Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Melli EcoDesignin kanssa.
Postaus sisältää -25 % alekoodin.
Otsikossa on suht iso kysymys, jota itsekin näin tarkan markan pihtarina (kröhöm) säästäväisenä persoonana olen itselleni esittänyt. Kuinka paljon kotimainen lastenvaate saa maksaa?
Asiaa voisi lähteä purkamaan vaikkapa sieltä päästä, että mikä lastenvaatteissa kenellekin on tärkeää. Oisko tämä nyt hienosti sanoen niitä arvoja? Tai vaikkapa ihan vaan mielipiteitä.
Otetaan spontaanisti, eli mitä tulee ensin mieleen! Mikä on tärkeää?
Itse sanoisin alkuun lastenvaatteiden tärkeänä ominaisuutena käytännöllisyyden. Että lapsen on mukava olla vaatteissa, ne joustavat tarvittaessa eivätkä kiristä vääristä paikoista. Niillä on hyvä leikkiä ja… …olla lapsi. Ja käytöltään tietysti ovat mahdollisimman pitkäikäisiä.
Jos kyseessä olisi ulkovaate, tekniset ominaisuudet kiilaisivat mun listan kärkeen, mutta nyt ajattelen ehkä tällä kertaa eniten ihan sisävaatetta.
Seuraavaksi sanoisin sen, että vaate on lapsen mieleen. Etenkin näin isompien lasten kanssa tämä on tärkeää, sillä tällöin sitä vaatetta tulee käytettyä! Meillä kun lapset haluavat (ja saavat) itse päättää pukeutumistyylistään.
Ai että harmittaa vieläkin eräät uutena ostetut (ja suht hintavat) Peppi-tunikat, jotka olivat mun mielestä ihania, mutta jotka suurimmaksi osaksi vain seisoivat hyllyllä niin kauan, että menivät pieniksi. Lapsetkaan eivät osanneet määritellä niille mitään ”vikaa”, mutta jostain syystä eivät vaan innostuneet (houkutteluista huolimatta) juuri niitä käyttämään. Aina valitsivat kaapista jotain muuta. Tosi harmillista!
Sitten kolmantena itselleni tulee mieleen hinta – ja se toki tulee aina kytköksissä laadun kanssa sekä sen, että miten ja missä vaate on valmistettu. Mä olen ostajana ehdottomasti sieltä hintatietoisemmasta päästä; ja etenkin kirppisostoissa tunnen suurta iloa nimenomaan siitä, että saan hyvän vaatteen edullisesti. Löytämisen ilo!
Tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana mun yleiseen ”sain sen halvalla” -hintailoon on kuitenkin tullut ihan selvää muutosta; enää mulle ei riitä pelkkä halpa hinta uuden vaatteen ostossa, vaan hinta on ajatuksissani aina suorassa kytköksessä tuotteen taustaan. Eli en voi (enää) verrata leggareita ja leggareita pelkästään hinnan perusteella – vaan ketjuliikkeen leggarit ja kotimaiset pienemmän tuottajan leggarit ajattelen jotenkin ihan erikseen.
Eli tiivistetysti: mulle pelkkä hinta ei enää ratkaise, vaan eettisen tuotteen hankinnassa kukkaro joustaa paremmin. Ajattelen ostamisesta nykyisin, että mieluummin harvemmin ja paremmin kuin usein ja paljon – ja etenkin jos uudesta vaatteesta puhutaan.
Mä tykkään siitä ajatuksesta, että vaate ostetaan harkiten, käytetään rakkaudella loppuun asti (tarvittaessa paikaten ja hoitaen) ja siitä pidetään mahdollisimman hyvää huolta. Ja käytön jälkeen huolehditaan se eteenpäin.
Stop jaarittelulle, Krista! Kysymys itselleni: missä sitten menee se lastenvaatteiden hinnan kipuraja?
Tylsä vastaus: riippuu vaatteesta.
Näissä kuvissa tytöillä on päällä Melli EcoDesignin vaatteet; ne ovat lasten itse valitsemat ja tämän kaupallisen blogiyhteistyön myötä Melli EcoDesignilta saadut.
Melli EcoDesignin tuotteet ovat Suomessa valmistettuja. Ompelun lisäksi myös kaikki vaatteiden kankaat, kuminauhat, pesumerkit ja niin edelleen ovat Suomessa tehtyjä. Melli EcoDesignin ompelimo on Palokassa Jyväskylässä. Kangas on GOTS-sertifioitua luomupuuvillaa, joka on kasvatettu Kreikassa ja viljelyssä on käytetty ainoastaan luonnonmukaisia lannotteita. Tuotteiden pakkauksessa ja postituksessa käytetään ympäristöystävällisiä materiaaleja.
Eli tosi pitkälle mietitty kaikki, suuri arvostus täältä!
Mitä vaikkapa tällaiset leggarit saisivat sitten maksaa? Mitä mieltä te olette? Ja mitä arvelisitte tällaisten vaatteiden hintalapuksi?
Itse en ole valmis maksamaan merkistä sinänsä, sillä ei ole mulle mitään itseisarvoa. Mutta sillä, että tuote on näin vahvasti kotimainen ja että voin luottaa sen vastuullisuuteen – sillä onkin jo mulle erittäin suuri arvo. Haluan myös tukea suomalaista työtä, joten siltäkin kannalta pihi kukkaroni on valmis joustamaan: eli että tavallaan olen valmis maksamaan osin myös siitä, että suomalainen yrittäjä voi jatkaa näiden ihanien vaatteiden valmistusta ja pitää markkinoilla tällaisen täysin kotimaisen vaihtoehdon.
Toisaalta hinnan soisi olevan sellaisella tasolla, että siihen yltää ”tavallisella kukkarolla”. Eli että tuote ei muuttuisi hyväosaisten hifistelyvaatteeksi, vaan se olisi tavallisen ihmisen saavutettavissa. Tavallinen vaate, ei mikään hiekkalaatikonreunusmanifesti omasta yleiselämänhyvyydestä.
No. Tyttöjen päällä olevien Melli EcoDesignin leggareiden hinta on 32 euroa*. Kun mä tällä kaiken yllä kirjoitetun ajattelen perusteella katson hintaa, mun mielestä hinta on hyvinkin kohdallaan. Itse asiassa olen positiivisesti yllättynyt, että hintataso on näinkin ”saavutettava”.
*) Postauksessa loppupuolella myös -25 % alekoodi, joten tällä viikolla legginsit ovat alekoodilla vain 24 euroa.
Meidän Seela rakastui tuohon kilpparikuosiin ja valitsi siitä itselleen leggarit ja t-paidan (29e*). Silva puolestaan halusi Tähtikukka-kuosia röyhelöhihaisen mekon (49e*) ja leggarit.
*) Alekoodin myötä (-25 %) hinnat 21,75e t-paidalle, ja 36,75e röyhelöhihamekolle.
Rehellisesti sanottuna ”tavallisesta” sisävaatteista en maksaisi tuollaisia hintoja, vaikka olisi minkälainen trendimerkki hyvänsä. Mutta kun tietää vaatteen tekemisen taustan eli miksi hinta on tuollainen (kotimaisuus ja eettisyys), niin tulee sellainen olo, että kyllä: hintalappu on ihan oikea, ja jopa tosiaan yllättävänkin kohtuullinen.
Vai mitä mieltä te olette?
Ja tällaisen bongaaminen kirppikseltä kirppishintaan olisi tietysti sitten jo ihan seuraavaa tasoa – vau!
Näistä Melli EcoDesignin vaatteista täytyy sanoa vielä vähän tällainen… pinnallisempikin (?) juttu, että ai että nämä on ihania ja suloisia.
Toisaalta ihanuudenkin voi fiilisperusteen lisäksi laskea myös järkiperusteeksi: silloin sitä tosiaan tulee myös käytettyä! Käyttämätön vaate kun on se kaikkein turhin.
Mä tykkään näissä niin paljon siitä, että lasten vaatteet saavat olla riittävän lapsennäköisiä, myös isompien lasten koossa! Ja näitä ihania, suloisia ja leikkimielisiä kuoseja on tosiaan siellä vielä ihan pitkälle koululaiskokoihin asti, osaa kokoon 140 ja osaa 152-kokoon asti. Hyvähyvä!
Ja nämä vaatteet ovat just sellaisia pehmeitä iholla (erityisesti toinen lapsi on tästä hyvin tarkka) ja joustavia. Näillä saa leikkiä! Ja se onkin meidän vaateperiaate myös: vaatteet on hankittu käytettäviksi, ja kun ne on lasten yllä, niillä täytyy saada leikkiä ja puuhastella vapaasti.
Lastenvaatteet ovat leikkimistä varten!
Onko Melli EcoDesign teille entuudestaan tuttu? Myös merkin tarina on aivan ihana, siitä voi lukea täältä. Melli-tyttö syntyi vuonna 2010 Kuopion keskussairaalassa 580 gramman painoisena raskausviikolla 23.
Vaatemerkki puolestaan syntyi pari vuotta myöhemmin (2012) Mellin äidin halusta löytää kotimaisia lastenvaatteita, jotka olisivat iloisia ja sopisivat myös allergisen lapsen iholla.
Ja hei tosiaan niin kuin tuolla maintsinkin: sain myös -25 % alennuskoodin näihin vaatteisiin – IHAN HUIPPUA, KIITOS MELLILLE!
Koodi on voimassa täsmänä vain tämän viikon loppuun asti, eli su 16.6.2019 asti. Alennuksen saa Melli EcoDesignin verkkokaupan normaalihintaisista tuotteista.
Alekoodi on: puutalobaby
Meille tämä on nyt ensikokemus näistä Melli EcoDesignin vaatteista kanssa, ja se on kyllä mahtava. Nyt, kun tämä on ”korkattu” ja tajusin tuon hinnan suhteellisen kohtuullisuuden, näen meidät ihan selvästi ostavan näitä Melli EcoDesignin vaatteita jatkossakin!
Miten teillä, voisitteko ”sijoittaa” tämänhintaiseen merkkiin, jos tiedätte saavanne kotimaista ja eettistä? Missä teillä menee lastenvaatteiden hinnan kipurajat?
Laitan pian myös Instaan arvonnan, jossa arvotaan 100 euron lahjakortti Melli EcoDesignin verkkokauppaan. Osallistukaa!
Kaupallinen yhteistyö: Melli EcoDesign
7
A
12.6.2019 at 15:38Meillä on joitakin Mellin vaatteita ollut. Jotkut parempia kuin toiset (esim. haaremihaalari on ollut ihan lempparivaate, joku mekko taas jäi täysin käyttämättä kun rypytys empirelinjan kohdalla ärsytti lasta suunnattomasti). Mitään supermaailmaparas jeejee fiilistä mulle ei näistä ole jäänyt. Tai siis ehkä eniten ärsyttää niukka mitoitus (jos ostaa 122cm:lle mekon kokoa 134/140 ja se on just ja just sopiva pesun jälkeen, niin ärh). Hinta on korkeahko, mutta perusteltavissa osittain. Tarina merkin takana on oikein mainio. Eli miten sen nyt sanoisi, vähän ristiriitaiset fiilikset. Vaatteet näyttää kivoilta ja sopivan alen tultua niitä on meille hankittukin, mutta kun on näin hintava vaate ja mitoitus on mulle haastava hahmottaa, niin harvemmin tulee innostuttua ostoksille (etenkin kun 134/140 koko on tässä merkissä lapselleni auttamatta pieni). Mutta joo, se haaremihaalari on ihanin ikinä (ja kuosit on suloisia). Plus että tiedän olevani paha kuluttaja kun en todellakaan tuhlaa aikaa kuositteluun pesun jälkeen ja käytän kuivausrumpua. Mutta ehkäpä joskus joku valmistaja osaisi valmistaa vaatteita jotka olisivat esipesty niin etteivät kutistuisi (tässä syy miksi kirppisostot on pop).
krista
12.6.2019 at 16:06Hauskoja nämä lasten ja aikuistenkin erilaiset vaatemakumieltymykset – itse kun oon useammaltakin merkiltä katsellut monesti haalaria, että oi miten ihanilta näyttää kuvissa, mutta tiedän että meiltä jäis käyttämättä :D Kun taas sitten mekkoja käytetään koko ajan, toki en tiedä että millainen tuo teidän mekon rypytys on sit tosiaan käytännössä ollut! Ainoa meiltä käyttämättä helposti jäävä mekkomalli on sellainen, jossa on ”pussimainen” eli kiristyvä alaosa, sellaisen oon joskus (en siis tältä merkiltä) vahingossa ostanut, ja lapset ei jostain syystä sellaisesta tykkää. Vaikka mun mielestä ois kiva just leggareiden kanssa!
–
Näissä tosiaan sanottiin, että kutistuu 5 % pesussa! Meillä tuo 110/116 oli tosi hyvä mitoitus molemmille ja pesun jälkeenkin ok (nämä kuvat otettu eka pesun jälkeen), tavallisesti lapset käyttää tuollaista noin 110-kokoa.
Anna
12.6.2019 at 16:11Minä haluaisin lähteä purkamaan vaatteen hintaa siitä suunnasta että paljonko sen valmistus oikeasti maksaa. Paljonko maksavat kankaat, langat, neulat yms. Paljonko tarvitaan rahaa että yrittäjä saa mahdolliset työtilavuokrat maksettua, yrityksen lainat yms. maksettua. Ja mitä hänelle jää käteen/tuntipalkaksi vaatteen valmistuksesta. En tahtoisi ostaa vaatteita jotka pieni yrittäjä joutuu myymään tappiolla tai olemattomalla korvauksella.
Seuraavaksi mietitään mitä vaate kestää. Valitettavasti juuri nämä pehmeät ja ihanat joustavat vaatteet eivät koskaan kestä kulutusta niin hyvin kuin niiden hintaansa nähden soisi. Esim ostin Mainion legginssit itselleni ja tytölle ja niihin molempiin (siis myös aikuisten housuihin!) tuli reikiä jo puolen vuoden käytön jälkeen. Jos vaate on sellainen että sitä käyttää 2-3 vuotta niin maksan mieluusti triplasti sen mitä vaatteesta joka kestää puolesta vuodesta vuoteen. Nyt puhun kestävyydestä enemmän kuin kasvunvarasta. Mutta esim. Reimalla on monia vaatteita joita voi itseasiassa todella hyvin käyttää liian suurinakin, koska vyötärökiristykset, tiukat hihansuut ja lahkeensuut. Jotkut legginsit taipuvat isommalla lapsella capreiksi ja jotkut caprit menevät pienellä pitkinähousuina. Kyllä ihan oikeasti meillä on alle 5V lapsella ollut joitain vaatekappaleita jotka ovat olleet kolmekin vuotta ihan hyvässä käytössä.
Sanoisin että yli 30e legginsseistä, jotka siis eivät yleisesti ole niitä kestävimpiä vaatteita, on tosi paljon Mutta jos niissä on esim. vahvikepolvia yms jotka pidentävät niiden ikää niin silloin tuo 35e ei olekaan enää yhtään niin paha. Mutta riittääkö tämä kattamaan valmistuskuluja? En tiedä. Pakko sanoa että nykyajan halvat vaatteet vääristävät hurjasti hintakäsitystä.
Joku lapsen mekko laadukkaista kankaista voi minusta hyvinkin maksaa sen 40e jos malli on sellainen että se käy pienelle pidempänä mekkona ja pidemmälle lyhyempänä tai tunikan tapaisena Tällaisiakin meillä on ollut paljon. Kaikki käytettynä tulleita tosin.
Minua siis ihan oikeasti kiinnostaa tuo paljonko vaatteen valmistukseen menee rahaa, jotta pystyisin suhteuttamaan omat ajatukseni vaatteiden hinnasta paremmin todellisuuteen. Se vähentäisi varmasti haluani sortua halvempiin vaatteisiin ja toisaalta auttaisi myös tunnistamaan milloin vaatteessa ehkä oikeasti maksaa vain merkki.
krista
12.6.2019 at 16:23Ihan älyttömän hyvää pohdintaa ja taidan olla oikestaan kaikesta aika samaa mieltä! Olisi muuten ihan huippukiinnostavaa avata myös tuotantokustannusten kannalta hintaa, just Reimallahan tehtiin pari vuotta sitten niin ja se oli älyttömän mielenkiintoista!
–
Just tällaisella täysin kotimaisella toimijalla on totta kai se, että tehdas on Suomessa ja kaikki työntekijät suunnittelusta kankaan tekijöiden kautta ompelijoihin jne. on Suomessa ja suomalaisella palkkatasolla (mikä on tärkeää!) ja myös yrittäjän pitää tosiaan saada elantoa tai muuten ei ole jossain vaiheessa enää yritystä! TAI sen tuotanto muuttuu ulkomaille niin kuin monella on (vastentahtoisestikin) käynyt, jotta hintaa saadaan kilpailukykyisemmäksi ketjujen kanssa. Eli tosiaan just ajattelen, että tiedostavalla kuluttajalla (sellaisella, jonka kukkaro yhtään antaa perikis) on myös omanlaisensa vastuu (ja myös vaikutusvalta) olla valmis maksamaan sen verran, että ylipäänsä tällainen vaihtoehto pysyy markkinoilla ja kotimaisena.
–
Oijoijoi ja SE, mikä ois huippukiinnostavaa, ois ottaa vaikka kahdet leggarit vierekkäin, ketjuliikeen ja tällaisen kokonaan kotimaisen toimijan ja katsoa niiden kulurakenteet. Mä veikkaan, että sen jälkeen olisin entistä valmiimpi maksamaan suomalaisesta työstä :D
–
Mietin muuten tuota kipukynnystä vielä postauksen julkaisun jälkeen. Mun mielestä kakkosella alkava hinta tuntuu aika edulliselta (tuo t-paita), kun taas kolmosella vähän jo tuntuu, nelonen on rajoilla ja vain tuollaiseen ”isompaan” vaatekappaleeseen niin kuin tuo röyhelömekko. Jos alkaisi kuutosella, niin jäisi todennäköisesti ostamatta – paitsi jos olisi tekninen tms. vaate, jossa pitäisi olla veden/tuulenpitävyyttä tms. erityistä ominaisuutta. Eli mä oon tyytyväinen, että nämä ei ala kutosella :D Kerran, kun Silva oli vauva, näin jossain jonkun ihanan pandahaalarin (eri merkki siis, ei Melli) ja googlasin jo, että missä voi ostaa. Sit se alkoikin muistaakseni seiskalla ja meinasin tukehtua imetysteeheni, jäi siis ostamatta.
Tawawa
14.6.2019 at 00:19Kun leggarit tehdään samasta kankaasta kuin paidat/mekot, niin mäkään en usko leggareiden kestävän konttaavan/rymyävän lapsen käsittelyssä. Mutta muuten musta mellin kankaat on laadukkaita. Esimerkiksi Reiman bodyt koossa 62-68 oli törkeän pesunukkaisia yhden lapsen käytön jälkeen. Sen sijaan mellin body samassa koossa oli varsin hyväkuntoinen siirtyessään meiltä seuraavaan kotiin. (Mulla on 4 vuoden ikäerolla lapset ja ihan yleisesti oon ollut tosi järkyttynyt siitä, miten paljon huonompaa kangasta vauvanvaatteet on nykyään.)
krista
14.6.2019 at 09:49Joo tosi laadukkailta vaikuttaa kyllä nämä kankaat, ihan jo käteen tuntuu sellaiselta hyvältä!
–
Mä oon tätä aiemminkin ihmetellyt (silleen positiivisessa mielessä), että meillä on jotenkin käynyt tosi hyvä mäihä lastenvaatteiden laadun kanssa. Meillä vain ihan yksittäiset vaatteet ovat nukkaantuneet nopeasti tai haalistuneet: muistan vauva-ajalta yhden markettimerkin pari vaatetta (myöhemmin saman merkin vaatteet ovat säilyneet) ja sitten Espanjassa Primarkin vaatteista on ollut muutama ihan JÄRKKYÄ laatua, nukkaantuneet eka pesussa ihan pesurätiksi. Muutama niistäkin on kestänyt paremmin. Mutta niin eettisistä merkeistä, muista merkeistä kuin ketjumerkeistäkin mun mielestä meillä on ollut yllättävänkin laadukasta. Joitain merkkivaatteita meillä on tosi haalistuneita, mutta ne onkin tullut meille käytetyn-käytetyn-käytetyn-käytettynä eli monta kertaa kiertäneitä. Toisaalta ketjuvaate ei välttämättä olisi sellaista kiertoa kestänytkään!
Liisa
12.6.2019 at 16:16Ajattelen aika lailla samalla tavalla kuin sinä. Kynnys maksaa vaatteesta hieman enemmän nousee myös lapsen iän mukaan, kun vaatteiden käyttöikä on pidempi pituuskasvun tasaantuessa, eikä vaate kontatessa kulu ja ruokatahrojakaan ei tule syödessä enään niin paljon jne. Pienemmille onneksi paremmin löytää käytettyä vaatettakin. Tärkein on käytännöllisyys ja se isompien lasten kohdalla, että vaate miellyttää lasta. Käyttämättä jäänyt vaate harmittaa, oli se mikä tahansa. Mutta minä en ainakaan jaksa taistella koululaisen kanssa siitä minkä värisen paidan hän laittaa päälleen. Taistella saa ihan tarpeeksi siitä, että laitetaanko ulkohousut ulos vielä päälle kun kevätaurinko näyttäytyy ensimmäisen kerran, tarvitseeko fleeceä väliin kovemmilla pakkasilla, voiko sohjoon lähteä tennareilla jne. Kulutuksen kesto on myös tärkeää. Ja että voi huoletta pestä ainakin 40 asteessa. Yli 30 euroa alkaa olla sisävaatteesta aika paljon, mutta ei ihan kohtuutomasti. Suomessa tehty, kestävä, käytännöllinen, pestävä, laadukas, ja hyvännäköinen aktiiviseen käyttöön tuleva vaate saa maksaa enemmän, kuin ketjuliikkeen vaate. Eli paljon riippuu vaatteesta.
krista
12.6.2019 at 16:29Jep, mäkin sun kommenttisi luettuani vahvistan, että myös toiseen suuntaan toimii eli allekirjoitan tän sun kommentin myös! Ja meillä kans vain tästä taistellaan (tai aikuinen päättää), että minkätyyppinen vaate on lämmöltään/ominaisuuksiltaan, ja tuleeko vaikka nyt näillä keleillä takki mukaan vai ei, mutta sitten esimerkiksi paitojen vaateritiläkorista kumpikin saa ihan itse valita ne päivän vaatteet. Ja ovat valinnoistaan hyvin tarkkoja ja ylpeitä, oma maku saa olla <3
-
Ja myös tästä oon samaa mieltä, todennäköisesti pienemmän lapsen kanssa joku 40 e olisi tuntunut mulle suolaisemmalta (etenkin kun tosiaan käytettynä oli helppo saada ihan kaikki) kuin nyt vaikka tuosta röyhelömekosta, josta tiedän, että sitä käytetään pitkään. Tuontyyppiset kun vielä menee hyvin ensin löysinä ja sitten lopulta sellaisina "minimallisina", että aikuinen jo epäilee, että onko liian pieni, mutta lapset haluaa päälle vaan vielä, jos on lemppari :D
murina
12.6.2019 at 16:18Postauksen linkit ei toimi ainakaan mulle. Oon kyllä ainakin katsellut vaatteita tuolta aikaisemmin, mutta saadaan niin paljon serkkujen vanhoja vaatteita etten ole tainnut ostaa kun ei oikeaa tarvetta ole ollut. Ihania kuoseja on kyllä!
krista
12.6.2019 at 16:31Ai hitsi, klikkailin läpi ja mulla aukeaa! Onko muilla ongelmia? Laitan aina aukeamaan uuteen ikkunaan (mä itse tykkään siitä, että on helppo palata lukemaan, vaikka olisikin klikkaillut sivustolla enemmän), oisko siinä jotain että menee toiseen ikkunaan…?
–
Toi on kyllä niin huippua, että vaatteet kiertää! <3
Anna
12.6.2019 at 16:49Toimii
Tee
12.6.2019 at 18:35Ei toimi täälläkään!
krista
12.6.2019 at 19:47No hitsi missäköhän vika, kun osalla toimii ja osalla ei – linkit kyllä näyttäis ihan oikeilta! En muuta keksi kuin että siinä uuteen ikkunaan avautumisessa… Kysyn huomenna it-taitajalta, josko hän keksisi. Mutta ihan tänne niiden kuuluisi viedä:
https://melli.fi/fi/
Annm
13.6.2019 at 07:04Minäkään en pääse puhelimella sivulle. Tulee tuo forbidden-viesti tai ”Your access have been blocked due to wrong password”. Outoa.
krista
13.6.2019 at 09:33Mäpäs muutan kaikki vain muotoon melli.fi (ilman tuota https-alkuosaa) ja kokeilkaa (jos joku vielä viitsii), että toimiiko sitten!
murina
13.6.2019 at 14:24Nyt pääsin kännykällä :)
krista
13.6.2019 at 15:10Jesh hienoa! Mä laitoin Mellille viestiä tuosta ongelmasta ja sieltä tuli jokin aika sitten tieto, että nyt pitäisi toimia :) Hienoa, että alkoi toimia! :)
murina
12.6.2019 at 21:15tietokoneella näköjään toimii, kännykällä kun yrittää ei aukea uutta ikkunaa vaan tulee tällänen teksti ”Forbidden
you don’t have permission to access /index.php on this server”
enkä päässyt kännykällä mellin sivulle myöskään suoraan enkä googlen kautta. Että ehkä ongelma ei lainkaan ole sun linkissä vaan mun kännykässä tai mellin sivussa?
Juliet81
12.6.2019 at 18:46Tämä on kyllä mielenkiintoinen aihe. Itse ostan tällaisia kalliimpia vaatteita lapsille ”parempaan” käyttöön ja silloin esimerkiksi pitkähihaisesta t-paidasta olen valmis maksamaan 20-30 €. Mutta että koko kahden pojan vaatevarasto tällä hintatasolla – ei. Kaikki meidän poikien vaatteet on pestävä joka päivä, joten niitä on oltava paljon. Housut eivät kierrä usein edes esikoiselta kuopukselle ja kirpparilta saa todella huonosti yli 98-kokoisia poikien vaatteita. Lisäksi lapsukaiset kasvat kuin heinä ja juuri kuusi vuotta täyttänyt esikoinen käyttää kokoa 128/134. Olemme aloittaneet siitä samasta 50/56-koosta ja hankkineet kaikki koot siltä väliltä. Kyllä hinnalla (valitettavasti) on väliä! Itse olen yrittänyt ostaa vain vaatteita, jotka varmasti tulevat käyttöön ja huoltaa niitä siten, että säilyvät hyvinä mahdollisimman pitkään.
krista
12.6.2019 at 19:57Joo tässä(kin) on muuten tosi hyvä pointti – tosiaan sellainen tilanne, että KAIKKI lasten vaatteet olisivat kotimaista alkuperää, olisi kyllä aika… …kaukainen ideaali, sanotaan näin. Meilläkin tilannetta mutkistaa se, että lapset käyttävät nyt samaa kokoa, eli vaikka pesukone pyörii jatkuvasti, vaatteita täytyy kuitenkin olla tuplamäärä verrattuna siihen, että lapsilla olisi eri koko käytössä ja kiertäisi isommalta pienemmälle. Eli tavallaan ihan taloudelliselta kannaltakin ketju/markettivaatteita tulee varmasti löytymään meidän vaatekaapista about aina. Toki mieluiten kierrätettyjä, mutta aina niitäkään ei löydä juuri silloin, kun se tarve iskee. Mutta jotenkin jos voisi vaatekaappia painottaa siihen suuntaan, että kotimaista ja eettistä on kuitenkin siellä jonkin verran mukana, senhetkisen kukkaron ja järkevyyden mukaan sopiva määrä, niin sitä pidän varmaan omana tavoitteena.
–
Hahaa, pakko muuten kommentoida tuota ”parempaan käyttöön” -ajatusta! Sehän on käsittääkseni tosi yleinen tapa, että on näitä ”parempia”, mutta mulla on tän kanssa jotenkin aivot hassusti vinksallaan :D Mä nimittäin itse väkisinkin päädyn ajattelemaan sen näin, että jos ostan jotain hintavaa, toivon että sitä käytetään mahdollisimman paljon :D Eli mun aivoilla ”kalliin vaatteen säästely” tuntuu ihan haaskaamisella, kun taas kalliin vaatteen kova käyttö just vaatteen arvon ”hyödyntämistä”. Haha! Mutta ymmärrän heti tätä kirjoittaessa, että mä ajattelen tän jotenkin hassusti ja että paljon yleisempi on tuo toinen tapa :)
Juliet81
12.6.2019 at 21:11Pakko vielä kommentoida, että tämä parempi käyttö on mulle lähinnä viikonloppukäyttöä. Silloin on kiva pukea lapsille jotain omaakin silmää miellyttävää päälle. Olen tietoisesti, ja välillä pahasti epäonnistuen, pyrkinyt pois säästämisajatuksesta. Eniten harmittaa, jos kivat vaatteet kutistuvat kaapissa ihan keskenänsä 😆
krista
13.6.2019 at 09:38Joo, sehän on just hyvää parempaa käyttöä! :)
–
Mulla on ollut omien vaatteiden osalta kans taipumusta tuohon ”säästämiseen”, ja itse asiassa just nyt tajuan ”säästäväni” sillä, että mulla on kotona erikseen kotivaatteet. Mutta omalta kohdalta vaatteet ei sillä tavalla (toivottavasti) menekään pieneksi, joten säästäminen ihan oikeastikin pitkittää käyttöikää!
Lilah
12.6.2019 at 23:10Hinta on mielestäni erittäin ymmärrettävä mutta valitettavasti ei sopusoinnussa oman palkkatason kanssa. Merkki oli tuttu ennestään ja kuosit kivoja. Yhtä lasta tuolla hinnalla ehkä vielä vaatettaisi mutta ei todellakaan neljää. Pojalta ei pikkusiskolle juuri ehjää ja hyväkuntoista jää, leggarit hajoaa polvista tytöilläkin. Itse ostan pääsääntöisesti kirppareilta hyväkuntoista edullisesti. Vaatteita on kaapit pullollaan, jotta elämä rullaa vaikka jollain viikolla ei ehtisi pyykätä tai kone leviäisi eikä uutta ehtisi juuri hakea.
Äimistelen aina kun vastaan tulee käytettynä tekninen ulkovaate, jossa hintaa on edelleen toista sataa ja kuvauksena ”kauppapukuna pidetty, lähes uudenveroinen”, että miksi kukaan ostaa teknistä ulkovaatetta pidettäväksi kaupassa!?! Kalliin vaatteen säästelemisen siltä kannalta, että säilyisi ehjänä toki ymmärrän, mutta kannattaako niin kallista sitten ostaakaan mitä ei raaski pitää.
krista
13.6.2019 at 09:44Joo mä kans ajattelen, että tekninen vaate on nimenomaan tehty pidettäväksi, ja siksi siitä teknisestä ominaisuudesta on maksanut, että sitä pidetään räntäsateessa eikä kauppapukuna :) Mutta tietysti ihmisillä on niin erilaisia suhtautumistapoja vaatteisiin ja vaatteilla myös viestitään asioita. Jos ajatellaan vaikka niin pitkälle kuin perinteinen valkoinen kauluspaita, niin sehän on kai ollut jotenkin (piilo)viesti siitä, että kuuluu luokkaan, jossa ei tarvitse liata itseään :) Jos oikein muistan :D
Tilde
13.6.2019 at 20:43Tuo ”kauppapukuna pidetty” on nettikirppiksien koodikieltä ja tarkoittaa, että oikeasti vaate ei vaan istunut hyvin tai tuli ostettua edellisvuoden alesta väärä koko. Kauppapuku kuulostaa paremmalta kuin että myöntäisi vaatteen sopineen huonosti.
krista
13.6.2019 at 20:47Hihi, tällaista en ole kuullutkaan!
Liinukka
12.6.2019 at 19:18Tyttö 5v, poika 8v, molemmat 2-käyrän lapsia ja nyt on kasvu tasaantunut niin, että kasvavat ehkä vain yhden koon vuodessa, aiemmin meni 2 kokoa vuodessa. Molemmilla herkkä iho, joten vaatteen oltava reilu/löysä – eli vaikka ostaa kasvunvaraa, niin kauhean kauaa ei voi pitää siltikään ja liikaa ei voi olla, ettei tipu ihan päältä. Ja vaikka saisivat kokeilla/valita itse vaatteensa, niin muutaman käyttökerran jälkeen voi tulla stoppi, että tuntuukin ikävältä päällä. Kummallakin ollut pienestä saakka hyvin hyvin jääräinen pää sen suhteen, mitä suostuvat laittamaan päällensä – tytöllä 1v:sta, pojalla 3v:sta. Ja tuon ikäiset nyt jo ihan muutenkin käyttävät ihan eri kamoja -> käytännössä siis tarkoittaa, että melkeinpä vain ulkohousut ja kumpparit on pystynyt siirtämään isommalta pienemmälle. Monessa muussa asiassa ovat hyvin joustavia, tässä eivät – ja me vanhemmat valitsemme taistelumme. Lisäksi isällä ja äidillä eri osoitteet -> vähintään sisävaatteita oltava molemmissa paikoissa jonkin verran, mielellään jotain varaulkovaatettakin, vähintään asusteita ja huppareita tms. välikerroksia.
Johdannolla siis pohjustin sitä määrää aivan valtavaa määrää paitoja, housuja, sukkia, alkkareita, farkkuja, shortseja, mekkoja, fleecejä, huppareita, kenkiä, ulkovaatteita, asusteita, talviurheiluvälineitä, polkupyöriä ja muuta mikä meidän on hankittava ihan joka ikinen vuosi uudestaan ja uudestaan. Vaikka meillä mennään niin pienellä määrällä kuin mahdollista, esim. ulkotakkeja on vain kaksi, eli kuoritakki ja toppatakki – ei todellakaan mitään kauppatakkeja erikseen ja esim. toppahousujen varahousuina on kuorihousut enemmällä välikerroksilla, ei todellakaan toiset toppahousut jne. Eli ei, en ikinä maksaisi leggareista 32e, enkä edes 24e! :D Musta leggarit saa maksaa ihan maksimissaan 12e. 30 eurolla pitää vaikka uusi (alesta) tai erittäin hyväkuntoinen käytetty kuoritakki tai jopa toppatakki tai vaikkapa talvikengät alesta! :D
krista
12.6.2019 at 20:09Meidän perheessä tosiaan meitä varmaan just ”helpottaa” lasten hitaampi kasvu, uusia kokoja tulee harvakseltaan vain, ja vaatteilla on pitkä käyttöikä. Toisaalta sit meillä on just tuo, josta yllä kirjoitin, että kun lapset käyttää samaa kokoa, vaatteiden määrä on väkisinkin isompi kuin silloin, jos olisi vaikka peräkkäiset koot. Eli joo, nää on näitä käytännön haasteita just sen edessä, että kuinka paljon eettistä puolta sitten voi painottaa, vaikka kuinka haluaisi!
–
Mä kuitenkin ajattelen niin, että muutama vaatekertakin ”paremmin tuotettua” on kotimaisen tuotannon kannatusta, ja sen pyrin jatkossakin pitämään mielessä! Varmasti on tosiaan ketju/marketvaatteita meidän lasten vaatteissa jatkossakin, mutta toivottavasti myös joukossa on näitä ”arvoperusteilla” (hih ja toki nättiydenkin) perusteella valittuja <3
Mansikka
15.6.2019 at 08:30Suloisia vaatteita suloisilla tytöillä! <3 Tätä merkkiä ei olekaan meillä koskaan ollut. Ylipäänsä ollaan onnistuttu viime vuosina saamaan/löytämään sisävaatteista niin iso osa käytettyinä, ettei ole paljon tullut eri vaatevalmistajien mallistoja selailtua. Toisaalta mieluiten ostan uudet(kin) vaatteet niin, että saan hypistellä ja pyöritellä niitä ennen ostopäätöstä :) Alusvaatteita, yövaatteita, kerrastoja ja leggingsejä ollaan ostettu pääosin PoP'ilta, jonka liikkeessä meillä on suht helppo asioida ja jonka kyseisistä vaatteista ollaan tykätty. Ulkovaatteet on enimmäkseen Reimaa, jota myös löytyy täältä kivijalkaliikkeistä. Jonkun verran tulee ostettua myös ketjuliikkeistä esim. kesämekkoja ja (capri)legginsejä, jos on tarve eikä ole käytettynä löytynyt sopivaa. Se kyllä aina ajatuksen tasolla kirpaisee, mutta sitten toisaalta meidän tytöllä on ollut käytössä esim. H&M:ltä mekkoja, jotka ovat pysyneet hyvinä pesusta ja vuodesta toiseen ja kiertäneet lähes uudenveroisina eteenpäin. Mielelläni maksaisin tällaisesta vaatteesta enemmänkin, jos voisin luottaa siihen, että kangas pysyy hyvänä. Kirppareilla vain on monet kerrat tullut vastaan joidenkin arvokkaampien merkkien vaatteita aivan kulahtaneina, joten en uskalla oikein aina luottaa siihen, että enemmän maksamalla saisin laatua. Muutama arvokkaampi hankinta on tässä vuosien varrella tullut tehtyä (vaihtelevalla menestyksellä: jotkut ovat pysyneet tosi hyvinä ja olleet paljon käytössä, toiset taas ovat kuluneet turhan nopeasti tai jääneet vähälle käytölle, kun eivät olekaan lasta niin miellyttäneet), mutta mieluummin ostan vaikkapa vaatekutsuilta jotain itselleni kuin lapsille :) Mutta siis, aivan ihanaa, että on tälläisiä kotimaisia valmistajia, jotka miettivät eettisyyttä jokaisessa tuotantovaiheessa! <3 Jos tulee tarve hankkia uutta vaatetta taas jossain vaiheessa, niin voisin tutustua heidän mallistoonsa tarkemmin :)
–
Heh, pakko vielä kommentoida tuohon kasvuasiaan. On jotenkin niin suloista, miten eri vauhtia lapset kasvavat! Muistan vaiheen joitakin vuosia sitten, kun meidän Silvaa reilun vuoden nuorempi esikoinen oli suunnilleen Silvan pituinen. Nykyisin pituutta taitaa olla (lähemmäs) 120 cm, ja meidän Seelaa reilun vuoden nuorempi lapsi (poika kylläkin) käyttää nyt samaa kokoa teidän tyttöjen kanssa :D Hieman kateellisena olen seuraillut, miten teillä on talven jälkeen saatettu kaivaa edellisen vuoden välikausivaatteet jälleen käyttöön, kun täällä on (takkeja lukuun ottamatta) pitänyt hankkia aina isompaa kokoa :D Vaan olisihan se ihme, jos lapset kasvaisivat samaa vauhtia, kun meitä aikuisiakin on niin monen kokoista! :) <3
Julia
12.6.2019 at 19:50Jes, Puutalobaby & Melli yhteistyössä – Oon oottanut tätä! 😊
Mulle lastenvaatteissa on tärkeintä mahdollisimman pitkä käyttöikä, käytännöllisyys, laadukas materiaali ja (sitten kun oma tytär on sen ikäinen että osoittaa kiinnostusta vaatteisiin) tietysti se, että se on lapsen mieleen. Eli mun lista näyttää aika samalta ku sun. Ja musta pienen tytön äitinä tuntuu myös hyvältä hankkia lapselle eettisesti kestävä vaate, johon ei liity pieniä tyttöjä kutomassa vaatteita jossain hikipajassa Kaakkois-Aasiassa. Toki on meillä perus henkkamaukkavaatteitakin, eli en yritä nyt ekojeesustella.. Eikä meidän perheen budjetti venyisi edes siihen, että hankkisimme kaikki lapsen vaatteet vaikkapa just suomalaisilta pienyrittäjiltä, kuten Melliltä, korkeamman hinnan vuoksi. Mutta yritän ostaa lastenvaatteita periaatteella ”ei se määrä vaan laatu”, kuten myös itselleni, jolloin hankintojen tapahtuessa harvoin voi myös ostaa laadukkaampia tuotteita.
Melliltä meillä on ollut käytössä useampi bodymekko, jotka ovat hirmu käteviä etenkin vauvalla, vahva suositus! Myös muutama kietaisubody on. Olen ainakin meillä havainnut eduksi ihanien kuosien ja materiaalien lisäksi kokomitoituksen (tuplakoot ja reilu koko) – Meillä meni esim. 62/68cm vaatteet varmaan puoli vuotta, eli käyttöikä oli aika pitkä vauvanvaatteeseen nähden.
Olipa kiva yhteistyö ja kiitos alekoodista 😊
krista
12.6.2019 at 20:16Jee, kiva että oli mieleinen ja että alekoodi tuli käyttöön! Mäkin olin huippuiloinen tästä ja totesin heti, että tämä on just sellainen aihe, josta on kiva kirjoittaa!
–
Joo, tosi samanlaisia ajatuksia mulla tosiaan kuin mitä säkin sanot! Ja mäkään en MISSÄÄN nimessä voi ekojeesustella tässä (enkä muissakaan asioissa, heh), eli varmaan tosiaan ketjuvaatteita löytyy kaapista aina myös. Mutta tosiaan jokainen yksittäinenkin vaatekerta tai hankinta on tällaisen eettisen kotimaisen tuotannon kannattamista, sitä nyt itse jatkossakin aion pitää mielessä! Eli Melliä meillekin ostetaan jatkossakin!
Hinta edellä
12.6.2019 at 19:55Omiin vaatteisiin panostan mutta lapsen sisävaatteista maksan maks 15€/kpl. Ei ole eroa onko kotimainen vai ei, housut saattavat olla polvista rikki tai paita tahrainen ensimmäisen käytön jälkeen. Silloin kyllä harmittaisi, jos vaatteesta olisi maksanut esim yli 30€.Itsellä ei ole aikaa esim korjailla vaan rikki menneet lentävät roskiin.
krista
12.6.2019 at 20:18Meillä muuten Seela myöhemmin tuona iltana (siis kun otin kuvat) kompastui tuohon vauvanmopoon soratiellä… Aijaijai, ensin katsoin että sattuiko, ja sitten, että tuliko vaateisiin reikiä :D :D :D :D Olisi se kyllä harmittanut, mutta silti mä ajattelen, että vaatteet on käyttöä varten. Sitten paikataan ja pidetään, jos reikää tulee :D
N
12.6.2019 at 20:20Itse oon pyrkinyt vaihtamaan kaikki, niin lasten kuin aikuistenkin, vaateostokset kotimaiseen, eettiseen ja ekologiseen. Emme osta ketjukaupoista enää mitään, kirppiksiltä jotain ketjumerkkien vaatteita ollaan kyllä päätöksen jälkeen hankittu. Samoin ulkovaatteissa painaa eniten toimivuus ja sopivuus, mutta niitäkin huolletaan ja esim. fleece ollaan hylätty.
–
Ja oon yllättynyt ettei edes olla vararikossa! Pitkään ajattelin että ”olis kiva” ostaa vain kotimaista mutta ei mukamas ollut varaa. Pöh, on, kun ostaa alesta, outleteistä ja Facebookin merkkikirppiksiltä, eikä osta kuin oikeasti tarpeeseen. Lapsetkaan ei lopulta tartte älyttömiä määriä vaatteita vaikka päivittäin meilläkin pyykkikone pyörii. Niistä vaatteistakin sitten tulee pidettyä parempaa huolta kun niistä on maksanut vähän enemmän!
–
Niin ja mitä leggareista maksetaan. No parinkympin luokkaa, ei ole varaa lapsen leggareihin laittaa 30 euroa. Alesta siis hommataan :)
krista
12.6.2019 at 20:28No vau, tässä on kyllä tosi monin puolin ihanteellista ostokäyttäytymistä, hatunnostoni! Ja kyllä: tosiaan jos käyttää kirppiksiä ja aleja, niin se varmasti kannattaa! Vähän joutuu varmasti näkemään vaivaa, mutta toisaalta mähän ostan muutenkin suuren osan käytettynä eikä se ole oikeastaan vaivannäköä ollenkaan vaan ihan tavallinen ostoskäyttäytymismalli mulle eli tavallaan mun ei tarvitsisi juurikaan edes muuttaa mitään käyttäytymistapaa :D
–
Mutta siis HIENOA, arvostukseni!
TaijaE
12.6.2019 at 21:32Melliltä olen ostanut yhden mekon, kun halusin lapselle vähän erilaista yhteen tilaisuuteen. Koko on kyllä mielestäni melko piukkaa, vaikka eihän minulla ole tosiaan kokemusta kuin tuosta yhdestä mekosta. Se oli iloinen yllätys, että vaatteen voi pestä 60 asteessa, tuntuu älyttömältä, että joitain lastenvaatteita saisi pestä vain 30 asteessa (en pese). Tuota mekkoa lapsi onkin käyttänyt tuon tilaisuuden jälkeen erittäin paljon ja ihan rymymekkonakin päiväkodissa ja ulkoleikeissä ja aivan hyvänä on pysynyt. Itse todellakin haluaisin tukea tällaisia suomalaisia pieniä yrityksiä, mutta hinnan takia en mitenkään voisi ostaa lasten koko vaatearsenaalia noilla hinnoilla. Esikoiselle maltan ostaa silloin tällöin, kun tiedän, että menee vielä kuopuksellekin, mutta kuopukselle en ostaisi 50 euron mekkoa tai 30 euron legginssejä. Kiitos kuitenkin tästä yhteistyöstä, todennäköisesti aion yhden mekon nyt ostaa :)
krista
13.6.2019 at 09:49Nyt kun sanot, niin taidanpa olla samalla linjalla, että koko enemmänkin piukkaa! Meillä kun monet vaatteet roikkuvat toisella lapsella kapeuden takia, ja nämä istuvatkin hyvin! Eli oikestaan vinkkinä näistä voisi sanoa, että koko kannattaa valita mielellään vähän yläkanttiin!
–
Mä kans yllätyin, että voi pestä 60 asteessa, se on harvinaista! Ihana kuulla, että vaate on pysynyt käytössä hyvänä, mekin kyllä todella annetaan käyttää, ja Seelakin sanoi, että ”aion pitää tuota kilpparipukua (hän kokee sen kokopukuna) AINA, kun se on vaan puhtaana” <3 Todellinen lempparivaate löytynyt! Voi kun olisi tuota kuosiakin mekkonakin, mekko ois ainakin meillä vielä pidempikäyttöinen kuin paita!
-
Mulla sama: haluan tukea, ja vaikka ei tosiaan koko vaatekaappia pystyisikään laittamaan tällaiseksi, niin jokainen vaatekerta on rahojensa laittamista kotimaiseen ja eettiseen tuotantoon, ja pienyrittäjälle! Mulle on ehkä minilisäarvo sekin, että yrittäjä on nainen ja äiti itsekin ja vaatteita on kehitetty siitä näkökulmasta lähtevänä <3
-
Hienoa, jos tulee koodi käyttöön! :)
A
12.6.2019 at 22:16Mulla on henk.koht. aika vaikeaa maksaa paljoa leggareista. Siis 20 euroa jo saa hampaita kiristelemään. Tää johtuu siitä, että noin niinkuin periaatteessa leggarit on ihan sairaan helpot ja nopeat tehdä itse. Tarvii kivan kaavan (mun luottokaava omalle on Ottobren Ropina vuosien takaa), kivaa kangasta (hyvät maksaa 20-30 euroa/m), niks-naks viisi minsaa ja kankaat leikattu, saumurilla 1-2-3 saumaa ja sitten vielä kuminauha rinkulaksi, vyötärökaitale kiinni ja lahkeiden huolittelu. Vartissa syntyy jos ei tule katastrofeja ja saa varmasti tunnetuissa oloissa aikuistyövoimalla kotomaassa tehdyt pöksyt…no mitä sitten hintaa…no, jos on maksanut kankaasta 20e/m ja sitten vähän vielä kuminauhaa ja lankoja (plus koneen hankintakulut)….no, sanotaanko näin, että 130cm tyypin leggarit saa tasan yhden metrin palasta (plus jää kangasta yli, ehkä tuurilla 0,5 leggareihin tai sit taaperoserkun pöksyihin). Eli hupsista keikkaa, siinäpä tuli leggareille melkein parikymppiä hintaa jo (in real life mun kangasvarastot sisältää Noshin, Aarrekidin, Papun, Ainolan ja Metsolan kankaita 10-15e/m hintaan alennusmyynneistä ostettuna, mutta silti, kaukana Henkkamaukan hinnoista).
Omalla kohdalla oon kyllä aika lailla siirtynyt takaisin H&M:n käyttöön lapsen (sisä)vaatteissa. Valkkaan luonnonmatskuja (100% puuvilla on hyvä yleensä) ja rehellisesti sanottuna laatu sieltä on pääosin ihan vastaavaa kuin näiden itseään parempina mainostavien merkkien (aiemmin lapsen vaatekaapissa oli erittäin paljon Noshia, höystettynä sitten Papulla, Metsolalla, Mainiolla, parilla Mellillä jne). Tällä hetkellä pääosa on H&M:stä ja mausteena sitten muita, kalliimpia/ekologisempia merkkejä. Omatunto ehkä hieman kolkuttaa (ei niinkään ympäristö, vaan niiden ihmisten työolot jotka tekee vaatteet), vaan alkoi kyllästyttää maksaa maltaita, kun ei ikinä tiennyt mitä saa (joskus kutistuu, välillä on laatuogelmia, välillä nyppyyntyy tai kerää väriä muista vaatteista). Koitan olla parempi ihminen sitten jossain muussa asiassa…
Lilah
12.6.2019 at 23:18Samaa mieltä kankaiden hinnoista eli itse tekemällä ei turhan edullista saa niinkään. Ompelen silti ilokseni ajoittain – kankaiden alkuperästä tosin ei ole tietoakaan kun jostain jättirätistä tulevat.
krista
13.6.2019 at 10:10Hei onpa osuva havainto tämä, että itse tekemälläkin vaatteen hinta nousee yli ketjuliikkeen hintojen – ja etenkin, jos kangas on kotimaista ja eettistä! Ja sit kun ajatellaan kotimaisen tuotannon tuotannon hinta, tyyliin palkat (kuosin suunnittelu, vaatteen suunnittelu, kankaan valmistus ja painanta, ompelu, kaikki suomalaisella palkkatasolla Suomessa) plus sit tehtaan kustannukset, vuokrat, verot… Niin yhtäkkiä tuohan tuntuu HUIPPUEDULLISELTA tuo vaatteen hinta noin ajateltuna! :) Mutta helposti siinä käy niin, että ”peruskuluttaja” teoriassa vaatii eettisyyttä ja kotimaisuutta, mutta silti ei ole valmis maksamaan sen normaalista kulusta vaan vertaa ketjuliikkeen kiinatuotantohintoihin… Vähän niin kuin ainakin johonkin aikaan kaikissa kuluttajatutkimuksissa ihmiset kertoivat syövänsä luomua, mutta silti luomun myynti oli vähäistä :D Mutta nythän tuo on varmaan muuttunut, luulisi että nykyään on ryhdytty sanoista tekoihinkin enemmän, ehkä.
–
Mä oon tän kanssa samalla linjalla kuin oikestaan monen muunkin jutun, vaikka vegaani-lihansyöjä -akselit jne. Eli että ei kannata ajatella ”kaikki tai ei mitään” vaan jokainen parempi valinta on oikeaan suuntaan! Eli vaikka on muutama setti vaan eettistä ja kotimaista, niin se on paljon parempi kuin että jos ei olisi yhtään!
Torey
13.6.2019 at 05:40Mä olen sanonut, että jos oisin rikas niin varmaan omasta vaatekaapista (joten miksei lastenkin) löytyisi pienten, kotimaisten yrittäjien vaatteita. Ja kaiken kaikkiaan enemmän kalliimpia ja materiaaleiltaan kestävämpiä, mutta ei vaan onnistu. Kuten joku toinenkin yllä sanoi, niin ei omaan palkkatasoon sovi lainkaan.
Joskus ostin tytöille trikoomekot jotka maksoi sen 35€. Se on yhteensä 70€ kahdesta perkuleen mekosta. Mutta oli ne sievät, ne ikuistettiin myös ammattilaisten kuviin ja onneksi isompaa kokoa saa käytettyä kahdella lapsella. Mutta se, että hankkisin kaikki vaatteet tuosta hintaluokasta, niin ei.
Sama koskee omiakin vaatteita. Olen katsellut ihania mekkoja ja legginsejä. Mutta jos hinta on 50-120€ niin kyllä jää trikoiset ostamatta. Juhlakoltusta sen voin maksaa, en legginsseistä.
krista
13.6.2019 at 10:17Hih joo tässä tulee just tämä sama: että yksi mekko 35 e tuntuu ihan ok:lta, mutta jos on useampi lapsi, niin aijaijai, kun nousee :D Mutta jos sitä sitten käyttää pitkään ja rakkaudella, niin sit mä ajattelen, että se on sen arvoista! JA sit sen arvoista, että tietää, että on kotimaista tuotantoa ja tosiaan suomalaisella palkkatasolla valmistettu kankaan suunnittelusta ja tuotannosta asti! Jotenkin aika ihanastikin tämä johtaa siihen, että tällaisten ostaminen on monelle varmasti HARKITTUA ostosta enemmän kuin sellaista mielihalushoppailua. Ja mun mielestä harkittu ostos on just hyvä, silloin on mietitty sen käyttö ja sitä sitten arvostaakin enemmän! Ja ehkäpä nauttii sen käyttämisestä :) Näin mä jotenkin ajattelen :)
–
Meillä muuten lasten vaatekaappi taitaa olla eettisempi kuin äidin. Mulla on niin tietynlainen se mun vaate-estetiikka, että mulle löytyy harvemmin mieleisiä muualta kuin jostain basaareista :D Mutta sitten on esimerkiksi Mithu, jossa on eettisiä vaatteita ihan mun makuun! Niitä voisin suosia enemmäkin, vaikka jonkin verran jo tietty on!
Roosa-Maria
13.6.2019 at 07:21Täällä odotellaan esikoistyttöä syntyväksi. Kauhistellen olen katsellut joidenkin merkkivaatteiden hintoja tai ylipäätään lasten vaatteiden hintoja. Noshin alesta olen kyllä parit housut tilannut tulevalle vauvalle, muuten on kaikki joko kirpparilta tai ystävältä ostettu. Etenkin kun noi pienen pienet vaatteet ei mene miksikään.
Varmaan kuitenkin jatkossa tulen ostamaan sekaisin niin kotimaista kuin ketjuliikkeen vaatteita niin kuin itsellenikin. Lasten vaatteiden osalta olen kyllä täysin hurahtanut kirppareihin. Etenkin kun löydät jonkun todella ihanan ja hyväkuntoisen vaatteen muutamalla eurolla!
krista
13.6.2019 at 10:51Kirpparit on kyllä niin ihania! Ja vaikka jos käytettynä onnistuu Mellin bongaamaan (tosin itselle ei ole tullut koskaan eteen, mutta heti haukkana nappaisin, jos tulisi), niin VAU!
–
Jotkut hurahtaa ihan vauvavaatemerkkeihin ja tavallaan oon myös sitä mieltä, että jos vauvavuotta ilahduttaa merkkihifistely, niin siitä vaan :) Mutta enemmän mäkin oon hinnankauhistelija etenkin just silloin, kun tuntuu että hinta koostuu oikeastaan pelkästä merkistä! Mulle itselle merkkihifistely ei tosiaan koskaan ole iskenyt (että kieli pitkällä odotetaan ”droppeja”), mutta sitten taas toisaalta etenkin viime aikoina on alkanut tuntua, että kotimaiseen ja eettiseen voi panostaa, koska siinä on ”arvoa sisällä”! Ei merkistä vaan eettisestä tuotannosta :)
–
Sekoitus on varmaan just hyvä, ja harkitut ostot <3 Kaivoin ihan muistista, että mikä koettiin hyväksi vauva-aikana. Me tykättiin nepparillisista kietaisubodyista, ja niiden käyttöikää pystyi jatkamaan bodyn jatkopaloilla. Ja haalarit olivat etenkin yökkäreinä parhaita! Varsinkin sellaiset, joissa pissavaipan vaihto käy nopeasti vaikka sängyssä, niin ei itse herää liikaa ja menetä yöunoaan :)
Iina
13.6.2019 at 09:39Mielenkiintoinen aihe! Meillä odotetaan vasta esikoista, joten lastenvaatteiden maailma on siinä mielessä vielä ihan uusi. Kahden opiskelijan perheessä eettisen, kotimaisen tai ylipäätään uuden vaatteen ostaminen ei kuitenkaan ole mitenkään mahdollista. Vauvalle kaikki on onneksi löytynyt helposti käytettynä ja hyväkuntoisena. Olen suosiolla hyödyntänyt kirppareita ja ostanut vauvaa varten ainoastaan yhden uuden vaatteen alennuksesta. Vaikka ketjuliikkeissä vaatteet ovat säällisiin tuotantokustannuksiin suhteutettuina tietysti ihan alihintaisia, itse en raaski ostaa edes sitä kympin tai viidentoista euron bodya H&M:ltä, kun vastaavan saa kirpputorilta uudenveroisena kahdella eurolla :D Tiedostan kyllä, että lapsen kasvaessa ehjien kierrätysvaatteiden löytäminen takuulla vaikeutuu, jolloin strategiaa pitää ehkä miettiä uudestaan.
krista
13.6.2019 at 11:04Hyvä strategia, suosittelen! Meillä kirpparit jäi Seelan synnyttyä vähällle ihan siksi, että mun oli vaikea fyysisesti päästä (taapero ja suuritarpeinen) vauva mihinkään ilman täyskatastrofia :D Mutta silloin se vaan siirtyi nettikirppareille tai siis kierrätysryhmiin. Että kyllä kirppareilla pääsee hyvin pitkälle, etenkin jos pystyy näkemään vähän vaivaa! Ja esimerkiksi Mellin ale-osiota kannattaa tutkailla, jos pystyy pikkuisen panostamaan, tai sitten just käyttämään tällaisia alekoodeja :) Tosin niilläkin tietysti jää kalliimmaksi kuin kirppishinnat, mutta jos siis haluaa jonkun kotimaisen ja eettisen uutena joskus ostaa. Mutta kirppikset on hyvä valinta!
Veema
13.6.2019 at 10:05Mulle vaatteissa on tärkeintä: a) käyttömukavuus, b)ympäristöystävällisyys, c) eettisyys muuten. Vaateteollisuus on niin järkyttävän iso saastuttaja (isompi kun lentäminen ja laivaliikenne yhteensä), että en vaan pysty enää olemaan ajattelematta asiaa. Ja varsinkin omissa vaatteissa tämä on tarkoittanut sitä, että ostan uutena ainoastaan kotimaisia merkkejä, joista tiedän tuotantotavan ja laadun. Lisäksi ostan lähinnä Emmystä second hand -vaatteita täydentämään kaappia.
Lapsien osalta ongelma tietysti on se, että vaatteet likaantuu tosi usein ja myös kasvu on nopeaa (varsinkin nuoremmalla). Joten ei toki ihan kaikista vaatteista voi maksaa täyttä hintaa. Me ostetaan varsinkin pienemmälle mahdollisimman paljon vaatteita facen kierrätysryhmän kautta. Ja tosi paljon saadaan myös sukulaisilta. Isommalle käytetään tuota mainittua Emmyä. Siellä on siis juurikin paljon kotimaisia laatumerkkejä, halvemmalla. Mä tykkään eniten Papusta ja Vimmasta, koska niissäkin kivat, lapsille sopivat printit ja myös kestävät ahkeraa leikkiä 🤗
krista
13.6.2019 at 11:10Whaaat, onko oikeasti noin tuon saastuttavuuden kanssa? Siis totta kai tiesin, että vaateteollisuus saastuttaa valtavasti, mutta hurjalta näyttää, kun asetetaan vielä rinnakkain nykytilassa niin paheksutun lentämisen kanssa. Mulla kans ihan ihokarvat nousee pystyyn kun ajattelen pikamuotia eli sitä, kun vaatteita ei ole edes tarkoitetu kestämään vaan ajatus on vaan käyttää muutamia kertoja, UHH. Ihan kamalalta tuntuu ja mielessä myllää, että eikö sellaiseen jo saisi jotain rajoitusta/veroa päälle, tosin aivot lopettaa ymmärtämisen siihen, että miten se käytännössä järjestyisi :D Sakot sellaiselle, joka käyttää vaatteita vain kerran :D :D :D
–
Onkohan Emmyssä muuten Melliä…? Täytyypä tsekata!
krista
13.6.2019 at 11:12Tsekkasin, ja on Emmyssä Melliä! Ei löydy Melli EcoDesign, mutta pelkkä Melli löytyy! :)
Veema
13.6.2019 at 17:15Olin kanssa järkyttynyt, kun luin tästä, mutta totta se on: globaali vaateteollisuus on tosi tosi iso saastuttaja. Ja tietty myös kemikaalikuorma on iso.
Ja moni asia on pielessä, kertakäyttökulttuuri esim. Toinen, mitä harva ehkä tajuaa tarpeeksi vielä, on verkkokaupan palautusten kohtalo: aika moni globaali kauppa vielä polttaa tai muuten hävittää palautetut, vaikkakin käyttämättömät vaatteet :( sitä ei vaan tajua ja siihen vähintään pitäisi saada joku laki (mieluiten EU-tason vähintään).
Eli sinänsä voi sanoa tässäkin ketjussa oleville rauhoittavan viestin, että tuntuu, että monilla kuitenkin periaate käyttää ne, mitä ostaa, loppuun. Ja vähintä, mitä jokainen voi tehdä, on miettiä juurikin sitä, että käyttää niitä vaatteita, joita ostaa ja myös verkkokauppaostoksia siitä näkökulmasta, ettei vaan tilaa kauheaa kasaa sovitettavaksi ja sitten palauta surutta. Vaan, että tilaisi ne, mitä oikeasti aikoo käyttää.
krista
13.6.2019 at 20:37Toi palautusten tuhoaminen tuntuu just sellaiselta ”voiko se olla tottakaan” -hurjalta, mutta ilmeisesti näin tosiaan jossain tapahtuu – ka-ma-laa! Todellakin tarvittaisiin jokin laki tuohon ja jotenkin valvontaa!
–
Mä kans oon useampaan otteeseen todennut, että tää ”meidän skene” eli tän blogin lukijakunta on kyllä ehdottomasti suhteellisen valveutunutta porukkaa ja esimerkiksi mun ”paikkaatko vai roskiin” -postaukseen taisi melkein kaikki todeta, että totta kai paikkaa. Ja mä vakaasti uskon, että tuo on myös suunta. ONNEKSI pikamuodin haitoista puhutaan nykyään niin paljon.
Anna A
13.6.2019 at 13:32Äääh, tämä on mulle niitä ”älä vaan koske pitkällä tikullakaan aiheita”, sillä tiedostan olevani kamala. Haluan tukea kotimaista käsityötä, mutta kukkaro eikä pää anna periksi lasten vaatteiden osalta. Muksut kasvavat kohisten ja siltikin lempparivaatteet käytetään riekaleiksi tai ne ovat täynnä rasvatahroja (VIHAAAN rasvatahroja) tai tahroja yleensäkkin (koska ne viskellään takas kaappiin, lattialle, sängyn alle tai muualle käytön jälkeen ja äitiparka löytää ne pesuun sieltä myöhemmin). Ja osa vaatteista lojuu hyllyllä käyttämättöminä :(
—
Tuo tärkeysjärjestys lasten vaateasioissa on minulla aivan sama, mukavat päällä, kestävät ja lasta miellyttävät. Jos ei miellytä niin sinne kaappiin se jää olkoon kuinka eko/fiini/jne.
Pääosa lasten vaatteista tulee H&M:ltä. En osta tekokuitua itselleni niin en myöskään lapsilleni. Ja meillä nuo vaatteet kestää ja kestää.
Tässä kerskakulutuksessa mun mielestä on yhä edelleen tärkeintä se, että sen vaatteen minkä ostaa, niin sitä myös käyttää ja sen käyttää loppuun. Itselläni tämä toteutuu huomaamatta :D koska mun mielestä vaate on vuosia statuksella ”uusi”. Siinä vaiheessa kun se hajoaa päälle, ajattelen että jo on kumma kun ei tämä kestä ja tajuan että onhan siitä jo vuosia kun sen hankin/sain.
Viime aikoina olen alkanut sijoittaa itseeni ja omiin vaatteisiini enemmän. Koska minulla vaatteet kestävät vuosia ja ne käytetään loppuun, olen oikeuttanut itseni hankkimaan kotimaisia täällä tehtyjä ja täällä työllistäviä (ihania) vaatteita. Yleensä myös mietin näitä hankintoja pidemmän aikaa, kun olen tarpeeksi monta kertaa vaatteen ostoskoriin klikannut ja siitä kuukauden haaveillut voin ehkä sen oikeasti ostaa :D
—
Tähän väliin aasinsiltana katsaus siihen vuoden 2019 budjettihaasteeseen (tai hankintahaastekko se oli). No minulla se laajentui (hups) käsittämään koko budjetin, eli kirjaan joka kk kaikki menot ja tulot ylös. Ihan parasta!! Yhä vielä olen aivan innoissani tästä, oikea ekselihurmio! Nyt tulee seurattua aika tarkasti mitä hankin itselle/lapsille ja mistä.
—
Mutta takaisin aiheeseen, eli lastenvaatteisiin ja hintaan. En kumarra merkkiä enkä halua maksaa siitä. Eikä minua niin kiinnosta vaatteen eettisyys (anteeksi), sillä minusta vaate on hyvä jos sitä käyttää pitkään ja eettisyydestään huolimatta huono/paha jos se menee hukkaan. En siis maksaisi siitäkään. Toki vaatteen tekijän pitää saada käypä korvaus, mutta silti harhaudun halpaketjuihin ja epäeettisiin vaatteisiin sillä nekin ovat meillä kestäneet hyvin.
Allergioideni vuoksi kirppisvaatteet ovat minulle todella vaikeita.
—
Voi jospa olisi kirppiksia allergisille. Ts eläimettömien kotien vaatteita, jotka on pesty hajusteettomilla aineilla myytäisiin jossain, niin että tietää ettei vaate tuo eläinpölyä yms mukanaan.
Ja taas eksyin aiheesta…
krista
13.6.2019 at 16:11”Älä koske pitkällä tikullakaan” -aiheet on just hyviä <3 Tai ainakin itsellä moni juttu on ikään kuin pistänyt prosessit liikkeelle jossain hitaassa alitajunnassa; kun vaikka ääneen sanoo, että "äh tässä mä en tee kovin hyvin", niin sitten se siellä voi parhaimmillaan hitaasti kypsyä joksikin toiseksikin toimintatavaksi. Tai sitten ei kypsy, mutta joka tapauksessa omien ajatusten tiedostaminen ja "rohkeusharjoitukset" ääneen sanomisessa tekee nekin jo sinänsä hyvää, mun mielestä!
-
Mä oon siinä mielessä samaa mieltä, että ISO vaikutus on tosiaan sillä, miten vaatetta käyttää. Mulla on just omassa vaatekaapissa "taviseettisiä" vaatteita, mutta mä käytän ne lop-puun ja rakastan vuodesta toiseen, vuosiKYMMENESTÄ toiseenkin! Tuntuisi tosi pahalta myös heittää vanhat vaatteet pois; eli mä käytän niitä, kun oon ne hankkinut, ja sitten JATKOSSA mietin hankinnan vieläkin paremmin myös eettiseltä kannalta. Roskiin menevä vaate (tai käyttämättömäksi jäävä) on epäeettinen eko kyllä!
-
MUTTA silti rohkaisen, että käy tuolla Mellillä kurkistelemassa ja JOS sieltä joku osuisi sellaiseen "käyn usein haaveilemassa" -kohtaan, niin investoi ja ota pitkäaikaiseksei suosikiksi. Nyt kun on tuo alekoodikin :) Että tällainen myyntipuhe :) Hih johtuu nyt siitä, kun meille nuo lastenvaatteet niin kovasti iski, ja kuvittelen tietysti, että iskee sitten kaikkiin muihinkin :) <3 :)
Jen
13.6.2019 at 16:46Mun mielestä ensimmäisenä tulee turvallisuus, se että lasten kemikaalikuorma ei kasva vaatteita käyttämällä. Toki pesuissa lähtee kemikaalit myös, mutta mieluusti ostan kotimaista, johon voi paremmin luottaa tämän suhteen.
Käytännöllisyys ja mukavuus on varmaan toinen kriteeri, kaksi asiaa, jotka kulkevat samaa matkaa.
Tilanteesta riippuen raha/eettisyys kilpailee keskenään ja tosiasia on että isommille lapsille/teineille ei löydy kivoja vaatteita (heidän omasta mielestään) eettisiltä merkeiltä. Tuulimyllyjä vastaan on turha taistella. Olen vaan koittanut opettaa että keinokuituvaatteet eivät ole kovin kestäviä edes käytössä ja että pitää ostaa pitkään käytettäviä vaatteita, ei mitään kertakäyttövaatteita.
Joku kirjoitti tuolla että vaatteisiin voi panostaa paremmin kun lapset eivät ole enää konttausiässä. Mä van haluaisin tietää mikä on konttausikä, koska meidän 6, 10 ja 16-vuotiailla on aina edelleenkin polvet puhki housuissa :D
Tähän on onneksi keksitty vaatelaastari https://oikiat.fi/ käytössä ahkerasti ja tulee ihan kivaa jälkeä kun laittaa kivan näköisiä kuoseja paikoiksi.
Eli ostetaan kotimaista jos voidaan, kirpparilta mahdollisimman paljon, koska sieltä saa ympäristöystävällisimmät vaatteet ja käytetään pitkään sekä kierrätetään.
Henkilökohtaisesti kuljen paljon teinin hylkäämissä vaatteissa, koska jonkun nekin pitää kuluttaa loppuun :)
krista
14.6.2019 at 09:26Totta, tämäkin on just näiden kotimaisten, Suomessa kankaasta ja pesulapuista asti valmistettujen vaatteiden iso plussa!
–
Mä törmäsin just tuohon vaatelaastariin, se taisi tulla mulle mainoksena Facebookiin. Näytti tosi näppärältä! Veikkaan, että hankitaan :) Meillä on ollut silityspaikkoja joskus, mutta se vaatii sen silittämisen vaivan. Ja eniten sen vaivan, että etsisi jostain silityslaudan ja -raudan :D Kun niitä ei tässä talossa oikein muuten käytetä :D
–
Hahaa, musta tulee kans varmasti sitten joskus tuollainen teinin hylkäämien vaatteiden kierrättäjä! Ja sehän on just hyvä! :)
Anna A
14.6.2019 at 12:59Seuraakohan konttausikää sitten kiipeilyikä ja rymyämisikä…
Vaatelaastarit testiin meillekkin, esikoisen polvet on aina puhki housuissa!
Tosiaan, teinien vaatteiden loppuunkäyttö jatkaa tätä pikkusiskoni vaatteiden loppuunkäyttölinjaa hyvin :D
Tilia
14.6.2019 at 12:54Meille on ostettu Sampsukalta kotimaisia lastenvaatteita, kun kuosi on sellainen, että lapsi on sen itse valinnut ja varmasti pitää. Reilut 20 euroa raaskin maksaa kotimaisista leggareista, mekko/tunika voi olla kolmisen kymppiä, jos on tosi kiva kuosi ja menee vähän pitempään. Esim. Kimpereistä olen myös suostunut maksamaan aikanaan reilummin, kun niissä oli taitettavat resorit hihoissa, mutta niitähän nyt ei enää tehdä. Harmi kyllä Riimingallakaan ei enää ole lasten mallistoa, niissä oli ihania haalareita ja mekkoja, jotka oli tositositosi kestäviä ja pestäviä ja iloisia! Kotimaiset leggarit tuntuu usein olevan vähän paksumpaa neulosta kuin henkkamaukat, mikä lisää kestävyyttä. Pyrin ostamaan etenkin sellaisia värejä kotimaisissa vaatteissa, jotka eivät ole niin herkkiä tahriintumaan. Nyt kun nuorinkin lapsi käyttää jo 140 cm :n vaatekokoa, alkaa olla haastavaa löytää kivoja lastenkuosisia vaatteita, kun koot vain loppuu joka paikasta. 8-vuotias ei itse kaipaa kuitenkaan vielä mitään teinivaatteita, mutta muuta on huonosti tarjolla. Ja pojillehan ei ole mitään kivoja kotimaisia, rennompia juhlavaatteita yhtään missää. Sellaisia, joilla voisi mennä vaikka kaverisynttäreille tai kummin kanssa syömään ravintolaan. Marimekon Jokapoikapaita ainoa vaate sellaiseen käyttöön, eikä sekään taida olla enää Suomessa tehty. Vink-vink valmistajille!