Tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Jenkin kanssa.
Herra Hakkaraisen pastilleja on fanitettu meidän perheessä jo vuosi-vuosi-vuosikausia. Esimerkiksi viime talvena Espanjaan hamstrasimme niitä mukanamme purkkikaupalla ja pyysimme myös aina tuliaisiksi ystäviltä. Loppukeväästä bongasimme niitä Fugen Suomi-kaupastakin – triplahintaan luonnollisesti, kun ne on sinne asti kuljetettu. Espanjalaiset sen sijaan eivät taida näitä lasten ksylitolituotteita juurikaan tuntea.
Mutta suomalaiset tuntevat! Maailman ensimmäinen ksylitolituotehan on suomalainen Xylitol-Jenkki. Se kehitettiin 70-luvun alussa Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen ksylitolitutkimusta varten, ja ensimmäiset Xylitol-Jenkki -purkkapakkaukset tulivat kauppoihin syksyllä 1975. Se punainen tuttu lätkä ”Suomen Hammaslääkäriliitto suosittelee ksylitolia” tuli Xylitol-Jenkille vuonna 1988, ja vuonna 2009 EU myönsi täysksylitolipurukumin terveystuotteeksi.
Tämä on vähän sellainen suomalaisten ylpeys! Me kaikki tiedämme, että ksylitoli mm. katkaisee happohyökkäyksen ruoan jälkeen – meidän lapsetkin sitä sujuvasti toistavat. Tosin välillä sitten pohditaan yhdessä, että mitä se ”happohyökkäys” sitten oikein on…?
Nyt viime aikoina meillä on alettu kysellä purkan perään. Että kun monet ystävät syövät ruoan jälkeen pastillin sijaan jo purkkaa – voitaisiinko mekin…?
No totta kai voidaan!
Itse asiassa Silva on kyllä testannut purkkaa joskus 2-vuotiaana, mutta silloin se ei vielä ihan lyönyt läpi. Tai no lähinnä se ei lyönyt läpi äidille (lapsi kyllä mussutti mielellään), kun pelkäsin, että se vetäisee sen jotenkin kurkkuun tai vähintäänkin nielee. Ja kun kerran pastilleista meillä on aina tykätty niin kovasti, en ole hoksannut mitään tarvetta ostaa purkkaa. Ennen kuin nyt, kun lapset alkoivat itse sen perään kysellä.
Mutta hassua kyllä, siitä monen vuoden takaisesta kokeilusta oli selvästi jäänyt lapselle mieleen tämä: kun purkkaa on purtu tarpeeksi, se laitetaan pieneen paperinpalaan ja roskiin. Lapsi tosiaankin muisti tämän monen vuoden takaa!
Nyt saimme Jenkiltä (kaupallinen yhteistyö) iiiiison kasan heidän tämän syksyn uutuustuotettaan: Herra Hakkaraisen purkkaa! Mahtavaa! Pieni juttu, mutta jotenkin mun mielestä niin hyvin hoksattu siellä Jenkin markkinoinnissa: kun kerran suomalaiset lapset ovat rakastuneet jo entuudestaan noihin Herra Hakkaraisen pastilleihin, on kyllä tosi hyvä idea lanseerata myös lasten oma ksylitolipurkka tämän saman hahmon kanssa.
Uuu jee, lisää Herra Hakkaraista siis! Purkka-kippis sille!
Näin 4- ja 6-vuotiailla purkkaan siirtyminen tapahtuikin sitten ihan ongelmitta – olivat jo selvästi purkkaiässä! Ensimmäiset purkat syötiin yhdessä ruokapöydän ääressä (ensimmäinen lasten esittämä kysymys oli, että miten voi puhaltaa palloja) ja muistuteltiin siinä vieressä päivystäen, että ei saa niellä. Molempien lasten edessä oli omat pienet palat paperia ja lapset saivat itse päättää, milloin ottavat purkan pois suusta paperiin ja vievät itse roskiin. Ensimmäisillä kokeilukerroilla pureskeluaika jäi siis selvästi lyhyemmäksi kuin suositus (5-10 minuuttia), koska me aikuiset halusimme seurata vierestä. Mutta kun parin eka kerran jälkeen todettiin, että homma sujuu, saivat lapset poistua purkka suussa ruokapöydästä leikkimään.
Sitten he jossain vaiheessa itsekseen hakevat paperinpalan ja vievät roskiin, kun maku on purkasta hävinnyt.
Voi miten isot lapset jo!
Tällä hetkellä meillä on siis keittiön pöydällä pienissä astioissa sekä Herra Hakkaraisen purkkaa että Herra Hakkaraisen pastilleja. Lapset saavat ruoan jälkeen aina itse valita, että kumman ottavat.
Ehkä tämä on vielä uutuuden huumaa – näitä on nyt vajaan kaksi viikkoa ollut tarjolla – mutta tällä hetkellä lapset ovat valinneet sataprosenttisesti purkkaa. Purkan väri (keltainen banaani, pinkki mansikka ja sininen tuttifrutti) sen sijaan vaihtelee, eli sieltä ei ole selkeää makusuosikkia tullut.
Heh paitsi ehkä mulle; mä oon alkanut napsia näitä kans, kun se kulho on siinä niin tarjolla. Mä otan tavallisesti sinisen tuttifrutin. Nam!
Ksylitolin päivittäinen käyttösuositus on viisi grammaa, mutta tuollaisessa muodossa ilmaistuna oikeaa määrää on vähän hankala arvioida – kun eri tuotteissa on eri verran ksylitolia per pala. Ja palat painavat eri verran ja niin edelleen.
Mutta viisi grammaa ksylitolia tulee siis täyteen kymmenellä Herra Hakkaraisen pastillilla (jokaisen ruokailun jälkeen 2 kpl) tai viidellä Herra Hakkaraisen purkalla (jokaisen ruokailun jälkeen 1 kpl 5-10 minuutin ajan). Eli jos syö viisi kertaa päivässä, niin joka ruokailun jälkeen kaksi pastillia tai yksi purkka – aika helppoa väsyneempienkin aivojen muistaa.
Molemmat tuotteet ovat täysksylitolituotteita, eli niissä ei ole muita makeutusaineita kuin ksylitoli.
Sain Jenkiltä myös arvottavaksi tuollaiset samanlaiset isot tuotepaketit kuin minäkin heiltä sain: toinen tuotepaketti on Herra Hakkaraisen purkkaa (16 kpl pusseja) ja toinen paketti on Herra Hakkaraisen pastilleja (12 kpl rasioita).
Arvotaanpa siis!
Arvontaan voi osallistua kommentoimalla ma 24.8. klo 16 mennessä tähän alle. Kerro vaikka, että muistetaanko teillä syödä ksylitolipastilleja ja -purkkaa. Tai syövätkö vain lapset, vai ottavatko aikuisetkin lapsista mallia? :) Kerro myös, että kumman tuotepaketin haluat, jos voitat: onko teidän perheen suosikkeja pastillit vai purkka?
Kilpailun säännöt löytyvät täältä.
Meillä purkat siis ohittivat nyt ensihuumassa suosiossa sen vanhan suosikin eli pastillit – mutta veikkaan, että homma kyllä tasaantuu vielä. Varmasti molemmat ovat meillä käytössä jatkossa. Kiva vaan, että on vaihtoehtoja!
PS. Hauska juttu muuten: oletko koskaan ajatellut, että miltä maistuu ksylitoli? Sitä voi kokeilla ottamalla Jenkki Professional ksylitolisydämen, sen sisällä on nimittäin ihan ksylitolia jauheena! Eli sellaisen palan voi halkaista, kaataa sokerihippusten näköisen jauheen kädelle ja maistaa. Se oli aika yllättävää! Se maistui tosi paljon ihan sokerille, mutta sitten siinä oli sellainen jännän raikas loppumaku. Itse asiassa tosi hyvää se oli!
Kaupallinen yhteistyö: Jenkki
7
Onneli Winter/ 0nnelin elämää
17.9.2018 at 18:43Ehdottomasti pastilleja…siis meillä perheessähän on täysi-ikäisyyden ohittaneita otuksia joilla kummasti tuo purkanjauhamisvietti on ohitettu ;) .Herra Hakkarainen viihtyy meillä mutta myös 80 vuotiaan isäni pöydällä. Kädet eteenpäin …simmut kii…ja menoks ;)
krista
18.9.2018 at 09:24Pastillit on kyllä mahtavia aikuisellekin!
Lila
17.9.2018 at 18:50Kumpaakin laatua menee tässä 3-lapsisessa perheessä, jossa hoitolapsia lisäksi. Mutta jos nyt jompi kumpi pitää mainita niin purkka. Tuota saantisuositusta mietin myös sillä tietääkseni päiväkodissa annetaan 1 pastilli joka ruokailun jälkeen(meillä kaupunki kustantaa pastillit).
Anna
17.9.2018 at 19:38Meidän kunnassa on tänä syksynä ruvettu tarjoamaan pastilli sekä lounaan että välipalan jälkeen. Tähän asti on ollut vain lounaan tai välipalan jälkeen. Hyvä edistysaskel minusta. Ilmeisesti näihin on saatu jotain rahoitusta, koska aiempina vuosina on vanhemmilta kerätty raha pastilleja varten, mutta nyt ei kerätä ja niitä saa enemmän.
krista
18.9.2018 at 09:26Oon käsittänyt, että tämä vaihtelee kovasti! Edellisessä hoidossa meillä annettiin vain lounaan jälkeen, nykyisestä oon päätellyt saman, mutta en ole tullut kysyneeksi, että annetaanko myös välipalan jälkeen, voisipa tuota kysäistä! :)
Eve
17.9.2018 at 18:50Meillä syödään aina purkkaa, joten purkkapussit olisi mieleisempi, jos onni osuu kohdalle. Pienimmäinen on todellinen purkka friikki.
Ainoooo
17.9.2018 at 18:54Meillä ehkä noin vuoden verran ollut 4- ja 6-vuotiailla myös rinnakkain purkat ja pastillit käytössä. Nuo Hakkarais-purkat olivat ihan hitti kun kesällä löydettiin :) yritetään muistaa mutta ei ihan joka aterian jälkeen taida toteutua, ehkä ne pitäisi ottaa tuolla tavalla esille. Mä oon aina syöny xylitol-purkkaa ja taidan olla ahkerin meidän perheessä siinä lajissa :D Purkat olis meidän valinta!
Tiksu
17.9.2018 at 19:00Meillä menee molemmat, pastillit kyllä säilyy ostamisen jälkeen pidempään kuin purkat, niitä siis on useammin tarjolla kun en muista jokaisella kauppareissulla purkkaa ostaa.
Mari
17.9.2018 at 19:07Pienimmille lapsille ois pastillit kätevimmät, koululaisille purkat. Eli kumpi vaan käy :)
Eoe
17.9.2018 at 19:23Pieni alkaa olla siinä iässä, että pastillin syöntiä pitäisi alkaa harjoitella! :)
Nina
17.9.2018 at 19:24Huonosti muistetaan, hävettää myöntää. Paremmin muistui silloin, kun vielä lapset olivat kotona. Mutta aina on kaapissa purkkaa ja pastilleja, joita napsitaan kun muistetaan: tytöt 4 ja 6 ja myös me vanhemmat.
Kysyin tytöiltä haluaisivatko voittaa purkkaa vai pastilleja ja olin ihan varma että purkkaa, mutta yllätykseksi vastaus olikin kuorossa ”PASTILLEJA!” Haastattelin vielä että miksi, niin eivät kuulemma enää innostu lasten purkasta vaan tykkäävät enemmän aikuisten raikkaista purukumeista. Jopa niistä aika vahvoistakin. Eli siis olisipa kiva voittaa pastillipaketti :)
Päivi
17.9.2018 at 19:25Meidän 3- ja 5-vuotiaat on siirtyneet vime aikoina pastilleista purkkaan. Nuo Herra Hakkaraiset on kyllä hyviä, vielä kun olisivat kotimaisia.
Allisa
17.9.2018 at 19:40Meillä on käytössä sekä että, fiiliksen mukaan! Noita hakkaraispurkkia olenkin ihastellut kaupassa mutta en vähän korkeamman hinnan takia ole raaskinut vielä ostaa.
Lintunen
17.9.2018 at 19:44Tämä on ehkä vähän epäsopivaa, kun ”mainostan” kilpailevaa tuotetta. Meillä on syöty jo monta vuotta ns. välimallin tuotetta: pureskeltavia, sitkeitä ksylitolpastilleja, Läkerol Dentsejä. Puhdistaa hampaiden väleihin ja pinnoille jääviä ruuantähteitä vähän samaan tapaan kun purkka, ksylitoli vaikuttaa suussa kauemmin (meilöä Hakkaraisen pastillit pureskellaan eikä imeskellä kuten pitäisi) ja kuitenkin saa niellä. Myös purkkaa on tarjolla ja hammaspesun jälkeen saa ei-pureskeltavan pastillin ”palkkioksi” (jäänne esikoisen hampaidenpesurutiiniinopettelemisajoilta). Huom, en osallistu arvontaan, kunhan huutelen muuten vaan : )
krista
18.9.2018 at 09:33Kyllä noikin on hyviä :) Me saatiin joskus niitä iso paketillinen maistiaisiksi ja hyvin syötiin :) Mutta koskaan ei ole itsellä tullut ostettua, jotenkin sitä fiksautuu helposti niihin omiin lemppareihin :)
Linn
17.9.2018 at 19:46Kahdeksan vuotias tykkää edelleen enemmän pastilleista, ei tykkää purkan raikkaasta mausta. Itse taas tykkään jyystää purkkaa aterian jälkeen, ilman purkkaa tuntuu suu tunkkaiselta.
krista
18.9.2018 at 09:34Toi on muuten ihan totta, purkka raikastaa hengityksen (tai ainakin tuo sellaisen fiiliksen) ja myös tuntuu jotenkin kosteuttavan suuta! Mulla ainakin :)
Nina
17.9.2018 at 20:07Meidän kolmevuotias on syönyt jo parin vuoden ajan joka aterian jälkeen kaksi ksylitolipastillia. No okei, joskus pastillit unohtuvat matkasta jos ollaan jossain liikenteessä, mutta melkein aina ne muistetaan. Lisäksi aamuin illoin hammaspesut tahnalla, ja hampaat ovat pysyneet kunnossa!
Pastillipalkinto siis kelpaisi meille :)
Sanna
17.9.2018 at 20:15Muistetaan syödä purkkaa ja pastilleja, jos voitetaan niin purkkaa!
Jaana
17.9.2018 at 20:15Meillä menee molemmat. Itse aktiivisesti tarjoan pastilleja kun purkan kanssa on niiim kiva myös leikkiä, muutamaan otteeseen leikattu tukko hiuksia purkkapelleilyn jälkeem 🤣
krista
18.9.2018 at 09:35Auts :D Joskus lapsena mä ajoin pyörällä ja puhalsin purkkapalloa – ja tuuli lehautti just samaan aikaan hiukset naamalle ja nappasi purkan mukaansa sinne sotkuun (mulla oli paljon tukkaa jo silloin, varmaan enemmän kuin nyt). Saksilla piti sekin selvittää, auts :D
Liisa
17.9.2018 at 20:19Herra Hakkikset ehdottomia suosikkeja. Ja mustikat parhaita, joka ruuan jälkeen kyllä muistetaan ja aikuiselle uppooaa tällöin hyvin! Eli pastilliarvontaan mukaan!
A
17.9.2018 at 20:24Meillä 6v. käyttää 50/50 purkkaa ja pastilleja, hänestä purkka on coolimpaa. Perheen aikuiset vaan tehtiin päätös, että purkkaa ei enää osteta, kun tajuttiin, että purkan maatuminen vie ihan älyttömän kauan (koska tadaa, se purkan perusmassa on kutakuinkin synteettistä kumia tms ja useasta lähteestä selvitettyä sain että purkan hajoaminen vie 5-25 vuotta, haarukka siis valtava, mutta jo sekin että jos tuo nopeinkaan arvio 5 vuotta pitää paikkansa, niin saa vähän pahan maun suuhun). Eli meidän perhe käyttää jemmoissa olevat purkat ja uutta ei osteta (ennenkuin biohajoava purkka lyö itsensä läpi, Briteissä yksi valmistaja moiselle kai jo on…).
krista
18.9.2018 at 09:41Joo ja se tietysti myös purkassa on tärkeää, että purkka EHDOTTOMASTI roskakoriin (sekajäte tai poltettava) eikä luontoon! Mutta pastillit myös erinomainen vaihtoehto <3
Ninni_B
17.9.2018 at 20:30Pastillit. Meillä 2vuotias keksi että hakkaraiset auttaisi poskihampaiden puhkeamissärkyyn, joten on nyt saanut yhden ekstraa iltaisin, vanhempien helpotukseksi kun siitä syntyy jonkinnäköinen plasebo vaikutus… :)
krista
18.9.2018 at 09:47No hei mahtava placebo! Ja voihan siinä ehkä olla jotain oikeaakin vaikutusta, imeskelyn kautta…?
Tintti
17.9.2018 at 20:34Saimme äskettäin hammastarkastuksen yhteydessä näytepakkauksen purkkaa. 3-vuotias lapsi maisteli innoissaan, mutta varoituksista huolimatta mahaan meni. 🙈 Odottelemme siis parempia purkka-aikoja. Pastilleja meillä syödään tunnollisesti suositusten mukaan. Maistuu aikuisille ja lapsille. Herra Hakkaraiset on suosikkeja!
krista
18.9.2018 at 09:47Joo sit kannattaa kyllä odotella parempia aikoja! Mä kans vähän epäröin Seelan (4) kanssa, mutta selvästi aika oli kypsä nyt, kun ei ollut mitään ongelmia. Onneksi on pastillit, niin ei ole mitään kiirettä purkkaan siirtymisessä <3
Tiia
17.9.2018 at 21:03Purkkapaketti ois tosi mieluinen meille. Juuri näiden pehmeämpien Herra Hakkaraisen purkkien ansiosta saatiin pastilleja ja perinteisiä kovapintaisempia purkkia kammoava nelivuotias takaisin ksylitolimaailmaan. :)
krista
18.9.2018 at 09:50Meillä kans tuo pastillin rakenne oli se juttu, miksi alun perin näihin ihastuttiin! Ja pikkuiselle nämä sai veitsellä leikattua pienemmiksi paloiksi niin ei tarvinnut pelätä, että sellainen liukas pyöreänmuotoinen hulahtaa sinne kurkkuun.