Kotimaista ruokaa jääkaapissa – realistinen pistokoe

Yhteistyössä: Hyvää Suomesta -merkki ja Blogirinki

Yltiörehellinen vastaus kysymykseen: millä perusteella valitset ruokakaupassa ostoskoriisi jonkun tuotteen?

Kristan TOP3:

– tottumus
– hinta
– tuotteen ”yleinen hyvänä pitäminen” (epämääräinen mielikuva siitä, onko tuote jollain tavalla ”hyvis”)

Joelin TOP3:

– hinta
– maku
– säilyvyys

Oikeasti Joel sanoi heti kärkeen myös ”lihapitoisuus”, mutta ehkä se ei esimerkiksi jugurtin valintaan niin hyvin päde.

Vuosien varrella täällä blogissa käytyjen kommenttiboksikeskusteluiden perustella voisin väittää, että itse asiassa moni teistä on paljon tiedostavampi kuluttaja kuin minä. Ja se on hyvä. Ihailen sitä. Tämähän ei siis ole mikään valistusblogi, jossa yksi paasaa ja muut nyökytellen kuuntelevat. Vaan me täällä kuuntelemme toinen toisiamme. Kerromme ”näin meillä”, mutta emme silti oleta, että kaikki muut sillä sadasosasekunnilla kääntävät kelkkansa ja alkavat tehdä niin kuin mekin. Mutta aina joku tietää jotakin, ja hyvät ideat ja ajatukset ideat ikään kuin elävät ja leviävät molemmin puolin. Hehe joskus huonotkin.

Kuvitteellinen esimerkki: postaanpa vaikka blogiini kuvan perus-nuudeleistani. Nam nam. ”Onko noissa natriumglutamaattia?”, kysyy joku. ”Tuossa on muuten tosi paljon E-koodeja”, kommentoi toinen. ”Tälle ois kotimainenkin vaihtoehto”, sanoo kolmas. Ai? No, mikä ois parempi? Joskus iskee vähän anarkiakin: ”nyt mä hemmetti vie syön nämä mun natriumglutamaatti-e-koodi-ylikansalliset-pahisnuudelini ja that´s it”. Mutta ehkä sinne aivojen takalohkoon jää jotain kytemäänkin. Joskus. Ja pienetkin jutut ovat enemmän kuin ei-mitään. Nyt seuraa hyvää palautetta täältä minulta sinne teille päin: just silloin, kun tällainen keskustelu käydään hyvässä hengessä ja syyllistämättä (niin kuin täällä tehdään! Ei siis tyyliin: ”miks sä syöt tuollaista p*skaa?” vaan ”hei ootko huomannut, että…”), toisten tietämyksestä on hyötyä. Tieto leviää. Joku on suositellut jotain – ja ehkä seuraavalla kerralla ruokakaupassa olenkin valinnut juuri sen enkä niitä natriumglutamaattinuudeleita (nam). Tai sitten voin valita edelleenkin samoin kuin ennen, mutta ainakin tiedän vaihtoehdon sille.

Ja edes ministi-ministi parempia valintoja saattaa minun lisäkseni tehdä joku muukin lukija, joka on samanlainen”mielikuvaostaja” kuin minä. Että tavallaan haluaa tehdä hyviä valintoja, mutta on arjessaan liian laiska/kiireinen/keksi-joku-tekosyy-tähän tihrustamaan jokaista etikettiä sanasta sanaan. Silloin luottaa suosituksiin ja toisten mielipiteisiin.

Eli: kiitos! Tehkää niin jatkossakin! Suositelkaa ja jakakaa tietämystänne!

Mistä ne mielikuvat sitten syntyvät? Aion nyt tässä välissä myös vähän puolustaa itseäni: en ole siis sellainen mielikuvaostaja, että ostaisin vain kansainvälisintä jyräävintä merkkiä tai aggressiivisimmin mainostavaa ökyjättiä. Muhun vaikuttavat mielikuvat ovat enimmäkseen sellaisia ”hyvyysmielikuvia”. Mielikuva mausta, tietysti – pohjautuen omiin kokemuksiin tai suosituksiin. Some vaikuttaa minuun paljon; sieltä tarttuu mukaan mielikuvia terveydestä tai vaikka onko joku kotimaista/luomua/muuten hyvää. Muiden kommentit – joo ja mainontakin, jos osuu vaan oikeanlaiset mainosargumentit maaliin. Eli että ”tällä saa naisia!” -mainoslupaus ei minuun välttämättä uppoa, mutta ”tämä tekee hyvää sulle ja sun lapsille ja koko maailmalle” osuukin sitten vähän paremmin kohteeseensa.

Yksi olennainen mielikuvatekijä heijastuu minulla automaattisesti silmän verkkokalvolle myös siinä hetkessä, kun ruokakaupassa ojennan kättä kohti hyllyä. Jos tuotteen etiketissä vilahtaa jotain sinistä tai vihreää logoa – vihreä tavallisesti vaikka johonkin lehteen viittaavaa; sininen puolestaan Suomen lippua tai joutsenta tai jotain vastaavaa muodostava – niin aivoni tekevät aika isolla todennäköisyydellä luokitelman ”hyvis”. Ihan silleen tiedostamatta.

Osaankohan mä kertoa tän oikein…? Eli että en (valitettavasti) tiedostaen pyörittele kaupassa eri tuotteita käsissäni merkkejä etsien, koska tekniikkani  on enemmänkin ”kamat äkkiä kasaan ja ulos”. Mutta jos sieltä se merkki vilahtaa, se viestittää alitajuntaani jotain ”tää on hyvä” -viestiä, ja käteni ehkä vähän isommalla todennäköisyydellä osuu juuri siihen.

Tämä Hyvää Suomesta -merkki taitaa olla itselleni yksi niistä tutuimmista:

Jos mietin, että miksi haluan ostaa suomalaista – että onko se vain itseisarvo vai onko sille joku ns. oikea syy – itselleni nousee ensimmäiseksi (tässäkin kyse mielikuvista) mieleen ruoan puhtaus ja turvallisuus. Heh eli ensin tulee mieleen se oma napa; että mitä siitä suusta sisään meneekään. Mutta heti sitten seuraavaksi tulee mieleen työllistävä vaikutus. Ei kovin pieni juttu sekään. Täällä (Ruokatieto yhdistys ry:n sivu) lisää perusteita, miksi valita suomalaista.

Kun Hyvää Suomesta -merkki ehdotti minulle tätä blogiyhteistyötä, jouduin (taas kerran) ihan ensitöikseni vastausviestissä toteamaan, että ”tiedättehän, että en ole mikään ihanteellinen esikuva tässä”. Ei kuulemma haitannut – että hyvä vaan, jos on rehellinen. Suositeltiin testaamaan heidän netistä löytyvää Ruokaguru-testiään (täällä). Klikkasin sinne, ja:

Jea. Hyvä alku. Täten opin siis, että Hyvää Suomesta -merkin käyttäjiä on noin 240 kotimaista yritystä.

Asiantuntemusta ja esikuvaa ei siis tässä osoitteessa ole tarjolla, mutta rehellisyyttä kyllä sitäkin edemmän. Niinpä eilen illalla päätin tehdä pistokokeen omaan jääkaappiimme ja katsoa, kuinka monta Hyvää Suomesta -merkillä varustettua tuotetta sieltä löydän.

Itse asiassa pelkäsin pahinta. Mulla ei rehellisesti sanottuna ollut minkäänlaista käsitystä, että löytyykö jääkaapista yhtä ainutta tällä merkillä varustettua tuotetta. Jaiks.

Jääkaappi oli täynnä, kun Joel oli juuri muutamaa tuntia aikaisemmin käynyt kaupassa:

…ja jääkaappi-inventaario paljasti Hyvää Suomesta -merkkiä kantaviksi:

Jea! Ei läheskään niin huono saldo kuin pelkäsin! Mutta olisi voinut olla parempikin.

Kuivakaapista olisi ehkä löytynyt lisää, mutta nämä siis jääkaapista kaikki.

Uskallatko ratsata oman jääkaappisi – kuinka paljon sieltä löytyy Hyvää Suomesta -merkittyjä tuotteita? …ja ylipäänsä tiedätkö, millä tuotteilla tämä merkki on?

Mä en tiennyt.

Jatkossa lupaan kiinnittää asiaan vähän enemmän huomiota. Huomaatteko – opin :)

PS. Tämän bloggauksen jälkeen itsevarmuutta puhkuen (heh eli en) menin uudestaan testaamaan sitä hemmetin Ruokaguru-testiä. Kolme pistettä. Jaahas. Paljoko sulla tuli? Testi siis täällä.

Tämä Hyvää Suomesta -merkin yhteistyökampanja ehdotettiin minulle Blogiringin kautta.