Kuuma kesäjatkis: blogini vuodelta 2005!

Aloitin tämän Puutalobaby-blogin maaliskuussa 2012. Mutta tiesitkö, että itse asiassa tämä ei edes ole mun ensimmäinen blogi?

Kyllä, mä olen siis pitänyt blogia aikaisemminkin! Vuosi oli 2005, ja siihen aikaan ei vielä puhuttu blogeista. Niinpä mä käytin kirjoituksista nimitystä nettipäiväkirja. Ja aiheena oli mun vapaaehtoistyöjakso Intiassa.

Ensimmäisen blogini otsikkoon en näköjään paljon käyttänyt ideointienergiaa: sivuston nimi oli Krista Intiassa.

Blogin alkupostausten sisältöön muuten vaikutti tietysti jonkin verran se, että lähdin Intiaan, tsunamin tuhoalueelle, vain muutama päivä 26.12.2004 tapahtuneen tsunamin jälkeen. Moni sanoi, että hullu (siihen aikaan evakuoitiin suomalaisia tuhoalueelta poispäin), mutta pidin pääni ja lähdin tsunamista huolimatta. Matkasuunnitelmat kuitenkin jonkin verran muuttuivat enkä päässyt alkuperäiselle järjestölleni.

Ja… tai no tästä blogissa lisää, haha.

Tosi hassua, että mulla oli jo silloin sellainen into, että voisin tykätä tällaisesta! Blogiura (haha) kuitenkin jäi tuolloin noin kolmeen kuukauteen, eli blogi lopahti jo siellä Intiassa ollessa; lähinnä siksi, että netillä varustetun tietokoneen löytäminen oli siellä niin työlästä. Usein kirjoitinkin tekstit ”inspiraation iskiessä” ensin paperille, ja myöhemmin netille päästessä näpyttelin ne pikaisesti sähköpostiin, ennen kuin netti kaatui. Lähetin tekstit sähköpostilla silloiselle avomiehelleni, ja hän ystävällisesti kopioi ne sivustolle.

Sivu sijaitsi sen aikaisen avomieheni kautta jossain yliopiston palvelimella, ja hänen valmistuttuaan meidän eron jälkeen… no, pitkä tarina. Joka tapauksessa olen näihin päiviin asti luullut, että kaikki kirjoittamani on vaan hävinnyt. Ja olen sitä ihan kamalasti harmitellut. Mulla oli nimittäin sellainen muistikuva, että ajoittain blogi oli jopa aika hauska. Aika (ja aineiston häviäminen) kultaa muistot?

Mutta OHO! Katsokaas, mihin törmäsin Sotkamossa ollessani!

Mun äidillä oli mun vanha blogi printteinä. Jesh, jesh, JESH!!!

Voitte kuvitella sen innon, kun pääsin tämän uudestaan lukemaan! Ja mä kun luulin, että se on ikuisiksi ajoiksi kadonnut!!!

Siitäpä se idea sitten lähti. Mitä jos julkaisisin vanhan blogini uudestaan? Eikös nyt kesään kuulu muutenkin perinteisesti uusinnat, ainakin ennen telkkarissa oli just niin, haha. Ja jatkosarjat, naistenlehdissä nyt ainakin!

Tämähän siis ihan selvästi kuuluu kesään!

Minä (muistaakseni) lähtöhetkellä, Tikrun kanssa Töölön-kodissa.

Näillä näkymin näyttää siltä, että saisin blogimatskusta noin 5-10 (riippuu, että kiinnostaako ketään) kirjoituksen sarjan. Jos nyt kerran viikossa tällaisen jatkosarja-jutun julkaisisi, niin ainakin siis kesän ajaksi. Jesh!

Tässäpä siis:

Kesän kuuma jatkis: nettipäiväkirjani vuodelta 2005, Krista Intiassa

Su 2.1.2005 kotona Töölössä

”Tapaninpäivänä 26.12.2004 tsunami teki tuhoja Tamil Nadun osavaltiossa Intiassa – juuri samassa paikassa, jonne minun piti lähteä työskentelemään täksi kevääksi. Aikaisemmin ”kotikylääni” Cuddalorea ei näkynyt edes kartalla, mutta nyt media näytti järkyttäviä kuvia juuri tästä tuhoutuneesta kylästä.

Matkasuunnitelmani muuttuivat. Oma järjestöni lastenkoteineen on evakuoitu, eikä Cuddaloreen ole menemistä vähään aikaan. Onneksi toinen järjestö lupasi majoittaa minut ensialkuun, jotta en joudu perumaan koko matkaani. Tämä toinen järjestö sijaitsee 14 km rannalta, joten aalto ei ulottunut sinne asti. Nyt puhutaan kuitenkin kulkutaudeista, joiden puhkeamista pelätään. Tällä hetkellä järjestö keskittyy katastrofien uhrien auttamiseen, joten ihmisten hätä on luultavasti lähellä, vaikka vesi ei ulottunutkaan tähän järjestöön asti.

Vaikka kuulen ympäriltäni varoitteluja – jopa enemmän kuin haluaisin – en voi nyt ajatellakaan Suomeen jäämistä. Olen asennoitunut niin vahvasti lähtemään Intiaan, että päätäni ei voi enää kääntää. Jos todellisuus Intiassa osoittautuu liian raskaaksi, olen kuitenkin varautunut muuttamaan suunnitelmiani. Reppumatkailu Goallakaan ei tunnu kovin pahalta b-vaihtoehdolta.

Nyt matkatavarat alkavat olla kasassa, ja enää on jäljellä varsinaista pakkaamista ja tamilin kielen opiskelua. Kannan lääkkeitä mukanani pienen sairaalan verran – sain apteekkiin helposti kulumaan 200 euroa. Puhumattakaan rokotuksista: A-hepatiitti, B-hepatiitti, japanilainen aivokuume, lavantauti ja kolera.

Muutenkin olen saanut rahaa kulumaan yllättävän paljon, lähes saman verran kuin joku muu on käyttänyt kuulemma koko matkansa aikana. Mutta ajattelen, että nyt ei ole aika ja paikka ryhtyä venyttämään senttejä – ainakaan terveysasioissa.

Hei huomenna mä lähden Intiaan, moikka!”

*******

Tästä se siis lähtee – aikamatka vuoden 2005 Intiaan! Tervetuloa mukaan kesäjatkikseen :)

41