Koronapäiväkirja 2: koulut kiinni ja kotimaa kutsuu!

Huh, miten paljon on tapahtunut vuorokaudessa!

Eilinen iltapäivä ja ilta meni jännittäessä. En päässyt irti koneelta: kädet hiessä päivitin tietoa viruksen etenemisestä (täällä Espanjassa hullua vauhtia) ja toisaalta odotin kokoustietoja suljetuista kabineteista sekä Suomesta että Espanjasta.

Täsmälleen samaan aikaan siis kokoustivat Suomessa eduskuntaryhmien puheenjohtajat (?) ja Espanjassa Junta de Andalucian joku taho myös, hallitus ehkä? Ja aihe (yksi niistä) molemmissa kokouksissa oli sama: suljetaanko koulut ja päiväkodit?

Täällä Andaluciassa vaatimus koulujen sulkemisista on ollut voimakas. Koko maassa sitä ei ole tehty, mutta kriittisimmät alueet (esimerkiksi Madrid) ovat jo sulkeneet omat koulunsa. Ja nyt siis puhuttiin tämän Andalucian alueen kouluista.

Kumpi tahansa päätös, joko Suomesta tai Espanjasta, olisi (käsittääkseni) johtanut meidän kannalta samaan eli täkäläisen suomalaisen koulun ja päivähoitojen sulkemiseen.

Tiedot kokousten anneistakin tulivat suunnilleen yhtä aikaa. Suomen ”tulos” jäi laihaksi – jos oikein ymmärsin, siellä oltiin keskusteltu mutta ei vielä päätetty.

Andalucian osalta puolestaan klo 20:30 alkoi live-tiedotustilaisuus. Siinäpä sitten tuijotin espanjaksi kovasti puhuvaa miestä ja yritin tulkita. Sanoiko se nyt jotain kouluista? Puhuuko se kouluista? Mitä se puhuu? APUA!

Kunnes sitten paremmin kieltä ymmärtävät referoivat. Ja kyllä! Kaikki Andalucian koulut ja päivähoidot suljetaan maanantaista alkaen. JESH!!!

Tämä oli sellainen iso ”kivi vierähti sydämeltä” -asia. Olisimme toki voineet ottaa lapset itsenäisesti, omalla päätöksellä kotiin; ja itse asiassa niin me oltais tehtykin. Mutta se olisi tuntunut jotenkin hankalalta ja aina näissä pilkkii vähän sellainen hysteeriseksi leimautumisen pelko. Mutta nyt tuli yhteinen päätös, joka koskee kaikkia täällä.

Ai että miten helpotti!

Lapset menivät siis tänään viimeistä päivää täällä hoitoon ja kouluun. Haikeat hyvästit – emme olisi ikinä uskoneet tämän talven päättyvän näin!

Olen nähnyt Suomessa kuvia hamstraamisesta ja tyhjistä hyllyistä. Meininki on ihan sama täällä. Tänään kuulemma aamulla kauppaan jonotettiin ja tyhjiä hyllyjä oli kai paljon. Me emme ole niitä nähneet, koska me olemme varautuneet jo aikaisemmin – meillä on jo kaikki tarvittava vähitellen ostettuna. Sekin tuntuu hyvältä; että oli varautunut ajoissa, kirjoitin siis siitä kotivarasta jo aikaisemmin, ja jo silloin hoisimme sen sekä Espanjaan että Suomeen.

Meidän ei siis onneksi tarvitse lähteä ruuhkiin vessapapereista taistelemaan.

Yksi jännittävä juonenkulku siis takana, mutta toki hyvin monta vielä edessä.

Seuraavaksi jännitämme Suomen tilanteen edistymistä ja sitä, suljetaanko lentoliikenne joko Suomen tai Espanjan päässä. Tästä syystä (ja myös siksi, että mahdollisen sairastamisen teemme mieluummin äidinkielellä toimivassa terveydenhuollossa) olimme jo muutaman päivän ajan pallotelleet ajatusta aikaistetusta kotiinpaluusta.

Teimme erilaisia laskelmia viruksen leviämisestä, mutta lopulta tilanteen ratkaisi tänään aamupäivällä se, kun kurkistin Norwegianin ja Finnairin lentojen hintoja.

Jaiks!!!

Eilen lentojen tilanne ja hinnat olivat vielä ihan normaalit. Mutta nyt! Finnairilla ei ollut yhtään vapaata paikkaa lennoilla ennen ensi keskiviikkoa – ja silloin hinta yli tonnin per nenä. Norwegianilla oli myös täyttä, mutta maanantaina vapaata kalliimmassa joustavien lentojen luokassa: yli 600 e per nenä.

Minä siinä kiemurtelin, seuraavalla viikolla olisi ollut halvempaa… Joel sanoi mielipiteensä niin painokkaasti, että seuraava aste painokkuudesta olisi ollut suuttuminen.

Ostin lennot.

Me tullaan siis maanantaina Suomeen!

Jos siis lennot vielä silloin lentävät ja jos ei sairastuta sitä ennen (KOP KOP PUUTA, HERRANJESTAS).

Meidän tilanne juuri nyt: pakataan.

Ei hitto. Nyt on niin käännettä kerrakseen, että pää on ihan pyörällä. Voi ei, meidän rakas Espanjan-koti! Nyt meidän pitää alkaa sitä jo täällä mylläämään ja pakkaaman tavaroita taas kerran kasaan: mitkä lähtevät rekalla? mitkä jäävät tänne? mitkä kulkevat lentokoneessa?

Pakkaamista vaikeuttaa monikin epävarmuustekijä. Esimerkiksi lasten kirjat ja lelut olisi järkevä laittaa rekkaan. Mutta mitä jos vaikka maanantaiaamuna paljastuukin, että rajat on kiinni ja me ollaan jumissa Espanjassa kuukausia – ja kaikki lasten virikkeet on pakattu pois, noooouh. Vaatteiden osalta vähän sama. Pitää miettiä, mitä me tarvitaan heti alkuun Suomessa (ei rekkaan, koska matka kestää) mutta toisaalta myös, että mitä tarvitaan, jos ollaan jumissa Espanjassa (ei rekkaan, koska voidaan tarvita täällä).

Pää sauhuaa. Veikkaan, että tälläkään kertaa ei tule muistiinpanoja tai excel-taulukoita siitä, että mikä tavara sijoittuu mihinkin.

Näillä näkymin siis kaksi päivää (ja tämä päivä loppuun) siis enää Espanjan-talvea jäljellä. Pakkaillaan, mutta toisaalta yritetään varmaan käydä myös tuossa rannalla – luulisi, että se olisi just aika turvallista tekemistä. Voisin ehkä käydä iltakävelylenkillä rantakadulla. Uskaltaisikohan enää ravintolaan…? En tiedä. Zumbaan en enää eilen mennyt eikä lasten harrastuksiin mennä enää.

Suomessa odottaa ennakkoon tilattu kotivara sekä 14 vuorokauden kotikaranteeni.

Näin ennakkoon ajateltuna tuntuu jopa siltä, että kiva olla vaan kotona puutalossa kaikessa rauhassa se 14 vuorokautta. Pidätän oikeuden muuttaa mielipidettäni matkan varrelta :D

Tärkeintä nyt kuitenkin olisi, että kukaan ei sairastuisi!

40