöntävästi vastatessa alkoi kalenteri täyttyä. Kyläreissua jonkun mökille, kesäteatterireissua ystävien tai isovanhempien kanssa jne. Jos en itse aktiivisesti lomalla pyrkisi tapaamaan ystäviä, jäisi suurin osa tapaamisista toteutumatta, koska kenenkään kalenteri ei ole tyhjä. Isompien lasten ”omien” menojenkin mukana aikatauluja tulee koko perheen arkea rytmittämään. Toki meidänkin elämässä voisi kategorisesti kieltäytyä kaikesta heinäkuulle osuvasta, jos tyhjä kalenteri olisi meille tavoittelemisen arvoinen asia.
E
10.7.2018 at 18:22Olettehan joskus käyneet Mimin&Kukun (ilmais)konsertissa? Täällä turun seudulla niitä on ainakin aika usein ja lapsen mielestä ne on parhautta oli vuodenaika mikä tahansa
krista
10.7.2018 at 18:31Joo mä oon itse asiassa katsonut ihan vasta netistä niiden kiertueaikatauluja :) Tampereella ois ollut alkukuusta pari esiintymistä (mutta meillä oli just yökyläilijäystävä silloin) ja sit muistaakseni Turussa myös heinäkuussa ja muutamilla muilla paikkakunnilla, mutta sit elokuussa on Helsingissäkin! Aika varmasti mennään :) Kahdesti on käyty niitä kuuntelemassa, mutta silloin lapset oli muistaakseni 3 ja 1, ja etupäässä se oli liian jännää :D Mutta nyt lapset ovat aivan ihastuneita niihin, levy soi IHAN KOKO AJAN <3
Miitu
10.7.2018 at 14:07Punaiset Silvan, vihreät Seelan, siniset Joelin ja keltaoranssit sun.
krista
10.7.2018 at 14:48Hahaa, no näinhän se tavallisesti&loogisesti menisi, mutta jostain ihmeen syystä en laittanut meidän ”omia” värejä noihin vaan ne meni ihan sekaisin :D Tavallisesti olisin kyllä luontevasti merkannut ne just noilla väreillä, hyvin päätelty hei :D
Jonna
10.7.2018 at 14:11Oranssit sun, siniset Joelin, punaiset Silvan ja vihreä tietty Seela ja krokot!
krista
10.7.2018 at 14:50Sulla ihan sama logiikka kuin Miitulla – noinhan se PITÄISI olla :D Mutta tosiaan jostain oudosta syystä en tällä kertaa värikoodannut :D
Puumis
10.7.2018 at 17:19Mä en jotenkin muutenkaan tajua tuota (liika-)aikatauluttamista. Kun en mä ainakaan etukäteen voi tietää, että tekeekö mun mieli sitten kolmen viikon päästä tosiaan mennä vaikka sinne Koffin puistoon piknikille. Ja sit jos on tosi väsynyt eikä tee mieli, niin on sitten aika ankeeta ”pakolla” mennä sinne naama sitruunalla, vain koska on luvannut. Mulla on onneksi (lapsiperhe)kaverit(kin) semmoisia tuulellakäyviä, että samana päivänä saattaa tulla viestiä että ”hei nähdäänkö”. Sit vaan pakkaavat lapset ja ilmestyvät paikalle. Mä tosin siis suunnittelen ja aikataulutan työkseni, että ehkä siksi vapaa-ajalla on tämmöinen ”löysin rantein” -meininki. Koko kuukauden täynnä oleva kalenteri lomalla ahdistaisi ihan mielettömästi, ymmärrän tuommoista tyhjän kalenterin ihanuutta :D Nauttikaa <3
krista
10.7.2018 at 17:25Joo just sama meillä! Ja joo meillä kans se on sellaista ”nähdäänkö huomenna?”-meininkiä, hih paitsi siihenkin usein vastataan, että ”no viestitellään vielä aamulla” :D Fiiliksen mukaan! Ehkä sitä sit omaan lähipiiriin valikoituukin niitä just, jotka nauttii samanlaisesta spontaanista meiningistä <3 Mulla kans on duunipuolella kalenteri IHAN täynnä, ja tämä tuntuu just täydelliseltä vastapainolta sille <3
-
TOISAALTA joskus ennen lapsia mulla oli kamala hätä ennen kesälomaa, että ehtiihän varmasti tehdä paljon kaikkea. Muistan tyyliin yksi kesä, kun tultiin Joelin kanssa just Tansaniasta safarilta ja parin päivän päästä oltiin menossa 100-vuotisjuhliin lapppiin (ja samalla mun lapsuusmaisemia ihmettelemään) ja mulla oli tyylin KAKSI "tyhjää" vuorokautta Punavuoren-kotona ilman ohjelmaa. Mä olin ihan AAAAARGH MUN LOMA MENEE IHAN HUKKAAN :D :D :D Että näköjään sitä voi itsekin muuttua elämän myötä suunnittelijasta tuulellakävijäksi :D
Tilia
11.7.2018 at 10:33Tuulelläkäyvyys on sidoksissa myös siihen, missä välimatkassa sukulaiset ja ystävät ovat. Jos on kolmen tunnin ajomatka suuntaansa, ihan mielellään sopii etukäteen, ollaanko kotona.
A
10.7.2018 at 17:45Meillä on kesässä muutama ”pakko” juttu (lapselle tärkeät serkkujen treffaus sekä isovanhempien näkemistä) ja mä vedän jo niistä ihan tarpeeksi stressiä, että saadaan tähän viiden viikon kesäloman ajalle sovittua. Itsekästä tahi ei, mutta mä haluaisin lillua kesän onnellisessa tekemättömyyden ja suunnittelemattomuuden kuplassa (ja oikeasti tehdä paljon juttuja ex tempore meiningillä). Sitten pakkaan tulee vielä miehen (aina heinäkuussa) työmatkat, niin yhteistä lomaa ilman ehtoja onkin aika vähän…tai siis niin tuntuu. Ratkaisu tähän ristivetoon on ollut että buukataan jo aikaisin keväällä matka (1,5-2vk) jonnekin (meidän tapauksessa keski-eurooppaan) ja silloin ei olla tavattavissa. Loppukesään ripotellaan sit isovanhemmat ja serkut ja koitetaan rajata myös ihanaa Helsingissä ilman velvoitteita hengailua. Tämän kesän paletti on nyt sovittuna (ja kaksi lomaviikkoa jo käytettynäkin), mitä nyt puuttuu vielä yksi reissu isovanhemmille (ehkä elokuussa sitten, eihän se elo loman loppumiseen lopu) ja äiti-tytär Särkänniemi-reissu (ehkä elokuussa tämäkin, huoh).
—
Mutta siis sen olen huomannut, että ex tempore elämässä matkat (kotimaassa tai ulkoamailla) ei niin helppoja olekaan heinäkuussa. Hotellit ja matkustusvälineet on ihan buukattuja ja hinnat sen mukaiset. Niin monta kertaa on mokattu tää, että nykyään osataan varata majoitukset hyvissä ajoin (ilmaiseksi peruutettavia, sitten lähempänä päätellään että minne mennään oikeasti). Joskus ois kiva joku mökkiloma Suomessa, vaan en tiedä miten aikaisin pitäisi olla liikkeellä että kivan vuokramäkin löytäisi kohtuuhintaan (hah, tässä haastavat kriteerit, pitää olla kiva, saavutettavissa helposti ja kohtuuhintainen).
A
10.7.2018 at 17:49Niin joo ja tuohon vapaaseen ex tempore hengailuun mahdutetaan myös kaverien näkeminen, sekä lapsen että aikuisten (piknikkejä puistossa, leikkitreffejä, kyläilyjä jne) ja en tiedä oikeasti miten toiset onnistuu vielä mahduttamaan kesäänsä mökkeilynkin, ei kyllä meillä onnistuisi (noh, realistisesti ne jotka mökkeilee ison osan kesästä on niitä joita me ei sit nähdäkään ennen elokuuta).
krista
10.7.2018 at 18:02Joo meillä kans extempore-hengailu sisältää just kavereita, oikeastaan varmaan joka ikinen päivä kesän aikana nähdään aikuisten tai lasten ystäviä tai isovanhempia <3 Niitä ystäviä, jotka on matkoilla tai mökeillä (tai jolla on kesä ohjelmaa täynnä), näkee vähemmän. Että oikeastaan tämä meidän "ohjelmaton" kesänvietto on just sosiaalisinta mahdollista :D
krista
10.7.2018 at 17:54Meillä kans ”säädetään” alku- ja loppukesään perinteisesti sellaiset meille tulevien sukulaisten vierailut, joissa on ok, että jompikumpi aikuisista (tai molemmat) on arkisin vielä töissä. Ja viikonloppuihin alku- ja loppukesistä. Ja syksymmälle sitten Sotkamon-käynti. Ja nyt käytiin Särkänniemi ja Titi-nalletalokin kesäkuun puolella heinäkuuta ”vapauttamaan” :) Viime vuonna meillä oli ”vain” kolme viikkoa yhteistä lomaa eikä sekään kokonaan lomailua – silloin otettiin tavoitteeksi, että ens kesänä (eli tänä kesänä) sitten kunnon loma. No nytpä Joel saikin KAKSI KUUKAUTTA (vau) lomaa, mä puolestaan oon ”puolilomalla” vaan, mutta oon päättänyt, että loma on mielentila :) Eli Joel onnistui pitkässä lomassa, mä en :D
–
Saas nähdä, miten sen meidän extempreroadtripin sit käy, kun vielä ei olla mitään varattu eikä tiedetä suuntaakaan. Ja just heinäkuussa se ois, jos nyt saadaan aikaiseksi lähteä :) No, ehkä me tullaan sit vaan takaisin kotiin, jos kaikkialla on täyttä :D
Tilia
11.7.2018 at 10:27Tämä lisäkappale tuonne varsinaiseen tekstiin olisi jo selventänyt paljon – jotta on tyhjä heinäkuu, on kalenteriasioita (sukulaisten vierailut, kotimaanmatkat jne.) kesä- ja elokuussa.
A.I.
16.7.2018 at 14:05Mutta eihän Kristan sinulle tarvitse aihetodistein perustella, miksi hänellä on oikeus viettää heinäkuunsa siten kuin viettää? Eihän tämä mikään oikeudenkäynti, vai? Kovasti kommenteistasi välittyy tunne, että näet tämän lomanvieton jonkinlaisena kilpailuna… eihän sen tarvitse olla.
Liisa
10.7.2018 at 19:32Jokaisen pitäisi osata viettää loma itselleen parhaalla tavalla. Siis niissä puitteissa mitä lomapäivät, rahat, lastehoitojärjestelyt, harrastukset ym. raamit antaa myöden. Tehkää sitä mistä nautitte. Mikä auttaa lataamaan akkuja. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään, kun loma on kuitenkin rajallinen. Eikä tarvitse lomalla tehdä samoja asioita kuin naapurin perhe. Jouten on välillä hyvä olla, se on monelle vaikeaa. Toivoisin, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus lomalla kiireettömän aikaan vanhempien kanssa. Että aikuisella olisi aikaa kuunnella, ottaa syliin, touhuta yksinkertaisia asioita kotona. Se liian usein unohtuu. Lasten toiveet lomalta on monesti aika pieniä.
krista
10.7.2018 at 20:17Oi miten hyvin sanottu, oon ihan ihan ihan täsmälleen samaa mieltä <3 <3 <3
-
Ja tästä tuli mieleen, että oon mä kuullut sellaistakin, että vanhemmat haluavat viettää lomaa jopa erillään toisistaan ja lapsista niin, että lapset ovat vuorotellen toisella ja toinen lomailee jossain ulkomailla vaikka. Vaikka se kuulostaa t-o-s-i kaukana siitä, miten ikinä itse tekisi (ja itse asiassa päinvastaiselta, tuo ois mulle kauhukuva lomasta :D), niin tärkeintähän on kuitenkin aina se, että loma on just se, mikä just sen perheen akkuja parhaiten lataa - vaikka sitä joku muu ei voisi ymmärtääkään. Joten kyllä, jokaiselle toivoo tietysti just sellaista lomaa, joka sen perheen hyvinvointia parantaa <3
-
Ja täsmälleen samaa mieltä noista lasten toiveista. Ainakin tässä iässä meidän lasten kesätoiveet on just mansikoiden syömistä ja omalla pihalla ystävien kanssa leikkimistä <3 Esimerkiksi suuren osan meidän kesäloma-aktiviteeteista (poislukien se roadtrip) voi tehdä nollabudjetilla (esim. leikkipuistot ja puistoruokailut, meidän vakkarikesätekeminen!) tai ainakin pienellä budjetilla :) Aika ja yhdessäolo ratkaisee <3 (meidän lomailussa)
A
10.7.2018 at 20:47Meidän lapsen loman toivelistassa on ihan samanarvoisina stadikkareissu, leikkipuistovisiitti, Lintsi-päivä ja minigolf. Näistä stadikka muutaman euron (lapsi ilmainen), leikkipuistopäivä ilmainen (sis. lounaan lapselle) ja Lintsi, no huh, kamalasti (lapselle joka on yli 120v. on luvattu ranneke kerran kesässä), minigolf tossa lähellä reilun kympin (2 aikuista plus lapsi).
–
Leikkipuistoruokailuitahan me ollaan nyt monena kesänä harrastettu ”kesäretkinä” eli ihan lähdetään johonkin ”uuteen” puistoon leikkimään ja puistoruokailulle. Usein sovitaan leikkitreffejä samaan. Tänä kesänä ollaan käyty vasta Intia, Kimmo ja Arabia, vielä on monia puistoja retkeiltävänä <3
krista
10.7.2018 at 21:02Hih just näin – ja meidän listalta jos katsoo, niin maksullisia taitaa olla ainoastaan Korkeasaari, uimala (4,5e aikuiset ja 2,2 lapset) ja Hoplop, koska meillä Lintsilläkin mennään vielä ilmaislaitemeinigeillä :D Vähän on isompi jo maksullisista laitteistakin ollut kiinnostunut, mutta me on linjattu vielä, että jos ilmaisissa käydään, niin sitten saa käydä Lintsillä niin usein jos halutaan – ja jos maksullisissa, niin kerran kesässä. Toistaiseksi ovat valinneet sit kuitenkin ne ilmaiset :D
Blue Peony
11.7.2018 at 14:15Minä olen totaaliyksinhuoltaja ja olen ollut sitä ensimmäisestä päivästä alkaen, joten itse vietän joka vuosi yhden pidemmän lomapätkän ja muutamia pitkiä viikonloppuja ilman lasta lomaillen. Se on minulle todella tärkeää, koska muuten en jaksa pyörittää arkea. Kyllä sitä on minulle kauhisteltukin, mutta kauhistelijat ovat aina sellaisia, jotka eivät tiedä, millaista on pyörittää arkea yksin. Ja sanonpa suoraan, että minulle nuo pätkät ovat sitä parasta lomaa :-).
krista
12.7.2018 at 23:18No todellakin! Ja tähän voi sit lisätä sen viisauden, että lapsen etu on hyvinvoiva vanhempi <3
Raija
10.7.2018 at 21:46Haha, luin listaa etta ”Papin teltta ulos” hetken mietein et niin mita ma just luin. :D Eika siina, toki saa olla perheita jossa leikitaan papin teltassa mut ei jotenkaan tuntunut sille et olis teidan listalla. :D
Kiva postaus mutta sitten kommenttikentassa jotenkin sai mielensa pahoittumaan. :/ Jokaiselle oikeus omanlaiseen lomaan ( ja siihen mita siitta julkisesti raportoi..). :) Rakastan itse myos tuota suunnittelemattomuutta, saatan ahdistua ajatuksesta etta koko viikonloppu on minuutilleen aikataulutettu mut sit jos viikonloppuna silta tuntuu et mennaan ja tullaan niin se onkin ihan jees. Esimerkiksi vikko sitten sanoin, etta en suostu suunnittelemaan viikonloppuuni mitaan enka valttamatta halua edes poistua kotoa, paadyimme kuitenkin ystavan kanssa extempore aamusurffille ja biitsipaivaa viettamaan ja se oli ihan parasta! (en siis asu suomessa siksi mulla ei myos ole juurikaan lomia joita jattaa suunnittelematta niin puhun viikonlopuista :D) Suunnittelemattomuus kunniaan!
Ihanaa lomailua teille!
krista
10.7.2018 at 22:00Haha, papin teltta :D Suviseurat? :) Mutta ei, siis tästä on kyse: https://www.puutalobaby.fi/huvikumpu-tuli-puutaloon/ (apua mikä söpöläinen, Silva tuossa 2-vuotias)
–
Joo mullakin tuli pieneksi hetkeksi vähän paha mieli – mutta sitten keskustelu jatkui kivasti ja se meni ohi :) Ja tosiaan varmaan vaan ihan viestin muotoilusta kyse, uskoisin.
–
Mutta mulla tosiaan ihan sama, että aikataulutettu meno saattaa ahdistaa! Mutta sit aikatauluttamattakin saattaa päätyä tekemään vaikka ja kuinka paljon kaikkea kivaa, kun vaan tekee fiiliksen mukaan! Mutta siinä jättää sen itsensä (ja perheen) kuuntelun option, ja mä oon aina puhunut siitä ”vapauden illuusiosta”, siitä mä nautin reppureissuillakin aikoinaan. Se, että tuntee, että periaatteessa voisi tehdä ihan mitä vaan. Vaikka lopulta tekisikin aika tavallisia reppureissujuttuja (tai kesäjuttuja), niin silti sellainen joku hassu rento suunnittelemattomuuden onni siinä on <3 Mulle siis, joku muu saa nauttia aikataulujen rakentamisesta, jos on puolestaan sellainen persoona :)
-
Kiitos! <3 Vähitellen päästään lomafiilikseen! <3 Vähän työt alkuun hidastivat, mutta nyt on vielä reilut neljä viikkoa tyttöjen hoidon/eskarin alkuun, Joel lomalla ja mä puolilomalla, ihanaa! <3
avaruuskenguru
10.7.2018 at 23:19Täällä veikataan, että hyvä ruoka, omat mansikat ja mökki ovat Joelin toiveita. Uskon tosin tekstiesi perusteella, että mökki on myös sulle mieluinen paikka. Kotipuuhastelut, Lastenkaupunki ja eväsretki voisivat olla sun toiveita. Olisivatkohan muut sitten lasten? :) Voisin kuvitella, että leikkimökin siivous voisi yllättävästi olla myös lasten toivoma juttu – he siellä kuiten leikkivät. Ihanaa ”tyhjää” heinäkuuta teille! Ihan huikea periaate tuollainen.
krista
11.7.2018 at 10:22Mun toiveista pari meni oikein, Joelilta (kröhöm…) ei niin moni :) (eli ei yksikään :D ) Tuo sun lopun arvaus puolesatan ihan nappiin! Leikkimökin siivousta toivoivat lapset, he haluavat maalata (ja että isi laajentaa) sitä samalla :)
Pire
11.7.2018 at 00:14Tulipa tuossa yhtäkkiä tämän jutun luettua ahaa elämys, että en ole kysynyt mitä tämä meidän nelivuotias haluaisi tehdä, kun isälläkin alkaa loma! :O luultavasti vastaa, että haluaa syödä karkkia xD
krista
11.7.2018 at 10:30Hihi! Lasten toiveet <3 Meillä itse asiassa Seela on ihan HULLUNA herneisiin, ihme ettei hoksannut sanoa sitä listalle :D
murina
11.7.2018 at 06:25Mulla oli kolme viikkoa lomaa, ensimmäinen viikko meni kotona hengaillessa, toinen viikko oli etukäteen buukattu täyteen ja kolmas meni sellaisella ”mitä huomenna tehdään, no katotaan aamulla” -meiningillä jo joka päivä päädyttiin johonkin kivaan paikkaan :)
Ja mun mielestä jokainen oli täydellinen lomaviikko. Jos olisi vielä viikon saanut lomailua jatkaa, niin sit oltaisiin menty mökille.
krista
11.7.2018 at 11:37Oi, kuulostaa just sopivan tasapainoiselta kesälomailulta <3 Ja se on just se tärkein, että itsestä tuntuu, että hei nyt oli hyvä loma - silloin on akut toivottavasti ladattu hyvin <3 <3 <3
mq
11.7.2018 at 09:14Ihanan näköinen kalenteri! Meillä näyttää tosi samalta. Tämä elämänvaihe, jossa on paljon aikaa vain olla, on kyllä mahtava. Isompien lasten kanssa niitä aikataulutettuja menoja tulee varmaan enemmän. Ja sekin on sitten todennäköisesti hyvä.
Meidän kesän teema on ”seikkailut”. Tämän kesän ykkösjuttuja on olleet retki rautatieasemalle junia katsomaan, lentokentän näköalatasanteella käyminen, reissut uusien ja tuttujen leikkipuistojen puistoruokailuun, pyöräily läheisellä jalkapallokentällä, mustikoiden etsiminen lähimetsästä, eväiden syöminen oman kerrostalon sisäpihalla, yökkäripäivä kotona ja isossa marketissa ruokaostoksilla käyminen.
krista
11.7.2018 at 11:41Ääk miten ihania”seikkailuja”, ihan parasta!!! Hei mikä tuo lentokentän näköalatasanne on, Helsinki-Vantaalla? Mekin voitaisiin tehdä sinne retki! Ja matkustaa junalla ihan mihin vaan, sekin ois varmasti lasten mieleen! Yökkäripäivä on kans hauska idea sadepäivän varalle!
–
Mekin tehdään eväsretkiä ihan viereisille kallioille tai omalle pihalle. Eväsretkilounaskin (valmismakaronilaatikkoa, ha) on syöty omenapuun alla, sekin oli ihanaa ja lasten mielestä retki <3
Karina
11.7.2018 at 12:12Ei muuta ku ihana käsiala sulla! Hitsi kun nykyään tulee koko ajan vaan kirjotettua jollain näppäimistöllä niin rapistuu käsinkirjoittamistaito. Ja kun joskus harvoin kirjottaa vaikka kauppalistan niin voi hyvä ihme! Täytyy alkaa harjotella :D
krista
12.7.2018 at 23:19Ooo, kiitos1 Vastaavasti mä en muuten osaa tekstata :D Sitä ei opetettu silloin, kun mä olin koulussa – osaan vaan tällaisen keppikirjoituksen ja kummallisen näköisen kaunokirjoituksen, josta ei oikein muut saa selvää kuin minä :D
Vyyhti
11.7.2018 at 12:23Meilläkin on tulossa melkein kolme viikkoa lomaa, johon ei ole suunniteltu mitään, ihanaa! Meidät lomat ovat olleet yhtä ympäriinsä reissaamista lähes aina. Tämä oli tällaista jo ennen lasta ja ulkomaille muuttoa (koska suku ja kaverit asuvat ympäri Suomea), mutta etenkin se on ollut sitä lapsen ja ulkomaille muuton jälkeen.
Nyt käytiin Suomessa ennen lomia etätöitä tehden: lapsi sai aikaa mummolassa ja me ehdittiin nähdä läheisiä, mutta ehditään sitten viettää lomaa rauhassa kotona. Lomien lopulla piipahdetaan uudestaan läheisen juhlissa ja otetaan mummo mukaan meille kyläilemään. Lapsi saa lähes 2 kk kesälomaa ja me saadaan kerrankin rauhoittua kotona ilman aikatauluja. Kaverit ovat tulossa kylään muutamaksi päiväksi mutta siinä kaikki. Tämä on niiin mahtavaa ja rankan talven jälkeen tulee tosiaankin tarpeeseen!
krista
12.7.2018 at 23:26Tosi hyvältä kuulostava järjestely, ihana että ”väljyys” järjestyi! :)
–
Meillä kans lapset sai vielä aikuisia pidemmän kesäloman, just lähes 2kk, kun ajateltiin että ois kiva niin, että ei tarvitse olla varahoidossa ollenkaan (kun oma hoitopaikka sulkeutui kesäksi ja syksyllä aloittavat uudessa). Ja tämä just järjestettiin etätyön avulla ja sillä, että oli sukulaisia kylässä just siinä kohdassa, kun me tehtiin vielä (etä)töitä ja lapset oli jo lomalla. Etätyö kyllä mahdollistaa paljon tällaisia systeemejä!
Ilargia
20.7.2018 at 16:57Niinpä niin. Kun bloggaajalla sanoo, että muiden joulun/kesänvietto kuulostaa/näyttää/tuntuu esim. FB-päivityksen perusteella valehtelemiselta/ylisuorittamiselta/stressaamiselta jne., kaikkien pitäisi ymmärtää, ettei se ole (yksittäiseen somejulkaisuun perustuvaa) arvostelua. Mutta auta armias, jos lukija sanoo, että hänestä bloggaajan tapa järjestää lomansa kuulostaa itsekkäältä tai – hui kauheaa – kysyy, eikö kukaan perheenjäsen toivonut tapaavansa kavereita lomalla! Se on kyllä loukkaavaa, siinä tehdään oletuksia ihmisistä tuntematta heitä kokonaan ja ollaan väistämättä kateellisia bloggaajan paremmasta tavasta järjestää asiat. Toisin kuin näissä bloggaajan parin FB-päivityksen pohjalta tekemissä analyyseissä.
Olisiko sitten vastavuoroisesti reilua sopia, että kenenkään kesän- tai joulunviettoa ei nimitellä ahdistavaksi suorittamiseksi? Kai niistä omista tavoistaan voisi kertoa myös ihan vertailematta siihen, mitä muut tekee tai jättää tekemättä?