”Huomenna on minun ELÄMÄNI paras päivä!”, hihkui Silva eilen virpomisoksia koristellessaan.
Viime vuonna hillotut oksankoristeet pääsivät uusiokäyttöön!
Tällä viisivuotiaalla tietysti on elämänsä paras päivä vähintäänkin joka kolmas päivä – täytyy oikein imeä itseensä tuota lasten kykyä olla innoissaan milloin mistäkin. Tällä kertaa siis tuosta virpomisesta.
Tällä kertaa meillä ei ollutkaan muuten virpojina noitia vaan pupuja – tytöt itse toivoivat niin.
Ministi haastetta oli improvisoida pupupuvut, kun oikeastaan kaikki meidän tavarat ovat Espanjan-talven jälkimeiningeissä vielä laatikoissa. Mutta hei, mielikuvitusta peliin!
Esimerkiksi lapaseen laitettu muovinen parsakaali on oikein hyvä pupunhäntä:
Ja sitten virpomaan!
Jos jonkun ovelle virpojat eivät tänä vuonna löytäneet ja tuoreusterveys silti kiinnostaa, niin Puutalobabyn Instagramista löytyy puutalon puputyttöjen esittämä virtuaalivirvonta :)
Virpomispalkkameiningeissä jatkoimme samaa karkitonta linjaa kuin aiemminkin (siitä enemmän täällä). Käytännön kanssa ei ole koskaan ollut mitään haasteita – lähinnä kuuluu vain, että onpas hyvä idea – ja niinpä meidän virvontapalkkiosato näytti tänä(kin) vuonna tältä:
Tästä on puhuttu jo aikasemminkin – onko kukaan muu innostunut toteuttamaan vastaavaa?
Virvontakierroksen paras ylläri taisi olla tämä:
Kuinkas sattuikaan, että virvottavat TIESIVÄT, että muovailuvaha oli meillä ihan loppu :)
23
Anonyymina tänään
9.4.2017 at 16:20Karkiton virpominen on ihan hyvä idea :) Mä laitan aina virpojille erilaisia juttuja koriin, joista jokainen saa valita itselleen mieluisen jutun. Korissa oli tänä(kin) vuonna saippuakuplapulloja, tarroja, purkkapaketteja, suklaamunia, lakuja ja karkkilaatikoita. Päivän pienimmän virpojan reaktio oli aivan mieletön. Ikää pupuneidillä taisi olla 3 vuotta ja hän hyppi oikein tasajalkaa tuossa pihalla ja hihkui äidilleen ”kato kato mitä mä sain, mä sainki saippuakuplia” :D Ne on kyllä olleet vuodesta toiseen lasten suosikki! Ensimmäisenä vuonna, kun keksin niitä laittaa, menivät ne ihan kaikki hetkessä kaupaksi ;)
Omat tytöt syövät karkkia ja virpovat naapurostossa kavereillaan. Heillä tuppaa yleensä jäämään suklaat syömättä ja keskittyvät lähinnä yllätysleluihin. Yleensä joka pääsiäisen jälkeen olen jossakin vaiheessa vaivihkaa työntänyt heidän suklaapussinsa roskiin, kun eivät ole niitä syöneet. Silti haluavat munia esim. jonkun järkevän lelun sijaan. Kerran vuodessa siis uhraudun ;) He virpoivat myös meidän omalla ovella ja saivat palkkioksi taikasauvat.
Torey
9.4.2017 at 18:30Ihana idea! Meidän lapset saa kyllä syödä herkkuja, mutta monena vuotena suklaamunia on tullut sukulaisilta älyttömät määrät ja sitten jossain kohtaa viskaan ne kaapista roskikseen. Mutta vielä on lapset saaneet niin maltillisesti suklaamunia (ens viikonloppuna tietty niitä voi vielä tulla), että sanomiseni on uskottu ja ihmiset tuo vaan yhden munan pussillisen sijaan! :D
krista
9.4.2017 at 21:11Meillekin luultavasti tulee ens viikonloppuna jotain yllärimunaa ja tulkoon, kivojahan ne on. (mäkin haluun!!!) Mutta siihen viimevuotiseen ( https://www.puutalobaby.fi/munakriisi/) yritetään olla päätymättä, OMG :D
krista
9.4.2017 at 21:08Hei IHAN mahtava idea, miten nämä sais pysymään päässä seuraavaan vuoteenkin asti… Mutta siis just hyvä, että tarjolla ois vaikka saippuakuplia ja tarroja ja sitten sitä suklaatakin, ja virpoja voisi itse valita!!!! Ihan huippua! MUISTUTTAKAA MUA PLIIS ENS VUONNA TÄSTÄ! :) <3
-
Meillä kans viime vuonna oli yllärimunia (alkuempimisen jälkeen), mutta niistä lapset lähinnä kans katsoivat ne yllärit. Suklaata taisivat vähän vaan maistella, mutta lelut oli tärkeämpiä. Suklaita riitti pitkään kaapissa aikuisten kahvin kanssa syötäväksi :)
Mari
9.4.2017 at 17:22Pakko sanoa tähän väliin, että siis vau tuota Silvan tukkaa, ihan mahtava! Selvästi perinyt sinulta nämä onnekkaat ison tukan geenit:)
krista
9.4.2017 at 21:10Hihi! Aika takkuinen siitä tulee näin aukipidettynä – ja Silva itse tykkää mieluummin leteistä :) Mutta Niiskuneidin selvityssuikeen kanssa ollaan selvitty tuonkin tukan kanssa <3
Jenn-
10.4.2017 at 08:00Meillä ei kyllä jäis ens vuoteen koristeita säästettäväksi. Me saatiin kaks oksaa vaan eikä kumpaakaan oltu koristeltu mitenkään! Oon ehkä vähän nillittäjä nyt, mutta mun mielestä niiden suklaamunien eteen täytyy pukeutua pääsiäisasuun, koristella se oksa ja jokaisen virpojan antaa oma oksa. Ei niin, että kolme virpojaa ja yks koristelematon oksa. Plus vika virpoja tais tulla puol kasi illalla eikä ollu pukeutunu lainkaan.
.
Meillä lapset sai nyt suklaamunia, vaikka tähän saakka oon ollu niin tarkka siitä, että ei karkkia. En kuitenkaan pysty loputtomiin välttelemään niitä tilanteita, kun ne käy jo vähän hankalaksi. Ei se nyt oo maailmanloppu, jos lapset saa suklaata.
krista
10.4.2017 at 09:15No kyllä! Mä oon kans kuullut puvuttomista virpojista millä vaan risuja ja ei edes oikeana päivänä – siinä oli kai ollut kyse vaan siitä, että lapset olivat saaneet oman päähänpiston :) Mutta joo kyllä ne asut ja koristeet kuuluu mun mielestäkin asiaan :)
–
Joo samantyyppinen suklaapolitiikka täälläkin, ja menee sitä suklaata jätskin kuorrutuksessakin. Mutta vältetään karkkeja vielä muuten. Silva on pari kertaa maistellut tikkaria, kun jostain synttäreitä on saanut – ja sekin on ihan ok :)
Devika Rani
11.4.2017 at 08:49Ihania pupuja!
Meilläkin oli pääsiäispupu :)