Tämä tuli meillä Joelin kanssa puheeksi jo vuosia sitten, varmaan joskus vauvahormonihuuruaikoihin: Pitäisikö meillä olla kotivara?
Tai no lähdetäänpä liikkeelle tästä toisesta kysymyksestä: Tiedätkö, mikä on kotivara? Se koko sana kuulostaa jotenkin hassun vanhanaikaiselta, kuin jäänteeltä jostain sota-ajalta.
Eli joo, kotivara tarkoittaa siis kotona säilytettävää ruoka- ja juomavarastoa poikkeustilanteiden varalle. Yleinen suositus taitaa olla, että koko perheelle pitäisi riittää ruokaa ja juomaa 72 tunnin ajaksi.
En kyllä tiedä, pitäisikö nyt koronaviruksen ja mahdollisen karanteenin suhteen ajatella jopa kahta viikkoa. Se on aika paljon se. Toisaalta kyllä tällä hetkelläkin suomalaisia on siellä Teneriffalla hotellissa karanteenissa kai juuri tuon 14 vuorokautta.
Kenellä on tällainen kotivara toteutettu kotiin?
Me ollaan siis useaan otteeseen vuosien varrella puhuttu, erilaisia valmiita listojakin on katseltu. Mutta se toteutus on jäänyt tekemättä.
Ja kyllä, tämän aiheen esillenosto johtuu nyt sitten tietysti tuosta koronaviruksesta. Pari iltaa sitten – sinä päivänä, kun Italian isommasta epidemiasta ensi kertaa uutisoitiin – me alettiin taas uudelleen jutella, että kyllä tuo asia olisi ihan oikeastikin fiksua hoitaa kuntoon.
Myös nyt täällä Espanjassa, ja sitten myöhemmin Suomessa myös.
Valmiita kotivaran vinkkilistoja on olemassa usealla taholla, esimerkiksi Martoilla.
Iltalehdessä oli muutama viikko sitten (täällä) aika hyvä juttu, jossa oli sekä Pelastuslaitoksen pelastusjohtajan että Marttaliiton lista, samassa jutussa siis. Se me luettiin silloin huolella. Ei kuitenkaan vielä toteutettu, ha. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?
Tuossa Iltalehden jutussa on muuten hyvänä pointtina, että kotivaran ei tarvitse olla erillinen ruokavarasto, vaan niitä ruokia voidaan muutenkin koko ajan käyttää ja sitä myöden täydentää. Eli että se on sellainen varmuusvalikoima sellaisia ruokia, joita perheessä muutenkin syödään ja jotka ovat sitten helppo valmistaa, jos jokin poikkeustila tulee. Olkoon sitten koronaviruskaranteeni, ydinvoimalaonnettomuus tai vaikkapa myrskyn myötä katkenneet vedet ja sähköt.
Meidän oma lista voisi olla (ja onkin) tällainen ruokien osalta:
- juomavettä ja vesisuodatin (täkäläiseen hanaveteen liittyen siis)
- huoneenlämmössä säilyvää maitoa
- kasviksia, hedelmiä, juureksia
- perunaa, riisiä, pastaa
- leipää ja ”kuivaleipiä” (näkkileipää, korppuja, hapankorppua)
- öljyä ja rasvaa
- myslejä, puuroa, muroja
- ateriakastikkeita ja tomaattikastikkeita
- papu- ja lihasäilykkeitä
- pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä
- säilyvää kuivapikaruokaa: nuudeleita, pussikeittoja, valmiskastikkeita, muusijauheita, soijarouhetta
- välipalapatukoita, keksejä, suklaata ja sipsejä (tämä oli ihan noilta listoilta poimittu)
- sokeria, suolaa
Tuleeko vielä jotain muuta mieleen?
Ja sitten muita tarvikkeita kotona voisi olla:
- taskulamppu ja paristot
- teippiä
- radio ja paristot (no eipä ois tullut tämä mieleen)
- joditabletit (näitäkin varmaan kannattaisi ostaa)
- hengityssuoja
- suojakäsineet
- kynttilät ja tulitikut
- käteistä rahaa
- riittävästi särkylääkkeitä ja muita lääkkeitä
- riittävästi pesuainetta
- käsisaippuaa ja desinfiointiainetta
- vessapaperia
…että ei olisi 14 vuorokauden karanteeni kotona ilman vessapaperia ja silleen. Olennaisena osana olen myös miettinyt sitä, että pitää olla riittävästi pesuainetta, että pääsen varmasti pyykkiä pesemään. Keskeistä.
Joditableteista oon puhunut jo jonkin aikaa, kiitos vaan katsomani Tsernobyl-sarjan, ha. Sen jälkeen asia nousi ajatuksiin. Mutta jotenkin ei ole riittänyt vaan pokkaa käydä ostamassa. Eikä vielä hengityssuojaintakaan tai muuta. Vaikka ajattelen, että kyllä se kuitenkin kannattaisi.
Tiedän, että varautuminen voi olla jonkun mielestä typerää ja turhaa. Mutta esimerkiksi kotivara ei ole mikään koronaviruksen aiheuttama mediakeksintö, vaan ihan oikea pitkäaikainen suositus monenlaiseen muuhunkin tilanteeseen.
Oletteko miettineet tällaisia kotivara-asioita? Ja seuraava kysymys: miettineet vai toteuttaneet?
17
Mia
27.2.2020 at 13:45Yksi asiaan enemmän vihkiytynyt ystäväni tiesi kertoa, että nuo keksit ja makeiset yms. ovat listalla tärkeästä syystä. Poikkeustilanteessa ne voivat olla tärkeitä hyvän fiiliksen ylläpidossa. Että vaikka tapahtuisi jotakin vakavaa, muutama suklaapala voi kummasti pitää jalat maassa ja estää hysteriaa.
krista
27.2.2020 at 13:56Totta muuten! On nämä varmasti ihan mietitty! Itse ajattelin sipsistä ja suklaasta myös sellaista, että sipsistähän saa tehokkaasti suolaa ja suklaasta jotain… energiaa? :D Mutta varmasti tuo nautintojuttu on just noin, jotain endorfiinia syytä varmaan vapautuu, joka sit auttaa jaksamaan.
Ribis
27.2.2020 at 15:08Muistan miten pikkutyttönä partiossa opetettiin, että kisoissa ym. metsässä liikkuessa pitää aina olla suklaata mukana. Jos eksyy, niin pitää ensimmäiseksi pysähtyä, istua alas ja syödä pala suklaata: eli siis rauhoittua ja nostaa verensokeria.
krista
28.2.2020 at 13:22Hyvä vinkki! Hätäisenä voi tehdä myös hätiköityjä päätöksiä!
Maiju
27.2.2020 at 14:11Kahvi!!!! ;)
Meillä ei oo tätä erityisesti mietitty mutta suht hyvin löytyy kotoa kuivamuonaa yms. et varmaan muutama päivä menis helposti. Kaks viikkoa on sit jo eri juttu.
krista
27.2.2020 at 14:20Jaiks, KAHVI LISTALLE!!!! :D (ja cokis, mut ei kerrota kenellekään)
Saara
27.2.2020 at 14:35Olen miettinyt vaihtoehtoisia keinoja tehdä ruokaa sähkökatkoksessa. Meillä on takka, jota sitten aloin yhtenä päivänä, fiksuna naisena, kokeilla pitsan lämmittämiseen. Ihan vaan varoituksena ja huomautuksena muillekin, Ikean lasivuokaa ei tosiaan kestä laittaa tulisien hiilien päälle! Vuoka ehti olla takassa noin 10 sekuntia, kunnes poksahti palasiksi. Nolotti ja ärsytti tuhota hyvä vuoka. Pikkusen ois voinu aivoja käyttää ja miettiä, mikä onkaan hehkuvan hiilen lämpötila? Onko jollain ideoita ruuanvalmistukseen takassa?
Meillä on varastossa kaasupullo ja -poltin sekä Muurikkapannu. Sillä varmaan kokataan tai laitetaan nuotio pihalle, jos muita keinoja ei ole.
Miehen kans puhuttiin tästä vedestä myös. Meillä on 9 perheenjäsentä, joten kaikesta tulee nopeasti pula, ihan oikeasti. Omakotitalossa vettä on kuitenkin lämminvesivaraajassa satoja litroja tallessa. Veden osalta helpotti siis, mutta näitä muita pitäs alkaa hommailla.
Puumis
27.2.2020 at 14:37Takassa voi tehdä ruokaa ihan laittamalla tiiliskivistä reunat ja sen uunin ritilän siihen päälle (ja niitä hiiliä sinne alle) :) Vrt. grilli.
krista
28.2.2020 at 13:26Auts! Mutta hei tuo Puumiksen grillivinkki on varmaan aika toimiva! Meillä täällä muuten ois kaasutakka; tosin kaasupullon tilanteesta en yhtään tiedä, kun ei olla sitä käytetty. Ja Suomessa sitten tietysti olisi kakluuni, ja samoin piha just grillimahdollisuuteen. Täältäkin muuten hmm ehkä löytyisi grilli tuolta ulkovarastosta…
–
Joo tuollaisella perheenjäsenten määrällä pula tulee varmasti nopeasti. Iso etu muuten teillä tuo veden kannalta ”omavaraisuus” hetkeksi!
Puumis
27.2.2020 at 14:36Meillä on kai joo. Mulla on tietyt perusruoka-aineet, joita ostetaan automaattisesti aina, kun edelliset on loppumassa. Näitä on:
– kananmunat
– pasta
– riisi
– tomaattimurska
– ”kesto”kerma
– pakastevihannekset
– näkkileipä
– purkkikeitot
– tonnikala
– perunat
– sipuli ja valkosipuli
– ”kesto”maito
– puurohiutaleet
Sit tietysti nopeammin pilaantuvista on aina kaapissa kurkkua, tomaattia, salaattia ja jotain hedelmiä. En tiedä pärjättäisiinkö kahta viikkoa, tai ainakin varmaan jossain vaiheessa alkaisi olla aika ”köyhät” eväät, tyyliin paistettuja perunoita ja sipulia. Mutta hengissä pysyttäisiin.
krista
28.2.2020 at 13:30Varmaan se hengissä pysyminen on ihan hyvä mittari – ja itse asiassa paistetut sipulit ja peruna ei kuulosta edes niin kovin pahalta! Heti tuli vesi kielelle :D No joo, pidemmän päälle toki alkaisi muutakin tarvitsemaan :)
Torey
27.2.2020 at 15:53Oon miettinyt, mutten toteuttanut. Perus riisit, pastat ja välipalakeksit löytyy kyllä yleensä aina kaapista, ja monesti tomaattimurskaa, sekä pakastevihanneksia. Lääkekaapissa on hiilitabletteja ja jodia yleensä aina, tosin just kaapin siivottuani huomasin jodipurkin päiväyksen menneen, ja unohdin ostaa uutta. Mutta siis niistä mä olen pitänyt kiinni, että niitä ois kaapissa.
Tollanen hätävara ois oikeasti hyvä olla! Mutta ne amerikkalaisten ”pärjätään vuosi maan alla” ohjelmat on kyllä sellasia, että pistää pyörittämään päätä. 😅
https://naissanelioissa.wordpress.com
krista
28.2.2020 at 13:32Jaiks, vuosi maan alla! En ole kuullutkaan, jossain telkkarisarjoissa ”hullut tyypit”…? Menee jo vähän sellaisen salaliittofoliohattuvalmistaudunmaailmanloppuun-skenaarioiden puolelle tuollaiset, huh huh :D
–
Joo tuo jodi voisi tosiaan muuttaa vakioksi meillekin lääkekaappiin!
Riika
27.2.2020 at 16:30Meillä on mietitty ja myös toteutettu. Ihan siis just noita perusjuttuja, mitä muutenkin syödään, pidetään kaapissa sen verran paljon että riittää pariksi-kolmeksi viikoksi ainakin. Myös herkkuja on jemmassa.
Tää tapa on peruja lapsuudenkodista, ja orastava epäilys sen tarpeellisuudesta karisi välittömästi, kun olin kerran todella sairaana influenssassa pari viikkoa eikä tullut mieleenkään lähteä kauppaan. Onneksi oli ruokaa kaapeissa! Nyttemmin kun asumme USAssa ja hurrikaaneihin joutuu varautumaan säännöllisesti joka syksy, kotivaran ylläpidon merkitys vain korostuu.
Itselläni olisi turvaton olo ilman kotivaraa, ja suosittelen sen hankkimista kaikille, vaikkei nyt hurrikaanialueella sattuisikaan asumaan 😅
krista
28.2.2020 at 18:17Joo siis tämähän tässä just on, että ei sen ”katastrofin” tarvitse olla ydinvoimalaonnettomuus tai koronaviruseristys, vaan ihan vaikka just influenssa voi aiheuttaa sellaisen tilanteen, että kauppaan ei pääse! Eli tavallaan ei tämä ole ”ylivarautumista ” ollenkaan, vaan ihan fiksua varautumista. Ja joo, varmasti hurrikaanialueella varmasti erityisen tärkeää!
–
Meillä kans Joel kävi eilen kaupassa tätä ajatellen, ja nyt meillä on vähän laajempi ruokavarasto hankittuna täällä Espanjassakin! Katsotaan vaan sitten kotiinlähdön hetken lähestyessä paria viikkoa aiemmin, että kaikki tulee sit sujuvasti syötyä :)
Enski
27.2.2020 at 16:55Just eilen viimeks miehelle puhuin. Hän vaan oli sitä mieltä, että pääkaupunkiseudulla kaupungissa asuvalla ei pitäis kyllä olla mitään hätää. Eri asia nyt just ton koron-viruksen takia, ja siks haluisin edes osittain toteuttaa tota listaa. Käytännössähän ruokaa yleensä on tarpeeks kyllä muutamaksi päiväksi, mutta sähkökatkostilanteessa (johon mieheni tokaisi että mikä on todennäköisyys että yhtäkkiä pk-seutu ois ilman sähköä?) ruokaa ei tosiaan olis, koska kaikki vaatii sähköä tms 🤔
krista
28.2.2020 at 18:20Joo, jotenkin sitä luottaa pääkaupunkiseudun sähköihin – toisaalta onhan Suomessa ollut pitkiäkin sähkökatkoksia, voisi kai se joku iso oikosulkuvika tulla Helsinkiinkin… kai? Täällä Espanjassa sen sijaan sähköjen katkeaminen pidemmäksi aikaa ei olisi mikään ihme :) Yhtenä vuonna oltiin muistaakseni noin 12 h ilman sähköjä ja silloin myös tulvi niin kovasti, että ei suositeltu kotoa poistumista.
–
Ja joo, vaikka tuota koronavirusta yrittäisi olla hysterisoimatta, niin ei se ole mitenkään tuulestatemmattu, että vaikka 14 vrk kotonapysymiskäsky tulisi, jos epidemia iskisi. Tuntuisi silloin turvallisemmalta, jos voisi suorilta jäädä kotiin eikä tarvitsisi jonkun lähteä kauppaan (jossa varmasti muitakin ruuhkassa sitten hätäriostoksilla ennen koteihin sulkeutumista).
Enski
1.3.2020 at 15:53No kyllä! Ja itseasiassa just nyt lähti meiltä sähköt 😂 Se siitä pk-seudun sähköihin luottamisesta.
Ja koronaviruksesta, ite myös mietin että jos tulee yleinen käsky että kaikki koteihin, nii sit kyllä on kaupoissa ruuhkaa. Kaikki vielä kuitenki käy viimiset jutut ostamassa. Ja sitten taas, jos sattuisi omalle kohdalle itse tauti, niin saisihan sitä jonkun läheisen tuomaan vaikka oven taakse ruokaa, että selviää. Mutta kyllä tuo mies nyt kävi ostamassa jotain tarvikkeita 😄
Heiskaska / www.valoablogi.com
27.2.2020 at 17:34Mulla oli yksin eläessä kotivara aina ja se oli kahdeksi viikoksi. Nyt yhteistaloudessa avopuoliso pakkaa kokkaamaan kaapista kaiken, mutta ei osta tilalle uusia tarpeeksi. Kerrostalossa asuessa mulla oli myös peittoja ja vilttejä sen verran, että niitä olisi riittänyt naapurienkin varoiksi.
Pitänee aloitella taas kotivaran kerääminen ja piilottaa se vaikka kellariin pois avokin silmistä. :D
krista
28.2.2020 at 18:21Joo sulle joku piilohätävara! :) Joel kans ehdotti meillä Suomessa kellaria, mutta sit tuli mieleen sellainen kuin hiiret :) Ois kiva mennä hätävara-aarreaitalle itseensä tyytyväisenä, että ”kylläpä tein fiksusti, kun nämä jemmasin” ja sitten löytäisi hiiren hampaanjälkiä kaikkialta, iyyh :D
Anneli
27.2.2020 at 18:38Me asutaan (ei onneksi kovin aktiivisella) maanjäristysalueella, joten hätävarustus pitää olla eteisessä lähtövalmiina pakattuna. Hätävararuokaa ja -vettä on toki kaapeissakin esim. pitkien sähkökatkoksen varalta), mutta tuo ”pikapaketti” ensiaputarvikkeineen ja tärkeine papereineen jne pitää olla lähtövalmiina. Tätäkin kannattaa miettiä samalla kun kotivaraa tarkistelee, että kannattaisiko esim. tulipalon tms varalta olla ainakin passien kopiot, käteistä, puhelimen varalaturi, avaruushuovat ja ensiapupakkaus vaikka ulko-oven vieressä roikkumassa?
krista
28.2.2020 at 18:24Oho, vau! Varmasti maanjäristysalueella elämisessä on just omanlaiset juttunsa! Täällähän kans välillä maa värähtelee, itse en ole onneksi sitä tuntenut, mutta yritän olla ajattelematta, että voisi värähdellä enemmänkin :D No, ei kai tämä tosiaan niin aktiivista ole :D
–
Tulipalosta puheen ollen mä haluaisin muuten sellaiset irtoköysitikkaat, jotka voisi kiinnittää paikkaan x ja joilla pääsisi parvekkeelta/oman kodin yläkerrasta ulos. Oon puhunut niistä varmaan kymmeniä kertoja, mutta vielä ei sellaisia omisteta! Hitsi! Pitäisi hankkia!
Lilah
27.2.2020 at 18:54Meillä on perus varaa kyllä mut ei varmaan kahdeksi viikoksi kuudelle. Eritoten jos sähköt menisi ja pakasteet pilaantuisi. Kokkailu onnistuisi kyllä takalla ja trangialla sekä kaasugrillillä.
krista
28.2.2020 at 18:26Joo perheenjäsenten lukumäärä kyllä lisää tällaisia haasteita huomattavasti! Meilläkin on muuten Suomessa jonkin verran ”pakastevaraa” itse pakastetuista ruoista, mutta täällä on vain pieni pakastelokero, jossa on vain jätskiä ja jäitä. No, ainakin saisi sitten drinkin jäillä :D
Anna
27.2.2020 at 19:27Olen itse kokenut lapsena yli 30 tunnin sähkökatkon. Oli ihan jännä sulatella lunta ja kantaa vannosta (onneksi oli järvi lähellä) vettä. Sitä keitettiin trangialla että saatiin kohtalaisen lämmintä vettä hiusten pesuun että oltiin edes jotenkin säädyllisiä töissä ja koulussa. Nukuttiin villapaidat päällä ja keiteltiin iltapuurot sillä trangialla. Onneksi saatiin lämmin ruoka töissä ja koulussa.
Tähän liittyi vielä marraskuun suuri lumen tulo. Jos lunta olisi tullut enemmän ei oltaisi päästy autolla kotoa pois ollenkaan. Eli oli aika lähellä ettei jääty eristyksiin.
–
Ja sitten kotivaraan. Meillä ei varsinaista tietoista kotivaraa ole, mutta aina meillä on yleensä pastaa ja riisiä, jotain puurohiutaleita, purkkihernekeittoa, tomaattimurskaa, linssejä, soijarouhetta, kvinoaa yms. Vesi on asia joka meillä loppuisi ensin (ehkä asialle olisi hyvä tehdä jotain…) ja noita joditabletteja ja hengityssuojaimia ei kyllä löydy. En ole suostunut panikoimaan asiata, mutta pakko myöntää että on käynyt välillä mielessä että onko sitä kyllin varautunut. Ainakin puuhellan asetaminen on asia jota toivon koko ajan. Sillä kun toisi lämpöä tupaan ja saisi ruokaa jos vaikka tulee pitkä sähkökatkos.
krista
28.2.2020 at 18:28Varmasti tavallaan huikea kokemus! Ja tosiaan jälkikäteen ajateltuna (jos kukaan läheinen ei sairasta vaan kyse on vaikka just sähkökatkoksesta) tällaisista tulisi sellaisia ”näistäkin selvittiin” -kokemuksia <3 Tavallaan tuo teidän kokemus tuntuu näin jälkikäteen jopa ministi hienolta! :) Vaikka varmasti siinä perheen aikuisilla on jännitys saattanut takoa mielessä monessa asiassa.
-
Puuhella on kyllä hyvä tuollaista ajatellen, Suomen taajuden talvikylmyydessä siis. Ja moni muukin perinteinen juttu just <3 Vaikka siis ihan tuo "radio ja paristot" tuossa listalla - eipä tullut itsellä mieleenkään, että netti voisi olla vaikka nurin niin, että tarvitsisi radiota tiedotteiden saamiseen :)
Anna
29.2.2020 at 08:32Se oli aika jännä ja minusta hienokin kokemus :) Mutta toinen vanhemmistani oli hermoromahduksen partaalla jäätyvien putkien yms. takia. Onneksi olen oppinut siltä toiselta vanhemmaltani kylmänviileän tai jopa vähän innostuneen asenteen tällaisia vastoinkäymisiä ja luonnonilmiöitä kohtaan.
Tuosta innostuksesta kertonee muumipappamainen ilo kun tultiin muutama päivä sitten Virosta laivalla ja istuttiin keulaikkunoiden ääressä katselemassa kun pärskeet löivät korkealla oleviin ikkunoihin asti ja keulassa paukkui kun aallot iskivät visiiriin. Tai kun katselee ikkunasta ukkosmyrskyä ja hurjaa kaatosadetta. Toki tauistalla aina pieni huoli, mutta päällimmäisenä kupliva jännitys.
Ananasa
27.2.2020 at 21:20Ruokaa kyllä riittää pitkäksi aikaa, vaikka mitään tietoista varastoa emme ylläpidäkään. Sähkökatkos tosin olisi ongelmallinen, ei meillä ole mitään retkikeitintä, joten hätätilassa kai sitten järsittäisiin kuivia makaroneja ja sulavia pakasteita… Ainut tuossa kotivarassa mietityttävä asia on tuo vesi. Miten se käytännössä pitäisi järjestää? Joku valtava säiliö, jonka kautta kierrätettäisiin kaikki käyttämämme vesi?!? Veden tuhlaaminen on ihan nou nou, emmekä juo pullovesiä. Onko tähän mitään ei-hankalaa ratkaisua?
krista
28.2.2020 at 18:30Me ajatteltiin Suomessa tämä vesihomma niin, että olisi pari sellaista isoa kanisteria, siis ihan kaupasta ostettua vettä. Ne tietysti ajallaan vanhenevat, eivät ole ikuisia – mutta meillä toisaalta mökille kesäisin joudutaan kuljettamaan vesi, eli se kuluisi kuitenkin siinä sitten. Eli voisi aina uusia kanisterin sillä. Mutta eihän parissa kanisterissa tietysti vielä kovin paljon vettä ole, etenkin jos olisi vaikka isompi perhe kuin tämä meidän neljä…
Satu - Tsajut
29.2.2020 at 21:45Kotivara löytyy ja sitä on mietitty sen verran, että olen Jovelan Johannan kanssa vetänyt jo kaksi bloggaajien yhteiskirjoitusta aiheesta #kotivarapostaus
Viimeisin juttu kotivarasta oli hiihtolomaviikon sunnuntaina myrssky-teemalla. Saimme samaan syssyyn sekä myrskyn, että hyvin viheliäisen vatsataudin mökillä. Onneksi oli kotivara kunnossa, niin ei tarvinnut lähteä kauppaan muita tartuttamaan vaan saimme rauhassa sairastaa tuon megapitkän taudin.
Näin pikkulapsiperheessä tuo kotivara on ihan korvaamaton, se mahdollistaa sen, ettei ole pakko mennä kauppaan ja mikään tärkeä (kuten vaipat, lääkkeet, vessapaperi, kahvi) ei lopu kesken kaiken :)