Ei ehkä ihan kovin hyvin minulta.
Olen tehnyt neljän vuoden blogihistoriassani yhden ”Kysy minulta” -postauksen – se oli syyskuun alussa (täällä), heti tälle omalle sivustolle muutettuani. Enkä ole vieläkään vastannut siihen. Anteeksi.
”Mikä ihme sulla on tossa päässä?”
”Hiuspanta tyttöjen turkkilaisista tanssipuvuista.”
”Miksi?”
”Koska se on ihana ja kilisee.”
Kerron syynkin. Mulla oli ajatuksena siihen sellainen hauska videovastauspostaus. Se on kuitenkin osoittautunut työmäärältään niin isoksi, että en vaan yksinkertaisesti ole löytänyt aikaa siihen. Mulla kun nyt joskus on innostuessani taipumusta luoda hommalle vähän isommat mittakaavat kuin mitä todellisuus antaa myöten :D
”Mitä te tuossa luette?”
”Mun lapsuuden yhtä lempparikirjaa nimeltään Kisu ja minä.”
Mutta toki vastaan, kun kerran vielä erikseen kehotin kysymään! Ajattelin tehdä (tavallisen; nyt vaan suosiolla hyllytän toistaiseksi sen videoidean) vastauspostauksen joskus tällä viikolla. Toivottavasti. Mutta koska aikaa kysymyksistä on tosiaan kulunut tämä viisi kuukautta, voisin antaa tähän tuoreemmankin mahdollisuuden esittää kysymyksiä.
Eli: Saa kysyä!
”Mihin te ootte matkalla?”
”Seeluskan muskariin.”
”Missä se käy muskarissa?”
”PopJazz-konservatoriolla. Ihan paras muskari.”
Saatan vastata osaan kysymyksistä suoraan kommenttikenttään, mutta lisäksi nyt vihdoinkin poimin sekä vanhoista ja uusista yhteensä vaikka 5-10 kpl erilliseksi vastauspostaukseksi. Ehkä jostain voisi tulla kokonaisia postausaiheitakin… Vähän tietysti riippuen, mitä kysytte. Ja jos nyt jotain kysytte :)
Vaikka että:
”Mitä ihmettä sä siellä vaatehuoneessa teet, kun se homma ei tunnu edistyvän?”
”Väitän siivoavani, mutta oikesti varastan omaa aikaa hörppimällä kahvia (joskus siideriä) ja viikkailemalla vaatteita laatikoihin omassa rauhassani. Usein hyräilen tai lauleskelen ja suljen korvani alakerran kriiseiltä. Älä kerro Joelille.”
Nekku
8.2.2016 at 00:58Hei, minua kiinnostaisi lukea jonkinlaita yhteenvetoa leukaprojektistasi. Milloin sait raudat ja missä vaiheessa alettiin puhumaan leikkausajankohdasta ja kuinka pitkään siinä meni ennenkuin leikkauspäivä ilmoitettiin sinulle? Minulla on nyt ollut raudat 05/15 alkaen ja toivoisin kovasti pääseväni leikkaukseen tämän vuoden kuluessa. Jos hyvin käy, minulla siirretään alaleukaa eteenpäin niin, että alaleuka olisi lähempänä etuhampaita (hyp oli aloittaessa 12mm ja 14mm oikomisien seurauksen). Pahin skenaario leikkaussuunitelmasta on se, ertä päätyisivät vielä saman leikkauksen aikana laajentamaan yläleukaani. Aika kuluu tuskaisen hitaasti, eikä asiaa auta, että tässä olisi pari palloa ilmassa tulevaisuuden suhteen, mutta jotka odottaa tipahtamista kunhan tiedän milloin pääsen leikkaukseen. Käyn kirurgisella hoidettavana ja tietoa sieltä tippuu hyvin niukasti, kun yritän ohimennen kysyä miten hoito etenee tai muita hoitoon liittyviä asioista. Tämä pohjustuksena siis sille, että kaikki tiedonmurut leikkauksesta olisi minulle kultaakin kalliimmat! Kiitos, että päätit jakaa tämän puolen elämästäsi meidän kanssa!
krista
8.2.2016 at 16:41Ensinnäkin kovasti tsemppiä sinne projektiin! Oothan huomannut tän eka bloggauksen, missä oli taustoja: https://www.puutalobaby.fi/eraan-purennan-tarina/
–
Mä oon siis ilmeisesti tässä projektissa tasan vuotta sua edellä – sain nimittäin omat raudat 5/14 ja leikkaus oli viime syksynä. Se leikkauksen ajankohta tosiaan ”eli” sen mukaan, miten oionta edistyi ja mitään kovin tarkkaa ei missään vaiheessa sanottu. Joskus puhuttiin keväästä, sitten se olikin elokuu ja lopulta ensin syyskuu ja sitten lokakuu lopulta. Mutta oikoja jotenkin ilmaisi sen ihan hyvin niin, että ”elä vaan elämääsi eteenpäin normaalisti, tämän varaan ei kannata tehdä suunnitelmia”. Sillä tavalla mä sitten ajattelin, ja tulihan se leikkaus sieltä sit eteen yllättävänkin nopeasti. Olin varautunut vieläkin siirtoon, koska oon käsittänyt, että tuolla Kirurgisessa tietysti kiireiset tapaukset menevät aina näiden eteen. Mikä on tietysti ihan luonnollista ja hyvä niin!
–
Mulla ei tosiaan yläpuolta tarvinnut leikata ja oon käsittänyt, että se onkin isompi operaatio. Mutta haluaisin ihan valtavasti rohkaista sua: vaikka se leikkauksen jälkeinen aika (muutamat viikot) ovat ihan tuskaa, niin aika kuitenkin kuluu aivan hurjan nopeasti! Mähän en siis kyllä vieläkään pysty syömään esim. leipää, mutta kyllä siihen tottuu :) Ja sitten on hampaat paikoilaan! :)
–
Mulle voi laittaa muuten meiliäkin, jos joku erityisjuttu mietityttää! Mä oon hurjasti saanut meiliin tsemppejä muilta saman läpikäyneiltä ja ne ovat olleet kullanarvoisia! Mielelläni jaan omiakin tiedonjyväsiä, kun vaan keksin kertoa oikeita juttuja :)
–
Kirurgisella oon siis minäkin. Se on hyvä paikka; ollaan varmasti hyvissä käsissä!