Siinä ei ole mitään erikoista, että me melkeinunohdettiin meidän vuosipäivä.
Vaan siinä, että me lopulta noin klo 22 vuosipäivän iltana muistettiin se. Ensin minä muistin, että ”hei jossain tässä heinäkuun alussa se on”. Ja sitten Joel muisti, että ”hei joo se tais olla heinäkuun toinen päivä – tänään”.
Tai siis eilen.
Harvinainen ”kahden kesken” -päivä vuosi sitten Sienassa Italiassa.
Tuntuu jännältä ajatella, että Silva sai alkunsa aika pian meidän kolmivuotispäivän jälkeen – että me oltiin oltu yhdessä kuitenkin niin vähän aikaa. Tuntuu niin kuin lapsetonta aikaa olisi mukamas ehtinyt olla paljon pidempään. Kohta ollaan siinä tilanteessa, että ollaan oltu lapsiperhe pidempään kuin lapseton pariskunta. Älytöntä.
*******
Kuusi vuotta. Se on täten ihan virallisesti pisin parisuhde, mitä minulla on koskaan ollut.
Tärkein se on ollut jo pitkään.
Eikä muita enää tule. Tämä on se ihminen, jota rakastan. Koko loppuelämäni ajan.
PS. Meidän tapaamisesta mm. täällä ja täällä.
annakarin
3.7.2014 at 15:15Ei juma. Itken taas. Ottakaa nää hormonit pois!
Onnea. <3 Olette niin ihana ihana ihana pari!
Vierailija (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 16:00No aijaa! Sama! Snif.
Vierailija (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 15:15<3
Toinen hormonien riivaama (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 15:22Täällä kyynelehditään myös. Onnea teille onnellisille!
TerhiF (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 15:37Teistä ja teidän perheestä on kyllä välittynyt aivan ihana kuva meille lukijoille.
Onnea vuosipäivän johdosta!
OdotuksestaOnneen
3.7.2014 at 15:46Onnea <3 meille tulee 6 vuotta elokuussa!
lukija2683628 (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 15:57Onnea hurjasti <3 luen blogiasi haaveillen perheestä, niin ihanasti rakkaimmistasi kirjoitat. Perjantaina viimein kihlauduttiin mieheni kanssa ja tänä viikonloppuna saadaan kattilat saman katon alle reilun parin vuoden jälkeen. Perässä tullaan <3 ps. Meni hermo nimimerkin kanssa, rekisteröidyt vieneet kaikki. Rontit ;)
Laurrra (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 16:28Te ootte niin toistenne näköiset ja kuulutte ikuisesti yhteen <3 :)
Torey
3.7.2014 at 16:53Onnea! <3
Jotenkin sitä ajattelee teidän olleen yhdessä jo vuosia vuosia ja sitten tajuaa, että hei! Meillä tulee miehen kanssa viisi vuotta täyteen, eikä se ole kuin vuoden vähemmän kuin teillä! Välillä iskee ku pannulla naamaan, että jumaleissön, mä täytän vasta 25 ja oon siten viettänyt elämästäni jo 1/5 tuon miehen kanssa. :D Muksuja löytyy jo yksi, eli kun täytän 40, voin alkaa suunnitella sitten vaikka ja mitä! Ei menetettyä nuoruutta, vaan huikeasti mahdollisuuksia myös vanhempana. Niin se äitiys kannattaa ottaa iästä riippumatta positiivisella tyylillä. Kuten sinä! :)
Kristaliina
3.7.2014 at 17:33Kiitos!
…ja tosiaan se 40 on vieläpä ihan nuori, oikeasti! Tai ainakin jos haluaa pysyä nuorena eikä anna maailman musertaa :) Esimerkiksi tuolla reppureissumaailmassa näkee tosi paljon yli nelikymppisiä pariskuntia, joilla on kyllä selvästi ihan yhtä mukavaa reissun päällä kuin niillä parikymppisilläkin. Mulle se on ollut helpottavaa tajuta, että kaiken elämän ei tarvitse osua niihin tiettyihin vuosien ja angstata siitä, että ”apua-apua-apua elämä menee ohi” (mä siis tein joskus sitä), vaan on tässä ainakin sen 80 tervettä vuotta (toivottavasti) elettävänä itse kullakin. Siihen mahtuu kyllä seikkailu jos toinenkin, vaikka ei kiirehtisikään!
(hih sarjassamme aiheesta eksyminen :D)
Torey
3.7.2014 at 17:59Sitäpä juuri! Mua on aina ärsyttänyt ne ”ryypätään, biletetään ja matkustellaan nyt parikymppisenä ku lasten jälkeen elämä on ohi.”
Eiei. Kaikkea voi tehdä kaiken ikäsenä. Tosin krapula voi olla sit nelikymppisenä pahempi. :D
Veer (Ei varmistettu)
4.7.2014 at 12:34JES! Ihanaa kun joku on samaa mieltä! Okei meillä oo lapsia mutta on seurusteltu kohta 6v, oon ite 20v ja tää on ensimmäinen ja toivottavasti ainut suhteeni. Ja välillä aina kuulee sitä että ”eikö nuorena pitäis ravata baareissa ja maata kaikkien kanssa” (no vähän kärjistetysti ;D) Miksi pitäis jos ei huvita, baareissa voi käydä myös yhdessä, ja nelikymppisenä ;)
Nannannaa
3.7.2014 at 17:27Onnea aivan hirmuisesti!
Meillä tulee syksyllä 10 täyteen. Helvetti, k-y-m-m-e-n-e-n. Ei kyllästytä. :)
Morgaise (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 17:28Onneksi olkoon, oikein kovasti.
Tulee mieleen meidän vuosipäivämme kesäkuun viimeisenä. Könysin puolenyön jälkeen heinäkuun puolella tyyny kainalossa keittiöön, jossa parempi puolisko pisteli iltapalaa.
”Tiiätkö mitä?”
”No”
”Hyvää 14-vuotispäivää”
”Aha. Oletan, että jatkamme sopimusta toistaiseksi?”
”Juu. Mie meen takas nukkuun”.
*krooh*
Semmosta meillä.
Syksyllä muistettiin 7-vuotishääpäivä viikon myöhässä. Ilmeisesti ollaan oltu tarpeeks pitkään yhessä, ettei tarvii enää laskeskella.
Ihania tulevia vuosia teille, ja monia blogipäivityksiä, jotta me muutkin voimme osallistua sivustakatsojina elämäänne.
Kristaliina
3.7.2014 at 17:36Ihana keskustelu! Arkinen rakkaus = parasta! Ei ne merkkipäiväkukkapuskien määrät (saatikka hinnat) vaan se, miten elämänsä arjessa toisen kanssa elää <3
Vierailija (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 19:16Mä välillä blogiasi lukiessa erehdyn ajattelemaan että ollaan jotenkin samanlaisilla lähtökohdilla samanlaisessa tilanteessa vaikka oikeesti tilanteissa yhteistä taitaa olla lähinnä samaan aikaan syntyneet vauvat :-) Itse olen tuntenut mieheni reilusti yli puolet (olen sinua muutaman vuoden nuorempi), saman katon alla on asuttu 15 vuotta ja tänä vuonna vietetään yhdeksättä hääpäivää – pakko myöntää että se miten ”arjessa elää toisen kanssa” on ehkä hiukan muokkautunut siitä mitä se oli vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Enkä sano että pelkästään huonompaan vaan vähän asiasta riippuen. Hääpäivää ei meilläkään ole tapana sen kummemmin viettää vaikka molemmat toki toisillemme hyvää hääpäivää muistammekin toivottaa.
Onnea teille!
Vierailija (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 19:18siis olen tuntenut mieheni yli puolet elämästäni – mikä ehkä paljastaa myös sen, että niitä lyhyempiä suhteitakaan ei alle montaa mahdu ja ovat olleet tosi lyhyitä jos edes kunnolla alkaneita.
Huitu
3.7.2014 at 18:22Oi onnea! Meillä tuli tänään vuosi täyteen. Asia kyl muistettiin mut sen suuremmin ei juhlittu. Mä lähdin aamulla Hesaan viettään tyttöjen viikonloppua ja mies jäi potemaan flunssaa kotiin… (oon tunteeton avovaimo, varsinkin kun se flunssa oli eka mulla, tartutin sen ja sit vaan häivyin…)
kao kao
3.7.2014 at 19:03Onneaa! <3
Mä oon ihan näinä päivinä kröhöm.. Hengaillut tuon yhden kanssa 4 kuukautta. En nyt vielä hehkuttelee mitään, mut hii
Kristaliina
3.7.2014 at 19:49Hii! :)
hopp (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 19:18Onnea paljon! Teidän perhe on niin ihana :) meillä tuli nyt miehen kanssa 8 vuotta täyteen, käsittämätöntä. Jotenkin tuntuu että ainahan tuo mies on tuossa vieressä ollut mutta sitten taas tuntuu, ettö vastahan me tavattiin. Muistan edelleen ne iltakävelyt ja hermostuneet tekstarit. Ah :D me olemme tosin 22 vuotiaita (esikoinen vasta syntyi), joten yhteisiä vuosia varmasti vielä edessä lukuisia ja aina sitten varmaan mietitään samoja asioita. ”Mihin tämä aika oikein menee?!?”
MinEna
3.7.2014 at 21:00Onnea teille <3
pire (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 21:04Onnea teille molemmille! :) Teidän perheen arjesta on niin mukava lukea! Joel vaikuttaa liian täydelliseltä ollakseen totta, joten siksi kysynkin että riitelettekö te koskaan?!:D ja jos riitelette niin mistä aiheista? Vitsi jos vastaat että ei me koskaan riidellä, rakentavasti keskustellaan AINA KAIKESTA eikä olla koskaan änkyröitä toisillemme niin en ala! ;D
Kristaliina
5.7.2014 at 11:41Kyllä mekin joskus riidellään, totta kai :) Vaikka itse asiassa ei kyllä oikeastaan silleen ”pitkän kaavan kautta” juuri koskaan, mutta sellaisia tavallisesti väsymykseen liittyviä ei-ihan-parhaimmillaan-oloja kyllä. Joel on väsyneenä äreä ja murahtelee, ja minulta taas saattaa joskus pinnan kiristyminen aiheuttaa tiuskintaa. Ja kehenpä muuhun nuo tuollaiset kohdistuvat kuin siihen lähimpään ihmiseen… Onneksi ollaan kyllä opittu antamaan toiselle tilaa, jos huomataan, että toisella on huono hetki. Välttyy monelta turhalta riidalta :)
Mutta sellaisia ns. vakiriidan aiheita meillä ei kyllä taida olla. Muuta kuin tuo väsymysärtymys :)
EiOo (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 21:30Mua on aina ihmetyttänyt mistä seurustelevat parit laskevat vuosipäivänsä. Ensimmäisestä tapaamisesta, ensimmäisistä treffeistä vai onko käyty ihan virallinen ’tästä hetkestä eteenpäin me sitten seurustellaan’ -keskustelu?
Nannannaa
3.7.2014 at 22:13Me ei käyty mitään keskusteluja ja päivämäärä tavallaan ”päätettiin” myöhemmin. Eli se pvm, josta varsinainen seurustelu katsottiin alkaneen, oli sellainen, josta eteenpäin selkeästi hengailtiin yhdessä ns. suunnittelematta ilman sen kummempia treffejä.
Kristaliina
3.7.2014 at 22:34Meillä puolestaan se on ihan se ensimmäinen päivä, jolloin tavattiin / oltiin ensitreffeillä. Mutta oon ymmärtänyt, että eri pariskunnilla se vähän vaihtelee, suhteen alkutavasta kai vähän riippuen :)
Vierailija (Ei varmistettu)
3.7.2014 at 23:04Tää taitaa tosiaan vaihdella aika paljon pariskuntien välillä. Meillä vuosipäiväksi lasketaan se päivä, jolloin käytiin ihanan teiniltä kuulostava ”voinko mä nyt puhua susta tyttöystävänä”-keskustelu. Ja no, teinejähän silloin vielä oltiinkin :D Kohtapa onkin taas lisää juhlittavia päivämääriä, kun astellaan seitsemän vuoden jälkeen vihille.
Paljon onnea, ihanat Krista ja Joel!
LauraEm.
5.7.2014 at 13:16Meillä taas on monta ”merkkipäivää”: se jollon tavattiin, se jollon puhuttiin että ooksäävähänniinkumuntyttöystävä ja se jollon kihlauduttiin :) hääpäivä saa sit joskus olla neljäs päivämäärä.
No ei noi sentään mitään juhlia oo kaikki, mut sellaset mukavat päivämäärät jotka muistaa :) lähinnä tapaamista ja kihlausta pidän meillä sellasina jotka voi huomioida ainakin mielessä, mut rehellisyyden nimissä on sanottava, että esim tänä vuonna noi kaikki meni ohi… että ehkä täytyy kuitenkin panostaa siihen hääpäivän viettämiseen :D
Liisa
3.7.2014 at 21:43Meillä tuli keväällä täyteen 12 vuotta. Eli ollaan kuljettu samaa matkaa noin kolmannes elämistämme. Tuntuu aika hurjalta, koska vastahan me tavattiin! Menee vielä jonkin aikaa että ollaan oltu lapsiperhe pitempään kuin yhdessä. :D
EiOon kysymykseen omasta puolestani vastatakseni, me lasketaan seurustelun vuosipäivä eräästä tietystä illasta jolloin tavattiin pitkästä aikaa. Olimme siis tapailleet jo aiemmin mutta se meni puihin. Tuon yhden kevättalvisen illan jälkeen oli ihan selvää, että oltiin yhdessä (taas).
Onnea vuosipäivästä!
EWE
3.7.2014 at 23:48Huisisti onnea teille! <3
Toistan taas tätä samaa kuin joskus aikaisemminkin, mutta oli niin ihanasti kirjoitettu juttu. Aivan ihana pari olette ja ihana perhe teillä. :)
Voi kun meilläkin olisi teidänlaisenne iloinen, rakastaa perhe vaikka naapurina…
Lonevity
3.7.2014 at 23:54Onnea teille kumpa itsekin olisi joskus yhtä onnekas. :D
tulilintu (Ei varmistettu)
4.7.2014 at 00:51Se yksi sana RAKKAUS*
Mikä sen parempaa elämässä kun on joku jonka kanssa sen jakaa. Rakastaa ja olla rakastettu. Yhteisen elämäntarinan pohja. That’s it.
Onnea onnellisille :D