Alkuvuoden coaching-jakson loppupuolella päädyin tekemään pienen, mutta aika tärkeän listan: mitkä voisivat olla kymmenen sellaista minipientä asiaa, joilla voisin lisätä omaa arjen hyvinvointiani?
Ajatus oli, että lista on sellainen nopea ”mitä mieleen tulee” -lista ilman, että siinä alkaa edes miettiä, että millä ajalla ja miten mukamas aion nämä toteuttaa. Mutta että listaa voi sitten kuitenkin itsekseen katsella ja valita vaikkapa edes kolme, joita yrittää alkaa jatkossa tehdä.
Ja tämä on toiminut!
Tässäpä lähtee teille muillekin haaste tulevalle viikonlopulle: jonain sopivana hetkenä otapa vaikka kuppi kahvia (tai teetä) ja mieti, millä kymmenellä minipienellä asialla sinä voisit saada lisää hyvinvointia arkeen!
Ja kun lista valmistuu: olisiko siellä kolme juttua, jota voisit oikeasti alkaa toteuttaa?
Minun nopeastitehty listani oli (joskus helmikuussa) tällainen – ja ihan mitä-mieleen-tulee -järjestyksessä siis:
1. Iltakävelylenkkejä ihan yksikseen
2. Työpäivien tehostaminen ajankäytöllisesti > enemmän vapaa-aikaa
3. Maksimissaan kolme ”valvontailtaa” viikossa (leffan katselua ym.), muulloin ajoissa nukkumaan
4. Yhteinen aamupala/lounas vähintään kerran viikossa Joelin kanssa
5. Yksi uusi arkivapaapäivä koko perheen kesken (illaksi etsintään lastenhoitaja ja töitä tehdään silloin)
6. Lisää liikuntaharrastuksia
7. Kukkulalle kiipeäminen työpäivän jälkeen yksin ja maiseman katselu
8. Peiliin katsominen silloin tällöin (omasta ulkonäöstä huolehtiminen, kampaaja ja ripset)
9. Puhelin pois kädestä silloin, kun kävelee
10. Lukemista
Nämähän ovat siis täällaisia ihan-ihan pieniä. Ei Karibian-risteilyjä, kuohuviiniaamupaloja tai kylpyläviikonloppuja. Vaan pieni kävelylenkki itsekseen, omien ajatusten kanssa. Mutta sellaisellakin on väliä. Ja jos jonkun pienen hyvän tavan saa rutiiniksi, niin sehän voi tuottaa kokonaisuutena enemmänkin hyvinvointia kuin yhden viikonlopun porealtaassa lilluminen! (vaikka sekin kyllä kelpaisi, heh)
Ajattelin tosiaan listan tekemisen aikoihin, että kolmea näistä voisin alkaa toteuttaa. Mutta nyt myöhemmin, kun kaivoin tämän listan uudestaan esiin, tajusin että olen (edes jossain määrin) toteuttanut näistä lähes kaikkea! Vähän niin kuin tiedostamatta; aika hienoa!
Kokeilkaapa!
Miltä sinun listasi näyttää?
27
Anu Tevanlinna
6.4.2018 at 19:45Jes!!! Arjen teot ja rutiinit ovat kyllä yksi hyvinvoinnin peruspilareista ja niillä on mielettömän iso merkitys hyvinvointiin ja elämäntyytyväisyyteen – sanoisin, että isompi kuin niillä Karibian-risteilyillä. Ja kun sanoo ääneen tai kirjoittaa ylös jonkun asian, niin yllättävän usein se alkaa toteutua. :)
krista
7.4.2018 at 23:44Onneksi ei siis olekaan menossa Karibialle vaan 20 minuutin kävelylenkille :D Mutta joo, ihan totta! <3
LauraM
6.4.2018 at 20:02Munkin pitäisi yrittää tavoitella juuri tuollaisia pieniä asioita! Lähden monesti siihen, että jos puhutaan vaikka liikunnan lisäämisestä, niin kohta olen asettamassa itselleni tavoitteita, että kesäkuntoon 2018. Silloin ei saa aloitettua yhtään mitään liikuntaa. Olin tänään fysioterapeutilla, ja sain ohjeet pakaralihasten vahvistamiseen, puuttuu kuulemma kokonaan tuki jaloille ja selälle niistä. Kolme yksinkertaista liikettä, ei siis iso homma. Samalla jos annan itselleni luvan, että se riittää, että teen vähintään kolmena päivänä viikossa noita seuraavaan fyssarin aikaan asti, niin saan niitä tehtyä luultavasti paljon todennäköisemmin, kuin jos yrittäisin alkaa yhtäkkiä tehdä kokonaisia treenisarjoja tms.
Sekä kävin lääkärissä taas vaihteeksi. Poskiontelotulehdus, ja miten paljon se pieni suuri asia, että lääkäri oikeasti välittää, auttaa. Heti oli pirteämpi olo. Pitäisi siis muistaa, että pieniä asioita arvostaa, että sitten tosiaan ottaa pieniä tavoitteita. Niistä kuitenkin kasvaa sitten isompia puroja. Varmasti auttaa monessa muussakin asiassa, että saisin tota takamusosaston lihaksistoa vahvemmaksi, etenkin liikunnan lisäämisessä kun on lihaksistokin paremmassa kunnossa :D
krista
8.4.2018 at 00:09Tosi hyvä pointti tuo pienet vs. isot tavoitteet! Ja samoin jos tulee ”lipsumisia” isoissa tavoitteissa, siitä tulee helposti sellainen lannistunut ”no nyt kaikki epäonnistui” -fiilis. Mutta sitten pienemmistä tulee vaan, että ”okei no mä menen sit huomenna kävelylle” :) Osaankohan selittää, mitä tarkoitan…
–
Ihan valtavasti tsemppiä siis noiden liikkeiden kanssa! <3 Mulla liikunta-ajatuksena tänä vuonna on ollut sellainen, että yritän käydä kolme kertaa viikossa, jolloin se toteutuu noin kaksi kertaa viikossa > hyvä. Ja se on toteutunutkin kaksi kertaa viikossa paitsi silloin, kun olen ollut kipeä, ja oon siitä tosi iloinen! Jos olisin just ottanut paljon isommat tavoitteet (tai vaikka tavoitteeksi – 10 kg tms), niin mä luulen, että olisi vaan lannistunut olo. Nyt on kiva liikunnan fiilis ja voi iloita niistä kahdesta kerrasta <3
LauraM
8.4.2018 at 10:47Osasit selittää tosi hyvin :) Juuri tuota mäkin aattelen, kun se tavoite on sopivan pieni, niin se ”lipsuminen” ei tuo lannistunutta fiilistä. Kun kävin kuntosalikokeilussa ja aattelin, että no mä alan käydä salilla viikottain heti ja sitten se meni siihen ’kesäkuntoon 2018’, ei se oikein toiminut ja fiilis oli aikas lannistunut. Noi mun liikkeet, ne tekee 15 minuutissa, niin jos en juuri tiistaina vaikka niitä tee, niin kyllä multa löytyy aikaa sitten seuraavana päivänä yhtä hyvin ne tehdä tai sitä seuraavana päivänä. Sekä että ne on sellaisia, etteivät oo riippuvaisia paikasta. Lähden torstaina Rovaniemelle, pystyn siellä yhtä hyvin tehdä ne hotellilla, sieltä löytyy kyllä esim. seinä johon voi nojailla ja ”rääkätä” pakaralihaksia. Kokeilin niitä fyssarin vastaanotolla, niin ne kyllä tuntuu todella hyvin siellä missä pitääkin :D Kun joku kuntosali taas on kuitenkin paikkariippuvaista jne. Tai toi kävely, sekään ei oo paikkariippuvaista. (Joskin yliopisto tarjoaa niin huokeaan hintaan Unisportin palveluita henkilökunnalle, niin pitää katsoa sieltä sopiva ”kortti”, että kävisi vaikka joka toinen viikko tms. salilla. Tai edes kerran kuukaudessa. Joka tapauksessa silleen järkevillä tavoitteilla :) )
Kiitos <3 Mäkin toivon, että saan itseni pysymään oikeasti tuossa, että ne kolme liikettä riittää tän seuraavat vajaa neljä viikkoa paremmin kuin hyvin, niin saan sen liikunnan ilon heräämään kunnolla :)
Maalia
6.4.2018 at 21:24Eli vähemmän aikaa lasten kans :D? Joo sama tekis hyvää itsellekin. Itsekkyys siis. Nyt kaikki menee lasten ehdoilla 100%. Riittäisikö 99%?
krista
8.4.2018 at 00:13Haha kyllä, just näin! Terve itsekyys on tärkää, pakko pitää huolta omasta itsestäkin – ja sehän on koko perheen etu myös <3 Mutta toisaalta (niin kuin Lilah tuolla alhaalla sanookin) myös niin, että sitten kun ollaan yhdessä, ollaan jakamattomasti! Meilläkin tuossa yhtenä toteutuneena juttuna on arkivapaa lasten kanssa (päiväsaikaan) eli tavallaan sitä aikaa lasten kanssa on jopa enemmän. Pois mieluummin sellaisesta ajasta, kun vaan jumittaa (somessa) ja lapset puuhastelee omiaan; silloin ylös-ulos-lenkille. Eka kerran, kun kävin 20 minuutin kävelyn yksikseni, huomasin, että kukaan ei juuri edes tajunnut mun olleen poissa :D
Lilah
6.4.2018 at 22:161. Ulkoilua yksin
2. Ulkoilua ystävän kanssa
3. Ulkoilua lasten kanssa (ai mitenniin nämä kelit ei ole houkuttaneet ulos)
4. Soittoharrastuksen elvyttäminen
5. Lauluharrastukseen panostaminen (kotiharjoittelu)
6. Parisuhdeaika
7. Kahdenkeskinen aika jokaisen lapsen kanssa
8. 1pv/vko etätyösopimuksen teko (kehityskeskustelu edessä)
9. Siivouksen pilkkominen pieniin päivittäisiin osiin.
10. Painonpudotus
krista
8.4.2018 at 00:17Ihan niin kuin kaipaisit ulkoilua :) <3
-
Tosi hyvän näköinhen lista, pieniä ja isompiakin juttuja <3 Kaikki peukut pystyssä täällä siihen, että tuo vakituinen etätyöpäivä onnistuu! Mulle oli työssäkäyntiaikaan iso hyvinvointiharppaus se, kun otin just etäpäivätavan. Jossain vaiheessa mä sovin rutiiniksi sellaisen, että olin joka tiistain ja torstain etäpäivällä (tarkoituksella en ma tai pe, jotta kukaan ei syytä lintsaamisesta :D) ja se oli TÄYDELLISTÄ. Etäpäivinä tein kirjoittamista ja keskittymistä vaativat jutut ja "läsnäpäivinä" palaverit ym. Sain enemmän viikossa aikaan! Ja koskaan ei edes kahtena peräkkäisenä päivänä tarvinnut olla kello aikaisin sopimassa - ihan luksus! Mutta monessa työssä tuo tietysti hankalaa, ja jo yksi etäpäivä tekee niin paljon. Peukut pystyssä!!!
Lilah
6.4.2018 at 22:21Juurikin vähemmän aikaa lasten kanssa ja toisaalta se yhdessäolo jakamattomampaa huomiota. Lukeminen, ah, niin kaukainen muisto että melkein unohdin sen nautinnon.
krista
8.4.2018 at 00:19Aijaijjai, miten hyvin muotoiltu. Just näin: omaa aikaa, ja sitten kun on yhdessäoloa, niin jakamattomampaa huomiota <3 Ja mä oon huomannut, että jos en sitä omaa aikaa ota ihan konkreettisesti lähtemällä vaikka ulos, "otan" sitä sitten seurassa ollessa vaikka just räpeltämällä kännykkää. Eli silti en ole ihan siinä seurassa, vaikka läsnä olenkin. Mieluummin niin, että yhdessä keskittyen ja välillä omien ajatustenkin kanssa rauhassa <3
-
Ah, mulla on just hyvä kirja kesken <3 Vähän vaikeuttaa blogikommentteihin vastaamistakin :D Kun toisaalta tekisi mennä mieli lukemaan just nyt :D
Henna | Pölyä Pinnoilla
6.4.2018 at 23:02Olipa kiva postaus ja hyvä idea! :) ♡
Tuollaisia pieniä asioita tulee itsekin välillä listattua mielessään. Osa jää ihan tavaksi, osa jää arjen jalkoihin.
krista
8.4.2018 at 00:21Kiitos! <3 Kokeilepa hei ihan paperillekin, kirjaamisella on näköjään ihmeellinen voima! <3
Henna | Pölyä Pinnoilla
8.4.2018 at 17:51Täytyy kokeilla :) :)
Sonja
7.4.2018 at 20:09Huippuidea! Tätä varmaan aika iso osa ihmisistä tekee päivittäin silleen oman mielensä sisällä marmattaen ”pitäis liikkuakin enemmän, hmh..” Tämä varmaan toimiikin just niin, että kun ne asiat listaa niin ne konkretisoituu. Taidanpa ottaa haasteen vastaan ja listata omaan blogiin samanlaisen, linkkaan sitte sullekin :)
krista
8.4.2018 at 00:32Just näin! Sen päänsisäisen marmatuksen kun saa pieniksi jutuiksi paperille, niin se näyttääkin ihan eriltä – silleen positiivisilta pikkutavoitteilta eikä negatiivisilta tekemättömiltä asioita. Hienoa, jos tartut haasteeseen! <3 Ja joooooo-oooo, linkkaa tähän alle sitten! <3
Karoliinan
7.4.2018 at 21:36Mä yritin miettiä omaa listaani. Ollaan onnistuttu rakentaan tosi tasapainoinen ja onnellinen arki. Pikkuhiljaa ja pienillä teoilla. Mun 10 kohdan listaan tuli vaan 3 asiaa:
1. Kerran viikossa valvotaan aviomiehen kanssa ja vietetään yhdessä aikaa leffan, juttelun ym. parissa.
2. Joogaan 2x/viikko (joka jo on 3vk toteutunut)
3. Tee enemmän taidetta. (Harrastelen öljyvärimaalausta ja vuolen puukolla koivupahkasta käyttöesineitä)
Ilmeisesti ihan hyvä tilanne, kun ei tullu mitään jättilistaa. Oon sitä mieltä että pitää tyytyä just siihen tilanteeseen jossa nykyään elää. Ollaan aika varattomia (opiskelijan ja kotiäidin talous) ja haaveillaan usein siitä meidän 2v päästä ostettavasta maatilastamme. Välillä ajatukset karkaa sinne enemmän, mutta parempi on nyt nyt tehdä tästä elämästä mahdollisimman hyvää. Koska ainahan sitä haaveilee jostain enemmänstä ja paremmasta. Parempi toimia nyt! Ollaan siis jo tehty:
– Kotiinkuljetuspalvelulla Prismasta viikon ruuat. (Suunnitellaan tarkka ruokalista)
-Kasvatetaan parvekkeen täydeltä hyötykasveja (terapeuttista! Opettaa sinne maatilalle
-Pysytellään kotona paljon ja kutsutaan sukulaiset meille, sen sijaan että matkustettais 200km matkoja pienen vauvan kanssa
-Ollaan karsittu arjesta kaikkea turhaa pois jotta kaikki aika käytettäis hyvin meidän omaan hyvinvointiin.
Mä olen onnellinen just nyt!
krista
8.4.2018 at 00:40Ai että, miten ihana oli lukea tämä – ihana ihana ihana <3 <3 <3 Mutta siis hei tästähän sen tavallaan näkee: kun hyvinvointiasioita on tehnyt ja tehnyt noita "toimenpiteitäkin", niin sehän tosiaan sitten TUO sitä hyvinvointia <3 Niin ihania ajatuksia sulla, just näin. Haaveilu tulevaisuudesta on hyvää ja tärkeää (ja sekin vie eteenpäin), mutta sitten samanaikaisesti siitä ei kannata tehdä itselleen ansaa vaan nimenomaan tehdä elämästä mahdollisimman hyvää tässä ja nyt <3
-
Hitsi. Pakko vielä sanoa: tätä oli niii-iiin ihana lukea, ihan sain tuntea palasen tuota sun onnellisuudentunnetta <3 Vaikka siis onnellista elämää ihan ehdottomasti eletään meilläkin <3 <3 <3