Mullahan on toistuvana taipumuksena innostua. Saan päähäni kerrassaan nerokkaan idean jostain jutusta, ja reagoin välittömästi tyylillä jee jee jeeeeeee vähänks mahtavaa näin mä teen. Heitän jo kärrynpyörää ja hihkun koko maailmalle riemuani, kunnes googlaan vähän lisää. Aaaa, ai noin tämä meneekin.
Näin mulla kävi tuossa kuukausi sitten, kun mieleeni välähti, että heeeeei: myös yrittäjä voi jäädä osittaiselle hoitovapaalle. JA-HUU!
”Ihan mahtavaa! Ihan mahtavaa!”, hihkuin mielessäni (ja ääneenkin ja somessa) ja siirryin mielessäni miettimään oman YEL-vakuutukseni määriä. Jos nyt maksaisin sitä ihan tappiin puolen vuoden ajan, mitenköhän se vaikuttaisi sitten osittaiseen hoitorahaan sitten, kun lapsi lähtee kouluun…
…kunnes minulle ystävällisesti eräässä Facebook-ryhmässä kerrottiin, että osittaisen hoitorahan määrä on aina sama, tuloista riippumatta. 96,89 euroa kuukaudessa.
Oho. Aijaa.
No, kuten ajattelen hoitovapaan hoitorahastakin: vaikka normaalilta hoitovapaalta saatava hoitorahakin on pieni, täytyy vaan ajatella niin, että yhteiskunta kuitenkin maksaa siitä, että hoidan OMIA lapsiani. Että vau siitä. Niin päin ajateltuna tuon vajaan satasen osittaisen hoitovapaakorvaus eka-tokaluokkalaisen vanhemmalle on sentään… …jotain. Vaikkapa pari ruokakauppakäyntiä; tosin täällä Espanjassa aina hämärtyy, että mitä se ruoka Suomessa maksaakaan.
Ja jos sen ajattelee niin, että se kompensoi menetettyä työtuloa, niin 30 tunnillahan (verrattaessa 40-tuntiseen työviikkoon) se on mun matematiikalla (edit: NYT SAA NAURAA) vähän alle 10 euroa per tunti. Miinus verot varmaan. Ihan ok oman eka-tokaluokkalaisen kanssa olemisesta. Edit: Urpo laskit väärin, joulu meni jo.
Osittaista hoitorahaa voi siis saada, kun lapsi on 1. tai 2. luokalla, ja itse tekee töitä enintään 30 tuntia viikossa (käytännössä usein 6-tuntiset työpäivät tai 4-päiväinen työviikko). Ja osittaista hoitovapaata voi saada työsuhteessa olevan vanhemman lisäksi myös yrittäjä, kunhan vaan maksaa YEL-maksua (ja tietysti maksaakin). Kelan sivuilla aiheesta täällä.
Näin ”epätyypillisten työsuhteiden” ajalla meidänkään perheessä mikään ei ole vielä kiveenkirjoitettua meidän ensi syksyn osalta, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä sanoisin, että jompi kumpi meidän perheen aikuisista on ensi syksynä osittaisella hoitovapaalla.
Tämä tuntuu varmasti kivalta etenkin aamuisin, jos koululaisella on myöhäisempiä aamuja – ja toisaalta myös lyhentää sitten päivää myös iltapäivästä.
Vielä ei ole kuitenkaan päätetty, että kumpi osittaiselle hoitovapaalle jää. Työtilanteesta riippuen varmasti se, jolla se on helpompi toteuttaa. Ehkäpä minä, veikkaisin.
Miten teillä, onko syksyllä osittaiselle hoitovapaalle jääviä tai siitä haaveilevia?
PS. Pienenä ”aiheen vierestä” -knoppijuttuna muuten pakko muistuttaa vielä tästä: Tiesitkö, että osittaisella hoitovapaalla voi olla koko ajan myös lapsen ollessa yli 3-vuotias – koululaisikäinen? Eli myös lapsen ollessa 3-7 -vuotias.
Useinhan puhutaan vain siitä, miten hoitovapaalla voi olla 3-vuotiaaksi asti, ja sitten taas koululaisena uusiksi osittaisella. Mutta näin se ei ole – ja joskus olen tästä päässyt ihan väittelemäänkin! Osittaista hoitovapaata voi nimittäin saada ihan sen koko ajan taaperon vanhempainvapaakauden päättymisestä niin kauan, että lapsen koulun toinen lukuvuosi päättyy. (lähde: työsuojelu.fi) Järjestelystä sovitaan työnantajan kanssa, ja työnantaja voi kieltäytyä siitä vain, jos siitä aiheutuu merkittävää haittaa – lisätiedot myös tuolta linkistä.
MUTTA SITTEN se, mihin tuo ylläoleva usein sotkeutuu: Kela maksaa hoitorahaa tai joustavaa hoitorahaa vain alle 3-vuotiaasta lapsesta ja sitten osittaista hoitorahaa 1.-2. luokkalaisesta. Mutta tätä eivät monet vanhemmat eivätkä ehkä työnantajatkaan tiedä: osittaisella hoitovapaalla voi olla (vaikkakaan ei saa siitä korvausta) myös tuossa välissä, siihen on lasten vanhemmilla ihan oikeus.
PPS. Aiemmat koulun aloittamiseen liittyvät jutut täällä:
Kouluun ilmoittautuminen: www.puutalobaby.fi/tervetuloa-kouluun/
Vieraan kielen valinta: www.puutalobaby.fi/a1-vieras-kieli-muu-kuin-englanti/
Veema
19.2.2019 at 13:55Me suunniteltiin toisen lapsen syntymä niin, että oltiin vuoron perään vanhempainvapaalla esikoisen ekaluokan aikana 😂😂 No todellisuudessa tietenkin oltais mielellään otettu kuopus vastaan jo aiemmin, mutta nyt meni näin ja hyvin menikin. Oli ihana olla kotona vastassa lasta ja saatella häntä pikkuveljen kanssa kouluun ysin ja kympin. En usko, että me oltais otettu tuota osittaista hoitovapaata, mutta lapselle se on varmasti tosi kiva, varsinkin just aamujen osalta. Mutta suosittelen kyllä silti iltapäiväkerhoa. Meidän lapsen luokalla ainakin syvimmät ystävyydet ovat syntyneet ip-kerhon vapaan toiminnan aikana.
Nyt tokaluokalla olen kiitellyt joustavaa työaikaa, koulun tarjoamia kivoja kerhoja, kuten joogakerhoa, etätyömahdollisuutta ja kivaa kaveririnkiä. Kaikkien näiden yhteistyöllä ollaan saatu aikaan sellainen fiilis, ettei lapsen ole kurjaa lähteä kouluun, eikä toisaalta joudu tuleen yksin kotiin. Kaikilla nämä ei tietty ole mahdollisia, jolloin osittainen hoitovapaa on varmasti hyvä vaihtoehto.
krista
19.2.2019 at 14:07Itse asiassa tiedän TODELLA monta perhettä, joissa just – sattumalla tai suunnitellusti, en tiedä – on kuopuksen syntymä just ajoittunut niin, että silloin on vanhempi kotona myös koululaiselle <3 Kuulostaa aivan ihanalta tuo teidän kuvio <3 Oi, joogakerho! Ihanaa koulupäivän päätteeksi!
-
Iltapäiväkerhosta on muuten tulossa sitten tämän "kouluun liittyviä valintoja" viimeinen osa. Mietin, että kirjoitanko siitä ensin vai tästä osittaisesta, mutta nyt putkahti näppikseltä tämä osittaisen hoitovapaan teksti aiemmin. Eli sitä pohdintaa tulossa lisää! <3
Veema
19.2.2019 at 16:21Oli kyllä ihana, että kun kuopuksen tulossa kerran kesti, niin sitten kuitenkin osui noin hyvin sitten, kun lopulta tuli maailmaan. Eli en ihmettele, että osa ihan suunnittelee sen niin.
Hauska sitten kuulla teidän ip-kerhopohdintoja. Me tosissaan pitkään sitä mietittiin, mutta konkarivanhemmat suositteli vanhempainvapaasta huolimatta sitä, että lapsi olisi ainakin osan iltapäivää ip-kerhossa, joten niin me sitten tehtiin. Nyt tokalla lapsi ei enää niin paljon siellä halua olla, joten ollaan sovittu, että välipalan jälkeen saa lähteä kaverille tai kotiin kaverin kanssa. Ja muutamana päivänä on tosissaan noita koulun ja vanhempainyhdistyksen kerhoja. Joogakerho on kyllä ollut mahtava, Arabianrannan koulun (tai ehkä vanhempainyhdistyksen) siis tarjoama 🤗👍 toivottavasti jatkuu ensi vuonnakin.
krista
19.2.2019 at 17:59Ai niin (JEE!) te olette samalla alueella, joten joogaa mahdollisesti tarjolla meillekin – peukut pystyssä!!!
Devika
19.2.2019 at 22:32Tämä olikin mielenkiintoinen tieto, koska olen pohtinut juuri tätä samaa, laittaisiko ip-kerhoon vai ei. Taidan kallistua laittamiseen :)
A
19.2.2019 at 14:07Meillä jatketaan varmaan täydellä työajalla tulevan ekaluokkalaisenkin kanssa, kuten eskarilaisenkin kanssa on tehty…jos ei ihmeempää tapahdu (=lapsi pääsee haluamaamme iltapäiväkerhoon). Tämän mahdollistaa tosiaan kaksi asiaa: Helsingissä on aamupäiväkerhot tarjolla 1.-2. luokkalaisille (eli ei kympin aamuista paniikkia) ja sitten meidän koulussa on tarjolla kaksi erittäin hyvää iltapäiväkerhoa (urheiluseuran pitämiä ja niissä pääsee harrastamaan tosi monipuolisesti liikuntaa) jotka on auki klo 17 asti. Eskarilaisemme pk-päivä on ollut klo 8-16 (limitämme miehen kanssa työpäivät), joten iltiksestä haku onnistuu helposti siihen neljän pintaan, koska koulu on lähempänä kotia kuin päiväkoti (ts. itse asiassa meidän aikataulut varmaan helpottuu, kun päiväkodille talsiminen jää historiaan, koululle kun on matkaa about 100m, jee!). Lyhyt ja syhteellisen turvallinen koulumatka tarkoittaa myös, että varmaan pikkuhiljaa lapsen voi päästää kulkemaan koulumatkaa jossain vaiheessa yksikseen (apua, siis ihan oikeasti, huh, liikenteessä pärjäämistä en ihan hirveästi jännitä, mutta kun lapsen pitäisi muistaa laittaa kodin ovi lukkoon :D). Jos iltis osoittautuu vastoin odotuksia mälsäksi lapsesta (tai jokapäiväinen hulinakerho käy liian raskaaksi), niin reservissä on vielä mummoapu, eli voidaan pyytää mummo lapsen kaveriksi ainakin kerran-pari viikossa.
—
Ei siis aikataulujen puolesta ole erityistä syytä osittaiselle hoitovapaalle, mutta olisiko tämä meillä silti mahdollisuus tehdä lyhennettyä työaikaa….rahan puolesta ehdottomasti, kaksi yli suomalaisen keskipalkan saavaa aikuista ja yksi lapsi kombolla lyhennetty työaika olisi ehdottomasti mahdollinen. Työnantajan puolesta myöskään en näkisi ongelmia…eli miksi ei sitten. Lähinnä varmaan siksi, ettei ole koettu että tällä olisi tarvetta. Ollaan molemmat aikuiset vaativassa asiantuntijatyössä, jossa työaika on muutenkin vähän suhteellinen käsite. Omalla kohdalla olin osittaisella hoitovapaalla lapsen ollessa 1,5-2,5v. ja silloin se oli erittäin tärkeää arjen sujumiseen, mutta työkuorma oli kyllä aika kova niille työtunneille (tein puoli vuotta 60% työaikaa ja sitten 80% työaikaa). Niinpä mieluummin otan 100% palkan :D (toki oma työpätkäni on vaan vuoden vaihteeseen asti, eli voihan se olla että ekaluokan keväällä oonkin kotona kokopäiväisesti jossei uutta pätkää löydy…).
krista
19.2.2019 at 18:04Tuossa on muuten tosi hyvä pointti, että työtuntien pienentäminen voi pahimmillaan lisätä työkuormaa – mulla itselläkin on siis ammoisilta ajoilta tämä kokemus! Jäin nimittäin yhden talven ajaksi opintovapaalla niin, että perjantai oli vapaa, ja silloin piti tehdä gradua. Nooh, tämähän johti sitten siihen, että tein neljässä päivässä viiden päivän työt (ja töitä oli viideksi päiväksikin jo paljon), ja pitkää päivää, ja kun perjantai koitti, en voinut muuta kuin NUKKUA. Sit lauantaina heräsin huonoon omatuntoon, että taas en edistänyt sitä gradua. Jatkuva huono omatunto siis (ja edistymättömät opinnot), ja pienentynyt palkka vaan, ei hyvä diili ollenkaan…
–
Eli tuo pitääkin sitten oikeasti pitää mielessä, että työt pitää myös sit järjestää niin, että sitä työtä on sen verran vähemmän. Monessa työssä, jossa työ ei katkea työpaikalta poistumiseen, tämä on varmaan just se haaste!
Piupali
19.2.2019 at 14:08Toi matematiikka ei päde, että vajaa kymppi tunnilta. Sitä työaikamiinusta tulee kymmenen tuntia per viikko, eli korvaus olisi se vajaa kymppi tunnilta jos osittaista hoitorahaa maksettaisiin tuo satanen viikossa. :) Mutta noin muuten samaa mieltä, on hieno mahdollisuus ja kiva että edes jotenkin tuetaan!
krista
19.2.2019 at 15:29Joo mä laskin ihan totaalisesti väärin :D :D :D ”Mun matematiikalla” :D (saa nauraa)
N
19.2.2019 at 14:10Onkohan tuossa laskussa tapahtunut ajatusvirhe? Tuntimäärä on viikolta, mutta edun määrä kuukaudelta. Vai olenko itse käsittänyt asian väärin? 😅
krista
19.2.2019 at 15:18Ahhhhahaha mä kirjoitin tuohon ”mun matematiikalla”, mutta ois pitänyt lukea ”MUN P*SKALLA JA VÄÄRÄLLÄ MATEMATIIKALLA” :D Ei IKINÄ uskois, että mulla on ollut pitkä matematiikka joskus, kun oon näin tampio :D Mutta joo, laskin sen ihan väärin :D Kiitos, korjaan juttuun, omg mikä aivupieru mulla :D
-paula*
19.2.2019 at 14:21Täällä yksi osittaisvapaalainen! Hoitovapaan jälkeen töihin palatessa oli selvää, että haluan tehdä lyhyempää päivää, jotta lasten hoitopäivät eivät venyisi 10-tuntisiksi. Saman tien tehtiin sopimus siihen asti kun kuopus lopettelee tokaluokan, eli piiitkälle 2020-luvulle asti, huh! 😊 Tosin sitten vasta jälkikäteen selvisi, että saan korvausta tosiaan vain nyt 3-vuotiaaksi asti ja sitten taas vasta esikoisesta koulun alettua uudelleen. Noh, eipä se onneksi ole tällä hetkellä se ratkaiseva tekijä. Vaan enemmän painaa lyhyemmät päivät itsellä ja lapsilla, ehdin varmasti tehdä täyttäkin päivää vielä muutaman kymmenen vuotta ennen eläkeikää. 😂 Käytän kyllä ilolla kaikki tarjolla olevat lapsiperhejoustot!
krista
19.2.2019 at 18:07Mun korvaan tosi hyvä järjestelmä, ihana että käytät tuon mahdollisuuden! Oliko työnantaja heti myötämielinen tälle? Pisteet kaikille nykyajassa eläville työnantajille, jotka suhtautuu hyvin työn ja perheen yhdistämiseen!
–
Mun mielestä muuten AINA ihminen (tai siis: mä) vois tehdä 30-tuntista työviikkoa, mulle 40 tuntia viikossa tuntuu nykyään ihan kamalan paljolta ajalta antaa omasta elämästä! Että tuollainen ”pitkälle 2020-luvulle” asti diili kuulostais mulle just ihanalta.
-paula*
20.2.2019 at 08:12Ison talon etuna on, että tällaiset järjestelyt on työnantajallekin rutiinia. Ja toisaalta työni on siinä määrin tiimityötä, että oma työmäärä on onneksi vain sen 80 %.
Kääntöpuolena se, että tehtävien vaihtaminen vähän kiinnostaisi, mutta tiedostan hyvin, että nämä joustot ei välttämättä näin hyvin toteutuisi kaikissa rooleissa. Ehkä senkin aika on sitten muutaman vuoden päästä. Tällä hetkellä kuitenkin mielekäs työ, jonka mielekkyyttä hertkittäin lisää myös se helppous, että kollegoilla ei ole uhmaikä. 😂
Memme
19.2.2019 at 14:34Tiesittehän myös, että osittaista hoitorahaa voi saada molemmat vanhemmat? Näin siis silloin, kun he tekevät lyhyempää työaikaa eri aikaan, esim. nelipäiväistä työviikkoa siten, että toinen on vapaalla maanantaisin ja toinen perjantaisin.
Meillä aiotaan käyttää tämä kortti ensi syksynä, kun lapsi lähtee kouluun!
krista
19.2.2019 at 15:31Aaaa-HAA, tätäpä en hoksannutkaan, kiitos vinkistä!!! Voiskohan tää toimia myös niin, että toinen tekee 6-tuntista päivää niin, että on aamut kotosalla ja toinen niin, että on iltapäivät kotosalla….? Tuohan voisi olla tosi hyvä meille kans!!! Kiitos!
Laura
19.2.2019 at 16:18Meillä tehdään nimenomaan näin, eli toinen menee aamulla aiemmin töihin, toinen laittaa lapset, ja aiemmin töihin mennyt palaa iltapäivällä aiemmin kotiin ja toinen sit myöhemmin. Molemmat siis osittaisella. Juuri tuo työaikojen limittäminen on käsittääkseni ehto sille että tuki myönnetään molemmille yhtä aikaa.
Ihan paras ratkaisu meille ollut tämä.
krista
19.2.2019 at 19:32Mahtavaa! Tällä hetkellä tälle vahva kannatus meilläkin!
Salallaa
20.2.2019 at 00:47Just tän aman lisäyksen olisin tullut tekemään 😊
krista
20.2.2019 at 15:30Tää on aivan huippujuttu kyllä!
Torey
19.2.2019 at 14:57Mä olen todennut, että lasten ollessa pieniä aion todella panostaa siihen koko perheen hyvinvointiin ja 30h/viikko on siinä aivan riittävästi töitä! Sitten kun lapset on vaikka sen 13 ja 16, ni on taas ihan eri painaa vaikka mitä töitä, kun ne kuitenkin haluaa silloin mahdollisimman vähän huomiota vanhemmiltaan. :D
https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/02/19/lyhyt-ja-paksu/
krista
19.2.2019 at 23:23Samaa mieltä! Jokaisella on tietysti eri juttu, että mitä vaikkapa elämänlaatu tarkoittaa – että onko se vapaata vai rahaa. Mulle se on vapaata ja perheen yhteistä aikaa :) Ja muutenkin tosiaan tuollainen 30-tuntinen työviikko ois mun mielestä mulle ihan riittävä myöhemminkin, en koe mitään hinkua palata 40-tuntiseen (plus ylityöt) työviikkoon, jos yhtään vaihtoehtoja on! :)
Anna
19.2.2019 at 15:12No jopas sattui! Minähän aion syksyllä palat töihin jos vaan suinkin saan lapsen hoitoon samaan taloon missä esikoinen on. Teen keikkatöitä enkä tee täyttä aikaa ihan oman jaksamiseni takia (taustalla totaalinen romahdusuupuminen joitakinvuosia sitten). Pitää tutkia miten tuo osittainen hoitovapaa menisi yksiin keikkatyön kanssa kun työajat ovat milloin mitäkin. Mutta jos varaan lapsille sen 30 tuntia viikossa hoitoaikaa niin sitten en voi tehdä enempää kuin sen 30.
Kiitos, oli TODELLA hyödyllinen huomio. Muuten olisin vain tehnyt töitä osa-aikaisesti kuten tein esikoisenkin ollessa pienempi.
krista
19.2.2019 at 23:31Tosi kurjaa, että tämä ei sit sopinutkaan keikkatyöläiselle, höh!
Anna
19.2.2019 at 15:19Kyseessä on muuten Joustava hoitoraha, ei osittainen hoitoraha. osittainen on vain koululaisen vanhemmille, mutta joustava alle kouluikäisille. https://www.kela.fi/joustava-hoitoraha?inheritRedirect=true
Kesti hetki tutkia KELAn sivuilta tätä asiaa, mutta sieltä se löytyi :)
krista
19.2.2019 at 15:25Joo mäkin tuota katselin kirjoittaessa, mutta vahingossa loppuun oli kuitenkin jäänyt harhaanjohtavasti. Tarkensin nyt tuohon kohtaan, joka osui mun silmään. Onko vielä jossain väärin?
Anna
19.2.2019 at 15:23Niin ja (ärsyttävästi nyt pommitan erillisillä viesteillä), keikkatyöläiselle ei näköjään makseta joustavaa hoitorahaa :'( Niisk.
Keikkatyöt ovat kyllä niin hyljeksitty työskentelytapa tässä yhteiskunnassa moneltakin osin. Minulle se on tällä hetkellä paras tapa työskennellä ja harmittaa että aina joutuu säätämään vain koska on keikkatyöläinen ja esim. juuri tämä että monia tukia ei voi keikaktyöläinen hakea vaikka tekisi ihan kunniallisesti töitä ja keikkoja olisi enemmän kuin ehtisi tehdä.
krista
19.2.2019 at 15:35No tämä on kyllä mälsää ja tuntuu väärältä – nykymaailmassa kun työnteon mallit on erilaisia kuin ennen, pitäisi myös tukimuotojen pysyä siinä perässä! Mä kans ”pelkkänä friikkuna” ennen toiminimeä olin vähän siinä välitilamoodissa, mutta sitten tuli se, että piti ottaa YEL, vaikka en vielä ”oikea yrittäjä” ollutkaan. Sitten olikin jo sama perustaa se toiminimi :D
–
Sulla ei siis YEL:iä eli teet ihan verokortilla keikkoja? Voi mälsyys, että ei tuo tukimuoto koske sitä, tuntuu epäreilulta – että miksi ihmeessä ei koskisi, kun kerran yrittäjääkin koskee… Maksatko jotain työttömyysvakuutusmaksuja? Ainakin jos maksaa, niin mun mielestä edutkin pitäisi olla samoja.
Anna
19.2.2019 at 17:31Olen sijaisvälitysfirman listoilla. Eli minulla on yksi työnanataja, mutta käytännössä kuitenkin päätän itse mitä keikkoja otan ja mitä en.
Tuuli
19.2.2019 at 21:54Olisiko välitysfirman kanssa mahdollista tehdä max 30 tuntia viikossa sopimus? Onko sulla nyt 0-40 tuntia sopimus?
Anna
20.2.2019 at 12:49Tuolla ei ole tuntisoppareita vaan keikkoja otetaan mikä otetaan ja firma maksaa sen mukaan. Keikat tulee joko tekstarilla puhelimeen ja nopein joka vastaa viestiin saa keikan tai sitten työn tarjoaja voi sopia suoraan keikkalaisen kanssa työstä ja ilmottaa sen välitysfirmalle.
Riika A
19.2.2019 at 16:05Hei kiitti, mä oonkin yrittänyt Kelan sivuilta tavailla, että miten nää kuviot oikeen menee, mutta en oo oikein päässyt kärryille. Toivon, että pystyn vanhempainvapaan jälkeen palailemaan töihin ”vähitellen”, alkuun esim. pari päivää viikossa, ja kasvattaa tuntimäärää sitten pikkuhiljaa. Hyvin voisin kuvitella tekeväni nelipäiväistä viikkoa vielä vaikka sen tokaluokan jälkeenkin, ihan itseni(kin) takia. Ja mun lapsihan lopettaa tokaluokan heti vuonna 2028, eli onhan näitä paikallaan tässä kohtaa pohtia. :D
krista
19.2.2019 at 19:36No hei vuosi 2028 on ihan nurkan takana jo! <3
-
Mäkin haluaisin tehdä (max) 4-päivästä työviikkoa about koko elämäni! :) Tai vielä mieluummin 3-päiväistä :D Itse asiassa mä olisin varmastikin palannut palkkatyöhöni, jos sitä olisi tarjottu mulle 3-päiväisenä. Eli just olisin palannut tuolleen vähitellen - mutta kun ei sellaista vaihtoehtoa tullut eteen, tein sitten tämän friikku/toiminimiratkaisun. Ja edelleen voisin kuvitella luopuvani tästä toiminimihommasta vain siinä tapauksessa, että jostain pompsahtaisi kiva 3-päiväinen työ vastaan. Se ois mulle just sopivasti :) Ja hei vielä yksi juttu: etänä :D Kolmipäiväinen etätyö, kumma kun ei ole tullut vielä vastaan :D :D :D
Devika
19.2.2019 at 22:40Joo, 3-4 päiväinen työviikko olis mullekin täydellinen ratkaisu. Suunnittelin kysyä työnantajalta tällaista mahdollisuutta kun palailen töihin vauvalomalta (loma? :D )
Riika A
20.2.2019 at 14:07Joo, kolme päivää kuulostaa mustakin just passelilta, ja se varmaan riittäisi elämiseenkin. Ja niistäkin siis toki ainakin puolet etänä. Tosin vaikka joutuisi käymään toimistolla vain yhtenäkin päivänä viikossa, se aika tehokkaasti vesittää Espanjan talvet yms.
Stea
19.2.2019 at 17:14Tuosta 96 eurosta menee muuten sitten verot, joten käteen jäävä osuus on pienempi. Mutta vastaavasti päätyön veroprosentti laskee, kun palkka pienenee. Itsellä on viimeinen kevät lyhennettyä työaikaa (yhyy!), kun kuopus menee syksyllä kolmannelle. Kauheeta olla taas piiiiitkä päivä töissä.
krista
19.2.2019 at 19:38Joo totta, siitä miinus verot vielä! Joskushan etuuksien verotus on vielä aika kovaa, onkohan tässäkin… Mutta toisaalta sit just päätulon veroprosentti laskee.
–
Onkohan muuten ”muuten vaan” osa-aikaisia (eli ei pienet lapset -perusteinen eikä osa-aikaeläke) töitä minkä verran olemassa? Koska kyllähän sellaisenkin voi työnantajansa kanssa sopia, jos työantaja vaan on joustavainen. Toki siitä ei mitään korvausta saa, mutta kuitenkin vähempää työaikaa voisi tehdä jatkossakin…?
murina
19.2.2019 at 17:28Mä olin esikoisen ekalla ollessa osittaisella, tein 6 tuntisia työpäiviä. Nyt syksyllä lähtee kuopus kouluun, työpaikka ja työajat on välissä muuttuneet, mutta aion taas jäädä osittaiselle, mutta tällä kertaa se tulee tarkoittamaan nelipäiväistä työviikkoa.
krista
19.2.2019 at 19:40Onko se valinta työn järjestelyistä riippuva vai sun oma toive? Mä just mietin, että kumpi ois toimivampi… Mutta ehkä valitsisin sen 6-päiväisen perhearjen kannalta ajateltuna, se tasoittaisi arkikuormitusta joka päivä silleen tasaisemmin. Toki ei ylimääräinen vapaapäiväkään mitenkään huono idea ole :)
murina
19.2.2019 at 21:54Aikaisemmin tein siis päivätyötä, nyt 3-vuorotyötä, niin ihan siitä johtuva. Ja meillä on tässä välissä myös mummo jäänyt eläkkeelle ja ehdottoman varmasti olisi valmis auttamaan, mutta kun nyt kerran on hyvä tekosyy tehdä vähemmän töitä, niin ehdottomasti käytän sen hyväkseni!
krista
19.2.2019 at 23:33No todellakin, kaikki syyt kannattaa käyttää hyväksi! :) Elämänlaatua!
Tilia
19.2.2019 at 21:41Meillä on toinen vanhemmista on tehnyt 6-tuntista päivää lasten ekat kouluvuodet. Helpottaa iltapäivän harrastus- ja ruoanlaittorumbaa valtavasti. Aamut eivät ole niin kiireisiä, ja lyhytpäiväinen ehtii saatella kouluun ja ulkoiluttaa samalla siinä koirankin. Samoin kaikki viime hetken säädöt (missä mun luistimet/muu mikä on???) ja arviointikeskustelut sun muut hammaslääkäriin kuskaamiset hoituu helpommin, kun on enemmän joustoa päivän pituudessa. Väittäisin, että elämänlaatumme on noussut vähintään tuon palkan tippumisen verran. Mutta tosiaan tämä soveltuu parhaiten sellaista työtä tekevälle, jolla työt eivät kasaannu odottamaan. Moni tekee viiden päivän työt neljässä päivässä 80-prosenttisella palkalla.
Devika
19.2.2019 at 22:49Itse suunnittelin sellaista kuviota että esikoinen kun menee elokuussa kouluun, jään kodinhoitotuelle vauvan kanssa ja palaisin tammikuussa vasta töihin ja vauva menisi tarhaan. Mutta olen miettinyt juuri tuota hoitovapaa-kuviota, koska haluaisin vauvalle 3 tai 4 päivän tarhaviikon ja samalla se auttaisi esikoista, koska koulun aloitus on iso juttu ja olisi kiva ettei hänenkään päivät venyisi liian pitkiksi.
Mutta tuo keskustelu ip-kerhoista oli mielenkiintoinen ja varmaan laitetaan esikoinen ip-kerhoon vaikka olen kotosalla. Jos se edistäisi ystävyyssuhteita koulussa :)
Ja tää kuiteski on vaan pari vuotta,.. Ehtii sitä myöhemminkin tehdä niitä töitä täyspäiväisesti (jos haluaa :D ).
Aks72
19.2.2019 at 22:52Olen itse ollut osittaisella hoitovapaalla lasten eskariin menoon asti niin, että olin aina perjantait kotona. Matematiikka ri ollut ehkä se tieteenala, millä sitä kokemusta kannatti mallintaa – siis tosi kivaa ja elämää rennommaksi tekeväähän se oli ja jokaisen menetetyn palkkaeuron arvoista. Eskaria kun oli joka päivä niin tuo systeemi ei enää pelittänyt ja koululaiset taas on olleet mieluummin kavereitten kanssa kivassa ja hyvin ohjatussa iltapäiväkerhossa kuin nököttäneet äitin kanssa kotona, kun ysin aamut pystytään hoitamaan joustavien työaikojen ansiosta. Omalla kokemuksellla siis tästä mallista oli enemmän hyötyä silliin ennen kouluikää tai eskaria.
Lilah
20.2.2019 at 09:19Meillä 3 ja 4 lapsi ajoittui sopivasti ykkösen ja kakkosen ekaluokkaan, joten en ole lyhennettyä työaikaa käyttänyt. Asiantuntijatyössäni ei myöskään työmäärän vähentäminen ole mahdollista ja puolet vuotta on niin kiireistä, että en millään ilveellä saisi hommia lyhennetyllä edes tehtyä eli lopputulos olisi vähemmän palkka ja loput työt kotona lasten mentyä nukkumaan. Pienemmän parin aloittaessa koulun ovat onneksi sitten isommat lapset aamuisin lähdössä samaan aikaan (koulukyyti menee vain yhdeksäksi, joten sama aamurytmi kaikilla). Iltapäivät paikattaneen kerhoilla tai isovanhemmilla, kolmen jälkeen voivat sitten jo kotiutuakin isompien kanssa samaan aikaan. Joustavaa työaikaa käytän nytkin niin, että lähdemme pienten kanssa aamulla kotoa vasta kahdeksan nurkilla, jolloin olen kotona isompien (alakoululaisia) heräillessä ja siirtyessä aamupalalle. Ehdin siinä muistutella päivän tärkeät asiat, iltapäivän harrastusjutut ym. Iltapäivästä tämä tietysti kostautuu, pienet ovat viimeisten joukossa päiväkodin pihalla ja ruokaa pitäisi napata lennossa ennen klo 18 alkavia harrastuksia (kuskaamisen takana). Tällä kuitenkin mennään. Kieltämättä kolmannen lapsen myötä todella ymmärsin termin ”ruuhkavuodet”.
KM
20.2.2019 at 11:37Mä jään osittaiselle hoitovapaalle ensi syksynä. En asu Suomessa ja täkäläinen työsoppari mahdollistaa jopa työajan puolittamisen, eli alan syksyllä tehdä 20h-viikkoa, jee! Suurin syy mulla tähän ei ole niinkään lapsistani nuorimmat (vaikka onhan se tietty heillekin kivaa kun äiti on enemmän kotona), vaan täkäläiselle yläasteelle siirtyvä 11-vuotias esikoinen. Haluan että minulla on enemmän aikaa tukea koulunkäynnissä – harppaus yläkouluun on iso, etenkin kun lapset ovat vielä tosi nuoria – sekä ihan vaan olla läsnä murrosikää ja siihen liittyviä tunnemyrskyjä lähestyvälle lapselle.
Pakko myöntää myös että 12 vuotta työelämässä ja vain lyhyitä äitiyslomia pitäneenä haluan jäädä hoitovapaalle ihan itsenikin takia ;).
Pph
20.2.2019 at 13:32Hieman törähti kovia kokeneisiin korviini tuo
”maksetaan siitä että hoidan omia lapsiani” – kohta. Pointin ymmärrän, mutta jos tarkkoja ollaan niin oikeastaan (ainakin kotihoidontuesta puhuttaessa) korvaus tulee nimenomaan siitä ETTEIVÄT muut hoida sitä sinun lastasi :)
Siellä KUNNALLISESSA varhaiskasvatusyksikössä…
Toki lapsen hoidon voi järjestää miten haluaa
ja rahoittaa hoitomaksua/korvausta mummille tms. sillä kotihoidontuella.
Kotihoidontukea saa vaikka tienaisi töissä MILJOONA euroa /kk, kunhan lapsi ei ole kunnallisessa hoidossa ja ikää on alle 3v.
Vanhempi voi siis käydä töissä, saada palkkaa ja silti saada lapsen hoidosta kotihoidontukea.
Tämä on NIIN vaikea asia monille, että olen joutunut vääntämään rautalangasta sekä KELAn että verotoimiston että ties kenen kanssa.
Olen toiminut yksityisenä pph:na ja saanut sekä yrittäjän työtuloa että omista lapsista kotihoidontukea. Hoitolapsista osasta tuli yksityisen hoidon tukea ja osasta vanhemmille maksettava kotihoidontuki, jolla he rahoittivat hoitomaksua.
Eräänkin kerran virkailija pillastui tilanteesta. Ilmoitti ottavansa yhteyttä myöhemmin ja selviteltyään asioita itselleen soitti ja pyysi anteeksi. ”Ovat niin hankalia nämä kun harvoin osuu kohdalle…”
Ja voi sitä verotoimiston poikaparkaa, joka sitkeästi puhui minulle KODINHOIDONTUESTA 😂…
Vaikeita ovat kaikki asiat jossa yhdistyvät sanat : LAPSI, RAHA ja TUKI.
Niillä kaikilla yhdessä on paha kaiku.
Ymmärtämättömät ymmärtävät mielellään väärin :(
Tilia
20.2.2019 at 15:08Joo, kotihoidontukeahan voi saada, vaikka olisi työttömänä kotona – se vain vähennetään täysimääräisesti päivärahoista! (Kuntalisää ei välttämättä.)