Puutarhatumpelon kylvöhurahdus

Yhteistyössä: Rautia

En ole koskaan (aikuisiällä) kasvattanut siemenestä asti mitään muuta kuin rairuohoa. Ja vauvoja.

Olemme myös (erityisesti Joel) silleen positiiviseen tapaan naljailleet kaupunkiviljelyhurahtaneille ystävillemme, että joo varmasti hyvin järkevää tehdä puoli vuotta valtavaa duunia ja saada siitä palkkioksi euron edestä porkkanoita.

No – mitäpä sitä ei lastensa eteen ja silleen. Tänä keväänä aloin nimittäin ajatella, että olisipa kiva yhdessä lasten kanssa kasvattaa jotain. Katsella yhdessä kasvun ihmettä. Että miten se siemen laitetaan maahan, miten se siitä alkaa itää… Miten sitä sitten hoidetaan ja miten lopulta laitetaan maahan kasvamaan – ja miten sitä sitten kesällä ihastellaan.

Paitsi että minulla ei ollut kuin hyvin hämärä käsitys, että miten.

Monen päivän ”no mitä me nyt sitten kylvetään ja millaiseen astiaan mikäkin” -pähkäilyni ratkesi sillä, että Silva katsoi kuvien perusteella, että nämä. Ja mikäs siinä; niin minäkin valitsin aikoinaan viinini. Parit yrtit otin sitten tuohon vielä päälle: rucolaa ja en-edes-muista-että-mitä.

Samalla siinä totesin mielessäni, että joo nyt tosiaan tehdään lasten ehdoilla tätä, ilman mitään onnistumispaineita. Kasvatetaan, mitä sattuu kasvamaan (ja minne lapsi sattuu sen kippaamaan) ja ollaan iloisia, jos edes jotain vihreää saadaan näkyville.

Että se on kivaa yhdessä tekemistä.

Ja jos nyt sattuu kippaamaan kaikki siemenet yhteen kohtaan, se ei ole ”eiiii noin!” tai edes ”annapa äiti auttaa” vaan tosi hyvä, kulta.

Niinpä yllätys oli itselleni melkoinen, kun jo parissa päivässä…

It’s alive!!!!

Aivan huikeaa. Aijaijai miten palkitsevaa. Ja aivan äärimmäisen koukuttavaa!

Lisähifistelyyn saimme Rautiasta tuollaisen Nelson Gardenin kasvivalaisimen ja lämpömaton. ”Kotikasvattamo” sijoitettiin valoisalle paikalle keittiön pöydän päätyyn – siitä noita kylvöjä jopa muistaa sumutellakin tosi hyvin, kun systeemit ovat aina näkyvissä.

Esteettistä puolta voisin ensi kevättä (kyllä! ajattelen jo ensi kevättä!) ajatellen kyllä vielä vähän hioa. Nuo mustat pikkupurkkiset tarvitsevat tietysti alusastiat, mutta jos alla on pyöreitä lautasia, ne vievät hurjasti tilaa. Nyt kaivoin vaan kaapista alusastioiksi jotain vuokaa sun muuta. Mutta jatkoa ajatellen joitain neliskanttisia kivannäköisiä astioita siis voisi ajatella tälläiseen; ja vieläpä kooltaan sellaisia, joihin mahtuisi näppärästi esim. 8 kpl noita pikkupurkkeja.

Oisko kenelläkään vinkkejä…?

Pikkusiskokin on päässyt osallistumaan.

Ja sitten: VOIH!

Eräänä kauniina aamuna (lue: maanantai) tuo yllä olevan kuvan tuuhea ehkärucola (mustan ison laatikon keskiosassa) näytti tältä:

Noooooou!

Olin ajatellut, että pääsiäisen aikaan aletaan laittaa näitä isompiin astioihin, mutta ilmeisesti nämä eivät sitten ymmärtäneet kalenterista katsottua ”hei oota vielä viikko” -pyyntöä…

No, Silvan kanssa sitten pelastettiin (?), mitä osattiin – kiitos kaikille Instagramissa (täällä) neuvoneille! Tosin Silva oli se, joka kaivoi juuria ulos lusikalla, joten luultavasti tapoimme enemmän kuin pelastimme. Mutta hei: yhdessä puuhastelua! Ihan parasta! Ja näyttäisi siltä, että muutama taimi taisi ehjänäkin säästyä!

Yksi, minkä vasta nyt tajusin: tuota isoa kylvöastiaa olisi voinut käyttää varmaan useammassa erässä!

Laitoimme nimittäin siihen yhtä aikaa kolmea eri yrttiä: päihin ja keskelle eri. Mutta koska itäminen tapahtui noin nopeasti, sitähän olisi voinut käyttää ensin yhdelle ja parin viikon päästä tehdyn taimensiirron jälkeen sit taas toiselle! Eipä tullut aiemmin mieleen… Ehkä siihen vois vielä jotain kylvää, vaikka tila tuossa pöydän päässä alkaa olla kyllä vähissä… *haaveilee jo omasta minikasvihuoneesta tuossa keittiössä*

…ja jos me ei nyt noista ehkärucoloista saada mitään onnistumaan, niin yrttipuolen plan B on tässä!

Joo joo joo ehkä joku pro-viherpeukalo hymähtelee, mutta tää on selvästi just mulle tarkoitettu: todellinen esikasvatusta-for-dummies! Eli Nelson Gardenin Easy to Grow -paketti (sekin Rautialta saatu) – tässä on 3 kpl basilikaa ja 3 kpl oreganoa tuloillaan (toivottavasti). Tässä tarvitsee siis vain avata paketti ja alkaa kastella, ja kohta tuolta pitäisi alkaa putkahdella kasvia ulos! Toivotaan parasta; korkkasin systeemin vasta pari päivää sitten, joten putkahduskokemuksia ei olla vielä saatu…

Mutta tuli siis heti mieleen, että tuo vois olla kiva ja helppo tapa vaikkapa lapsen kanssa päästä ihastelemaan ”kasvun ihmettä”– pienempikin lapsi (lue: esimerkiksi meidän Seela) voi sitä siististi itse kastella. Eikä roisku kylvövaiheessa multaa kaikkialle. Ensinäppituntuma erittäin positiivinen!

…vaikka kyllä jänskättää, että kai tuolta alkaa sit kans putkahdella jotain :)

Putkahtelusta puheen ollen – mitä sanotte tästä?

Tähän on siis kylvetty nyt pari viikkoa sitten tuota mun syyslempparikukkaa, japanilaista lyhtykoisoa, jota haluaisin lisää tuonne kukkapenkkiin. Mutta…

Nothing. Nada.

Jostain luin (netistä luin eli itse keksin), että perennojen itäminen voi kestää pidempään. Mutta parissa viikossa ei mitään – joko voi luovuttaa? Jännää on se, että näissä onnistumisprosentti oli nolla, kun muissa se oli lähes sata. Mitä luulette, mikä on voinut mennä vikaan? Itse mietin, että onkohan mulla unohtunut laittaa multaa siementen päälle (pitääkö sitä aina laittaa?); siinä lapsiavusteisessa kylvöhärdellissä en yhtään ihmettele, vaikka niin olisi käynyt… Ja ihan niin kuin näkisin tässä katsellessani niitä siemeniä tuossa pinnassa.

Mulla on myös toinen pussi noita vielä odottelemassa, en haluaisi toistaa samaa mokaa niillä.

Vai voisko tuolta vielä jotain lähteä? Mitä jos laitan nyt tuohon vähän multaa päälle?

Ja kun kyselyn makuun pääsin, mitäs sanotte näistä daalioista (vasemmalla) ja puna-auringonkukista (oikealla) – joko olisi oikea aika siirtää isompaan astiaan vai jatkavatko eloaan vielä noissa?

Hahaa! Kuten näistä ehkä näkee, akuutti hurahdus siis käynyt täällä!

Saas nähdä, saadaanko kesällä penkkiin (elossa) mitään! Kaikenlaiset vinkit siis tervetulleita – ja huom: mä oon tumpelo! Jos mulle sanoo, että kouliminen, mä vastan, että TÄH. :D Eli rautalangat kehiin!

…ja Puutalobabyn Instassa sataprosenttisen varmasti kuvia taimibeibien tulevista elämänvaiheista!

Muita hurahtaneita kuulolla? Saa kertoa onnistumisia ja epäonnistumisia!