Kuninkaiden bileet

Kun suunnittelimme tämän talven Espanjaan-tulon aikatauluja, yksi ”jee jee” -jutuista oli se, että me ehditään just sopivasti loppiaiseksi Fuengirolaan.

Loppiainen! Oi kyllä, mikä ihana juhla! Dia de Reyes, kuninkaiden päivä!

Olen kertonut tästä aiemminkin (okei sori, joka vuosi), mutta loppiainen on tosiaan täällä se joulunajan ”the juhla”. Itämaan tietäjät saapuvat kaupunkiin; tänne Fuengirolaan he eivät tule kuitenkaan kameleilla vaan helikopterilla,  laskeutuvat massiivisin menoin keskelle urheilukenttää. Ja lahjat espanjalaisille lapsille tulevat totta kai itämaan tietäjiltä, hehän ne lahjat Jeesuksellekin toivat, eikä mikään joulupukki.

Mä tykkään jotenkin tosi paljon tästä ajatuksesta.

Meidän loppiaisen vietto käynnistyy perinteisesti kunikaiden pullalla eli Roscón de Reyes. (siitä eka kerran täällä ja viime vuonna täällä)

…ja se näyttää tältä:

Nykyisin olemme oppineet ostamaan näistä sen vähiten makean version, ja se on jopa jonkin verran hyvää, haha. Vähän niin kuin laskiaispulla, mutta espanjalaisittain ältsymakea, sellainen että ikenet pakenee hampaista.

Nojoo, tämä vähiten makein versio on ihan hyvää oikeasti, supermakeaa pullaa siis.

Ostimme muuten pullan jo paria päivää ennakkoon ja aloin sitten huolissani miettiä, että säilyyköhän se varmasti loppiaiseen… Menin katsomaan etiketistä, ja…

…säilyy 16.6.2020 asti. OMG, puoli vuotta säilyvä kermavaahtopulla! En halua edes ajatella, millä aineilla tuo säilyvyys on aikaansaatu.

Ei ihmekään, että ikenet itkee.

Rosconin perinne on siis (käsittääkseni) se, että pullaan on piilotettu pieni figuuri; vähän niin kuin suomalaisen joulupuuron mantelihomma. Figuurin löytäjä on sen loppiaisen kuningas ja saa käyttää pullan mukana tulevaa pahvista kruunua.

Lisäksi rosconista löytyy myös papu – sen saajan osaksi jää maksaa pulla.

(tosin se on kaupassa jo maksettu)

Tässäpä ennen pullan korkkaamista meidän lasten toiveet ”kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” -hengessä. Että kumpi haluaakaan olla kuningas ja kumpi syödä pullaa….?

Ja kukas se loppiaisen kuningas sitten tällä kertaa olikaan…?

No, juuri hän, joka ei halunnut olla. Niinpä hän antoi figuurin ja kruunun nätisti siskolleen; tässä, ole hyvä! Kaikki tyytyväisiä, näppärää!

Paitsi ensin poseerasi itse. Kera pullan:

Ja loppiaisillan perinne sitten se, mitä on odotettu koko vuosi: 33 000 kiloa karkkia!!!

(ja me saatiin niistä noin tuhat)

Tuo cabalgata on kyllä jotain aivan huikeaa. Halki kaupungin kulkee siis valtava kulkue täynnä erilaisia kulkuevaunuja, tanssijoita, musiikkia – ja sitä karkkia. Aivan huikea karnevaalitunnelma. Ja sitä karkkia. Sitä siis todellakin riittää sitten koko vuoden tarpeiksi.

Cabalgatan tunnelmia kuvasin (sen minkä karkkipommituksessa pystyin) vähän Insta Storyyn – sieltä peruskertomuksesta ne ovat jo poistuneet, mutta tein kohokohtiin osion ”Espanja 2020”, sieltä löytyy myös karnevaalikulkueen pätkät!

Tänään onkin sitten startattu Espanjan-arki tältä talvelta. Toinen meni eka päivää kouluun ja toinen tuttuun hoitopaikkaan. Voi sydän sydän sydän. Fiiliksistä lisää huomenna!

…ja nyt hakemaan koululaista eka päivältä koulusta – toivottavasti on ollut ihanaa!

 

 

PS. Haha, mä kirjoitan kroonisesti, että ”loppainen”, viime vuonna muistaakseni lähemmäs kymmenen kertaa ja nytkin aloin katsella julkaisun jälkeen ja löysin ainakin viisi LOPPAISTA. Haha, nyt korjattu, jäikö vielä loppaisia? :D

18