Tämä julkaisu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Pieni karhu, Kirjasiskot, Johanna Lumme, HienoStella, TerapiaLampi ja Enostone kanssa.
Neljäs ja viimeinen pienten suomalaisten naisyrittäjien joululahjavinkkilista tuloillaan – ja mukana hyvät alekoodit kaikkiin tämän postauksen suomalaisiin lastenkirjoihin!
Kirjat ovat tietysti ihania, perinteisiä joululahjoja. Niistä on ihanaa iloa heti siihen välipäiville: joululahjapaketista löytyvät lastenkirjat ovat samalla vähän niin kuin lupaus mukavasta yhdessäolon hetkestä vapaapäivien aikana. Käperrytään yhdessä syliin uutta kirjaa lukemaan.
Ja isommalle itsekseen lukuahmivalle kirjalahjan lupaus voi ehkä olla se, että okei saat lukea rauhassa hetken, haha. Välipäivinä ei ole läksyjäkään!
Myös kirjalahjoissa kannattaa tukea kotimaista pienyrittäjää. Olen yleisestikin ollut näkevinäni sellaista pienkustantamojen ja omakustanteiden nousua etenkin lastenkirjojen puolella, ja tällaisten ei-isosti-markkinoitujen lastenkirjojen puolelta löytyykin paljon helmiä.
Niitä ei välttämättä näe isoissa mainoksissa, mutta esimerkiksi Instasta niitä voi bongailla – ja tästä postauksesta!
Seuraavassa siis kuusi kivaa pienen toimijan joululahjakirjavinkkiä – nämä seuraavat etenkin leikki-ikäisille lapsille, mutta mukana myös muutamia isommille ja yksi aikuisillekin!
Pyysin ja sain kaikkiin näihin kirjoihin alekoodit. Osa koodeista on voimassa vain lyhyen ajan, kun taas joku on voimassa jopa vuoden loppuun asti. Tsekatkaa siis huolella koodien voimassaolot!
Nyt lähtee:
Nora Lehtinen: Aino ja Matias -kirjat
Ah, Aino ja Matias – mikä löytö!
Ensinnäkin haluaisin matkustaa aikakoneella vuoteen 2015 ja ojentaa silloiselle minälle (tämän postauksen kirjoittaneelle) käteen nämä Aino ja Matias -kirjat! No, nämä eivät olleet silloin vielä edes ilmestyneet, mutta jos kerran menee aikakoneella, niin ei kai sillä niin väliä…?
Silloin siis harmittelin, kun kirjastosta ei millään meinannut löytyä kivoja lastenkirjoja herkille lapsille. Sellaisia kirjoja, jossa ei kiusattaisi toisia, oltaisi ”tuhmia” tai ilkeitä, tai leikittäisi ”poikien ja tyttöjen leikkejä”. Tai joku megalomaaninen pahis ei tulisi maailmaa uhkaamaan. Kaipasin siis leikki-ikäisille lapsille kivoja arkisia tarinoita: kommelluksia ja ajatuksia, pieniä pulmia ja niiden ratkaisuja. Kivaa värikästä kuvitusta ja sellaista yleisfiilistä, että arki on kivaa ja seikkailuja täynnä.
No, juuri sitä näissä Aino ja Matias -kirjoissa on. Ihan täysosuma!
Aino ja Matias -kirjat kirjoittanut Nora Lehtinen on työskennellyt vuosia erityislasten parissa. Noran perhe on viettänyt paljon aikaa Unkarissa, sillä perheen isä on sieltä kotoisin, ja juuri Unkarissa Nora on ihastellut sikäläistä lastenkirjallisuutta. Unkarilaisissa lastenkirjoissa kuvataan usein kauniisti perheiden arkea, tavallista elämää. Ja sitä ”arkisten asioiden ylistämistä” Nora kaipasi lisää suomalaisiinkin lastenkirjoihin – täysin samanlaiset ajatukset siis kuin minulla!
Nora pohti, että lasten elämä kuitenkin on juuri sitä arkea. Tarinoiden kautta omaan arkeen saa ikään kuin lisämerkitystä. Samalla myös vähän kurkistetaan, miten muissa perheissä arkiset askareet hoidetaan. Miten sujuu Aino ja Matiaksen perheen iltatoimet? Miltä perheen eteisessä näyttää, ja mitä lapset pukevat päälleen, kun ulkona on kahdeksan astetta pakkasta?
Ja siis kyllä, kirjan Aino ja Matias sekä nuorin sisarus Alisa ovat ihan oikeita lapsia – eri nimillä kuitenkin. Kaikki kirjojen tarinat ovat nimittäin peräisin Noran perheen omasta arjesta, tavallisista pienistä kommelluksista, tekemisistä sekä arjen iloista ja harmituksista.
Kirjan ihanat kuvat on taiteillut Anne Muhonen.
Vaikka olisin kaivannut näitä erityisesti silloin 3-5 -vuotiaille, kyllä nämä edelleen myös meidän 6- ja 8-vuotiaisiin vetoavat.
Esimerkiksi Ainon ja Matiaksen jännittävä syksy – kirjan ensimmäisessä tarinassa Ainolla on edessään ensimmäisen luokan ensimmäinen koulupäivä. Mahtava ajoitus joululahjana nyt siis kaikille eskareille, eli ensi vuoden ekaluokkalaisille!
Meillä tätä ensimmäisen koulupäivän tarinaa pohdittiin kivasti yhdessä keskustellen: tokaluokkalainen muisteli, miltä se silloin tuntui. Ja eskarilainen pohti, että millaisia juttuja hänellä on sitten ensi syksynä edessään. Ihana!
Kirjassa muuten on just tuollaisia aktivoivia ”välikysymyksiä”, joiden avulla pääsee kivoihin, aiheeseen liittyviin keskusteluihin yhdessä lapsen kanssa. Esimerkiksi: ”Onko sinua joskus jännittänyt? Missä se tuntuu? Miten jännitys meni ohi?”
Aino ja Matias -kirjat ovat samalla myös selkokirjoja. Ne sopivat siis tosi hyvin esimerkiksi juuri lukemaan oppineelle aivan ensimmäisiksi itseluetuiksi kirjoiksi.
Selkokielisyys näkyy omaan silmääni erityisesti kirjan taitosta: rivit ovat lyhyitä, riviväli on suuri ja fontti mahdollisimman selkeä. Sopii siis juuri selkokielisiä kirjoja kaipaavalle – mutta myös kaikille muille lapsille!
Meillä sekä Ainon ja Matiaksen iltakirja että Ainon ja Matiaksen jännittävä syksy on luettu iltasatukirjoina. Kolmas kirja on kesäinen: Aino, Matias ja hauskat lomapäivät. Kesää kohti mennessä luetaan aivan varmasti vielä sekin!
Uusi kirja on myös suunnitteilla, jee!
Ainoa ja Matiasta kannattaa muuten seurata myös Instagramissa täällä.
Joululahjavinkki:
Aino ja Matias -kirjoista on käynnissä joulutarjous: yksi kirja 17 € (norm. 22 €) tai kaikki kolme kirjaa yhteensä 50 €. Tilauksen voi tehdä kustantamo Pieni Karhun nettisivuillla täällä, tai laittamalla viestiä joko Aino ja Matias -Instagram-sivulla tai Facebookissa.
Oman näppituntuman ikäsuositus: Kirja on kiva eri-ikäisille, mutta tarkemmin suosittelisin ehkä 3-7-vuotiaille. Eskarilainen tuntui olevan ”just ytimessä” etenkin koulunaloitustarinan kanssa. Ja sopii varmasti isommillekin lapsille erityisesti siinä tapauksessa, että haluaa helppoa ja selkeää lukemisharjoittelua.
Kirjasiskot: Tyttö, joka unohti nimensä ja Hikka-Hiiri -ABC-kirjat
Oivaltamisen ilo! Se saatiin kokea meillä tuplana.
Ensin tokaluokkalainen luki itsekseen oman Tyttö, joka unohti nimensä -kirjan. ”ÄITI! Mä keksin tän!!!” Sen jälkeen eskarilaisen kanssa luettiin hänen kirjansa ääneen. Isosisko myhäili ja hymyili vieressä tietäväisenä. ”Älä nyt vaan mene paljastamaan”, yritin viestittää ilmeilläni. Isosiskon pelisilmä ja salaisuudenpitämiskyky piti. Ja kun oltiin kirjan loppuvaiheilla, pikkusisko hoksasi: ”ÄITI! MITEN TÄÄ VOI OLLA EDES MAHDOLLISTA?!?!?!?”
Tyttö, joka unohti nimensä -kirjan ratkaisu on siis lapsen oma nimi.
Kirjan takana on Tiina Walsh siskonsa kanssa – Kirjasiskot siis. Sekä suloisten kuvien kuvittaja Anni Virta.
Ensimmäinen kirja on aikoinaan tehty Tiinan siskon Terhin omalle lapselle. Ja sen jälkeen kirjaa on jo versioitu huikean 3500 nimen verran, myös englanniksi, sillä Tiina perheineen asuu Irlannissa. Nimikirjojen versioiden määrä on teoriassa loputon: aina uudella nimellä tulevan tilauksen yhteydessä Tiina istuu koneelleen ja räätälöi kirjaimista uuden nimikokonaisuuden ja tallentaa sen arkistoihinsa.
Kirjan jokaisella aukeamalla nimensä unohtanut tyttö (tai poika!) ja Hikka-Hiiri ajavat taikabussilla uuden ystävän luo. Silvan kirjan ystäviä olivat Sella-Sydän, Into-Ilmapallo, Loimu-Lepakko, Vinkku-Virtahepo ja Alfa-aurinko. Seelan omassa kirjassa puolestaan seikkailivat Sinni-Siili, Elvar-Etana, Empi-Elefantti, Lelli-Lentsikka ja Anso-ambulanssi.
Saatavilla on myös Poika, joka unohti nimensä, englanninkieliset kieliversiot, sekä kuvitusversiot kahdella erilaisella lapsen ihonsävyllä.
Samoihin suloisiin kirjaintarinoihin ja -kuvituksiin perustuu myös Hikka-Hiiren ABC-kirja. Kirja lähtee liikkeelle historian kautta Turusta, Mikael Agricolan patsaalta. Mikael kertoo kirjoittaneensa ensimmäisen suomalaisen aapisen, Abckirian. Siitä Hikka-Hiiri innostuu ja ryhtyy tekemään ihan omaa suomenkielistä aapistaan, Agricolan hengessä.
Sopii täydellisesti kaikille kirjaimista kiinnostuneille lapsille!
ABC-kirjan lisäksi Hikka-Hiirellä on myös oma ABC-puuhakirja, jossa on värityskuvia ja jossa harjoitellaan kirjaimien kirjoittamista ja vähän myös helppoa lukemista.
Olin muuten vain huikannut eskarilaiselle, että ”nää on sit sulle” ja mennyt jotain muuta tekemään. Ja myöhemmin huomasin, että…
…hän oli ihan itsekseen istunut leikkihuoneen lattialla kynien kanssa ja siellä jo harjoitellut A- ja B-kirjaimet!
Voi mikä suloisuus, tarmokas ja ahkera pieni tuleva koululainen!
Joululahjavinkki:
Tiina lupasi blogin lukijoille alekoodilla – 20 % kaikista Kirjasiskojen kirjoista. Alennus on voimassa vuoden 2020 lopppuun asti, ja alekoodi on: puutalobaby
Varastossa olevat nimikirjat ehtivät hyvin vielä jouluksi! Tilauksesta tulevat kirjat eivät valitettavasti jouluun mennessä ehdi, mutta tosiaan varastokirjoja on vielä hyvin saatavilla, kannattaa tsekata suoraan lahjansaajan nimellä täältä.
Oman näppituntuman ikäsuositus: Kaikkia näitä Kirjasiskojen aakkosiin perustuvia kirjaimia suosittelisin kirjaimista kiinnostuneille lapsille, iästä riippumatta ja lapsen herkkyyskauden mukaan. Ikähaarukka ehkäpä 4-7 vuotta. Kirjainten harjoittelut olivat meidän eskarilaiselle nappiin: hän pitää tällaisia ”omina läksykirjoinaan” samalla, kun isosiskokin tekee läksyjä.
Kirjasiskojen Instagram löytyy täältä.
Johanna Lumme: Viidakon väki
Tämä oli todellista viidakonväkirakkautta ensisilmäyksellä!
Kuvaavaa ehkä tämä: henkilö, joka ei ole kertaakaan aikuisiällään lähettänyt yhtään joulukorttia (eli minä), on ollut Instagramissa jo useamman kerran aikeissa ostaa Johanna Lumpeen taitelemia Viidakon väki -joulukortteja.
Tämä kuvamaailma istuu vaan niin täydellisesti mun sisäiseen estetiikkaan!
Olemme lukeneet Viidakon väen molemmat kirjat (Viidakon väki ja suuri muutto sekä Viidakon väki ja puutarhan salaisuus) nyt iltasatukirjoina, ja juuri tällaiseen kainalossa rauhoittumiseen nämä ovat aivan täydellisiä. Tokaluokkalainen sen niin osuvasti tiivisti.
”Näissä on tarina tietysti siinä kirjoituksessa. Mutta lisäksi kuvien sisällä on ihan oma tarinansa!”
No niin on! Kuvissa riittää niin paljon katseltavaa ja ihasteltavaa, että välillä meidän iltasatuvauhti oli välillä vain kaksi aukeamaa illassa. Kun ei melkein malta kääntää sivua!
Viidakon väen kertomuksista löytyy myös useampaakin syvällistä tasoa. Johanna Lumme on itse lapsena muuttanut ensin 3-vuotiaana Suomesta Ranskan ja Geneven rajalle, perheen äidin työn perässä. Ja sitten takaisin 10-vuotiaana Suomeen. Moni Viidakon väen kokemus perustuu Johannan omiin lapsuusmuistoihin: millaista on löytää oma identiteetti uudessa ympäristössä? Miltä se tuntuu?
Toisena teemana on ympäristönäkökulma: eläimet joutuvat lähtemään viidakkoon ja asettumaan uuteen ympäristöön kaupunkiin. Viidakon väki tuo mukanaan myös kaupunkiin vihreitä luontoarvoja.
Ah. Ihanaa, ihanaa, ihanaa!
Lisäksi eläinhahmojen erilaiset persoonallisuudet kiehtovat. Tykkäsin siitä, että vaikka juonessa joku eläin nousee vähän enemmän tarinan keskiöön, varsinaista päähahmoa ei ole. Samastumispintaa löytyy siis kaikista erilaisista hahmoista: joku on neuvokas, toinen taas ujo, yhtä tärkeitä kuitenkin molemmat.
Viidakon väestä on suunnitteilla myös kolmas osa – JESH, tuulettaa meidän perhe. Tätä lisää! Johanna paljastaa, että kolmannessa kirjassa kerrotaan erityisesti ystävyksistä arimmasta, Raita-seeprasta ja hänen koulutarinastaan.
Oi, meidän koko perhe odottaa innolla!
Kannattaa muuten mennä myös seuraamaan Instagramissa kuvittajan arkea, @johannalummeillustrator Instassa siis!
Joululahjavinkki:
Viidakon väki -kirjoja saa useista kirjakaupoista ja nettikirjakaupoista, mutta Johanna on laittanut myös omille sivuilleen kirjojen ostomahdollisuuden – erityisesti siksi, että tällä tavalla kirjan voi saada henkilökohtaisella omistuskirjoituksella! Mahtavaa!
Johanna lupasi blogin lukijoille myös alekoodilla -20 % lyhyen täsmäalennuksen Viidakon väki -kirjoihin hänen omasta nettikaupastaan täältä ostettuna. Alennus on laitettu sinne jo valmiiksi (ei tarvitse laittaaa erikseen koodia) ja se on voimassa 7.12.2020 asti.
Oman näppituntuman ikäsuositus: Kaikille! Haluan lukea tätä itsekin ha! Ja haluan tapetoida Viidakon väen kuvilla kotini seinät! Mutta etenkin ehkä 3-8 -vuotiaille sanoisin. Meidän ”megalukijaikäisille” tekstit ovat tietysti lyhyitä, mutta kuvien katselussa on loputon rikkaus. Kirjat toimivat erityisen ihanasti yhdessä luettuina.
Nurin ja kurin: Pitääkö mandariinisorsa kuoria ja lautapeli
Vuonna 2009 piirsin mökkipäiväkirjaan hirvikärpäsen. En ollut sellaista koskaan nähnyt, mutta kuvittelin. Isot sarvet tietysti, ja hirven pää. Kärpäsen silmät! Ja sellaiset verkkomaiset siivet! Sorkat! Joel huomautti, että ei hirvellä ole sorkkia. Kokeilin uudestaan: ööö kaviot?
Mutta miltä näyttää pallokala? Muurahaiskarhu? Kuningaskalastaja? Banaanikärpänen?
Ja tuottaako virtahepo sähköä?
Me aikuiset ollaan ehkä ajatuksiltamme fiksaantuneita ja nähdään mielessämme se tylsempi näky. Se keittiössä pörräilevä pikkukärpänen. Mutta jos pienen lapsen pyytää piirtämään vaikka kuningaskalastajan, mitä hän piirtäisi? Sitä olisi joskus hauska ihan testata!
Näillä sanaleikeillä leikittelee lorukirja Nurin ja kurin: Pitääkö mandariinisorsa kuoria?
Kirjan takana on pariskunta Jakke Haapanen ja Jaana Ojalainen sekä Mika Myllyneva – ja sama kolmikko on myös tehnyt samaan kuvitukseen perustuvan Nurin ja kurin -lautapelin. Kuvaleikit perustuvat taidemaalari Jakke Haapasen mielikuvitukseen ja alunperin öljyvärimaalauksina tehtyyn kuvitukseen. Mika puolestaan on kirjoittanut lorut ja perehtynyt pelien tekemiseen, ja Jaana on ollut mukana vähän kaikessa.
Osa kirjan alkuperäisistä öljyväritöistä on muuten näytteillä ja myynnissä Hotelli Nuuksiossa! Jaken surrealistisiin maalauksiin voi tutustua myös netissä jakkehaapanen.fi.
Lorukirjassa eniten huvitusta meidän porukalle on tuottanut ehdottomasti nämä kuvalliset sanaleikit. Lorujakin on toki luettu, mutta etenkin kuviin palataan uudestaan ja uudestaan. Mikäs se olikaan se virtahepo? Entä lintuhämähäkki?
Ja samoille sanaleikeille meillä on hihitelty myös pelilaudalla.
Nurin ja kurin -lautapeli on vähän niin kuin yhdistelmä Afrikan tähteä ja muistipeliä. Siinä liikutaan pelilaudalla niin kuin Afrikan tähdessä (me ollaan pelattu sitä niin paljon, että kaikkea verrataan siihen, hah), mutta samalla kannattaa muistaa avattujen luukkujen sisältöjä tosiaan vähän niin kuin muistipelissä.
Ja äääk mä oon siinä muistamisessa ihan surkea.
Just, kun luukku on suljettu, unohdan, että missä se puutiainen nyt sitten olikaan…? Onneksi lapset ovat reiluja ja auttavat muistinsa univajetuhonnutta äitiäkin.
Pelin perusidea menee siis jotenkin näin: jokaiselle pelaajalle jaetaan alussa hahmokortit, me jaetaan 3 kpl per pelaaja. Sitten pelaajat liikkuvat pelilaudalla etsien omien korttien mukaisia hahmonappuloita, muistipelityyppisesti.
Peli on kirjaimellisesti koko perheen peli siinä mielessä, että erityyppisillä sääntömuunnoksilla sitä voi pelata erilaisella… kröhöm kärsivällisyydellä varustetun porukan kanssa. Pelissä nimittäin hoksaa yllättävän nopeasti, millä tavalla ”alkuperäissääntöjä” kannattaa soveltaa omalle pelaajaporukalle sopiviksi.
Esimerkiksi että ei tarvitse mennä tasaluvulla uuteen ruutuun, tai välillä me jätettiin avatut hahmonappulat (ne ”muistipeliruudut”) auki avaamisen jälkeen. Me myös pelattiin niin, että jokaisella pelaajalla oli vain alkuperäiset kolme hahmokorttia ja peli loppuu siihen, kun ensimmäinen on ne täyttänyt ja palannut ”mandariiniruutuun”. Alkuperäisissä säännöissä nostetaan aina uusi hahmokortti, kun vanha on tullut täyteen.
Mutta tämän kaiken hoksaa kyllä pelatessa!
Peli on kivannäköisessä metalliboksissa ja se on kompaktin kokoinen, eli sitä voi kuljetella mukanakin. Näen tämän hyvin mielessäni myös sellaisena ”baaripelinä” aikuisille – kun siis joissain rauhallisissa istuskeluravintoloissa on tarjolla lautapelejä, niin tämä voisi hyvin olla sellaisten joukossa!
No, meillä ei ole paljon baarissa käyty. Mutta meillä tämä kulki syksyllä paljon kodin ja mökin väliä.
Joululahjavinkki:
Jaana ja Jakke antoivat blogilukijoiden joululahjahinnat suoraan Nurin ja kurin -nettisivuille, joten siellä alennus on ihan kaikkien saavutettavissa jouluaattoon asti. Tähän ei siis tarvita erillistä alennuskoodia, vaan alennus on siellä valmiina. Pitääkö mandariinisorsa kuoria? -lorukirjan jouluhinta on 16 € (norm. 18 €), ja Nurin ja kurin -lautapelin saa nyt jouluaattoon asti tarjoushintaan 29 € (norm. 36 €).
Paketit lähtevät postiin heti tilauksen jälkeen, mutta kannattaa tietysti huomioida pakettien toimitusajat eli tilata riittävän ajoissa ennen joulua. Mahdolliset mattimyöhäiset pääkaupunkiseudulla asuvat voivat myös hakea ostoksensa itse Vanhankaupunginkoskelta, silloin ei tarvitse postinkulkupäiviä miettiä!
Oman näppituntuman ikäsuositus: Pitääkö mandariinisorsa kuoria -kirja huvittaa monenikäisiä, itse ajattelisin sitä eniten ikävuosille 3-7. Myös toki vanhemmille loruista tykkääville ja ”pikkubiologeille”, joita tällainen kekseliäs kuvahuumori innostaa. Nurin ja kurin -lautapelin ikäsuositus on 4-vuotiaasta ylöspäin koko perheelle. Pelatessa ei tarvitse osata lukea, mutta keskisuurta kärsivällisyyskestoa tietysti tarvitaan pelin keston ja erilaisten pienten nappuloiden kanssa. Mutta tuosta 4-vuotiaasta ylöspäin lähtisin pikkuhiljaa kokeilemaan!
TerapiaLampi: Nean päivä, Toivon poika sekä leikkejä vauvoille & vanhemmille
Lapset innostuivat eilen illalla pitkästä aikaa vauvanukkeleikkiin – ihanaa nähdä tällaista! Mutta mistäs tämä idea…? Ahaa! Lapsilla oli leikissä mukana Hoivaa ja leiki -aktiviteettikirja vauvoille ja vanhemmille. Sehän sen leikin innoitti!
Hanna Lampi on toimintaterapeutti ja psykoterapeutti, ja hän työskentelee Espoossa TerapiaLammessa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Ai niin, ja koirien: Hannan palveluihin kuuluu myös eläinavusteinen terapia, ja hänellä on kaksi terapiakoiraa René ja Bardi.
Mutta samalla Hanna on myös kirjailija! Opinnoissaan ja työssään hän on huomannut, että suomalaisia tunteiden käsittelyä kuvaavia lastenkirjoja on saatavilla aika vähän – sellaiset ovat kuitenkin hyödyllisiä sekä toimintaterapiatyössä että tavallisten perheiden kesken kotona luettuina.
Tuumasta toimeen: Hanna päätti kirjoittaa tällaisia kirjoja itse.
Nean päivä -kirja kertoo ihan tavallisen lapsiperheen tavallisesta päivästä – kaikkine tunteineen ja tekemisineen. Syödään, puetaan, käydään leikkipuistossa ja iltapesulla. Kirjassa on Satu Malin kuvaama aito, perheen päivää dokumentoiva valokuvakuvitus: varsinkin erityislasten kanssa on todettu, että aidot mikroilmeet valokuvissa voivat välittää lapsille mahdollisimman hyvin erilaisia tunnetiloja.
Kirja on tarkoitettu yhdessä luettavaksi ja selattavaksi, jo ihan pienen lapsen kanssa. Samalla opetellaan tunteita ja keskitytään yhdessä olemiseen ja tunteista jutteluun. Pienenkin ihmisen päivään mahtuu myös hankalia tunteita.
Kirjan tarina on helppoa ja soljuvaa lorua, jossa tekemiset ja niiden aiheuttamat tunteet yhdistyvät. Esimerkiksi Nean ruokailu sujuu näin – kuulostaakos tutulta?
”Ruokaa massuun, sanoo äiti iloisesti.
Mutta kun ei maistu, ei totisesti.
Harmi pukkaa pintaan,
möykky painaa rintaan!
Äiti alkaa hassutella,
houkutella nauramaan.
Kai vähän voisi maistella,
se kai auttaa kasvamaan.”
Jokaisella aukeamalla on myös hyviä keskustelukysymyksiä: ”Onko kiire tunne? Mistä huomaan, että on kiire?”. Tätä on muuten syytä miettiä joskus aikuisenkin.
Toivon poika -kirja jatkaa samaa ideaa aidoilla, kouluikäisen erityislapsen päivän kulkua kuvaavilla aidoilla valokuvilla. Kirja kertoo ennen kaikkea Pojan ja Toivo-koiran ystävyydestä. Kirja kuvaa sitä, miten lapsi ja koira voivat olla erityisiä juuri toisilleen.
Tarina on hauskasti Toivo-koiran suulla kerrottu: hän kertoo, millä tavoilla hän voi Poikaa auttaa ja rauhoittaa.
Yksi ehkä koskettavimmista kohdista on se, kun Pojalla on koulun hälinässä joskus vaikeuksia keskittyä. Silloin pelkkä koiraystävän ajattelu voi rauhoittaa ja tehdä olon paremmaksi. Miten ihana ajatus! Koulupäivän jälkeen Poika ja koira köllöttelevät yhdessä sohvalla. Se auttaa raskaasta päivästä palautumisessa.
Jokaisesta Holvi-kaupan kautta ostetusta Toivon poika -kirjasta menee muuten 2 euroa Autismikoira ry:lle. Yhdistys kouluttaa koiria autismin kirjon lasten perheiden käyttöön ja arjen avustajiksi.
Ja sitten vielä tämä Hanna Lammen ja Saara Salon yhdessä tekemä Hoivaa ja leiki – kirjanen, joka perustuu suomalaiseen Hoivaa ja leiki -menetelmään. Oi, tällaista olisin kaivannut silloin, kun erityisesti ensimmäisen vauvan kanssa loruttelin ja leikittelin! Yritin silloin epätoivoisesti muistella ja googlailla joitain kivoja varhaisen vuorovaikutuksen ”vauvanleikkejä”. Lopulta päädyin äitiaivoillani toistelemaan sitä yhtä ja ainoaa, joka perheneuvolassa opetettiin.
Tässäpä niitä sitten olisi ollut 36 erilaista!
Kirjasta on tehty kaksi versiota: toinen on vauvanlorukirja perheille, ja toinen tarkoitettu erityisesti ammattilaisten käyttöön.
Joululahjavinkki:
TerapiaLammen kaikki kirjat saa nyt alekoodilla – 10 % alennuksella, Holvi-verkkokaupasta täältä. Alennus on voimassa 31.12.2020 asti. Alekoodi on: puutalojoulu
Oman näppituntuman ikäsuositus: Vauvanloruja tietysti aivan vastasyntyneestä alkaen! Hoivaa ja leiki -kirjan leikeissä on myös ikäsuositukset, leikit on tarkoitettu noin ensimmäiselle vuodelle ja toki vähän sen ylikin. Nean päivä -kirjaa ajattelisin erityisesti sellaiselle taaperoiselle: noin 1,5-5-vuotiaille ja heidän perheilleen yhdessä luettavaksi. Ja Toivon poika -kirjaa sitten vähän vanhemmille, ehkä 5-8-vuotiaille. Toivon poika sopii tietysti varsinkin erityislasten perheisiin, mutta samanaikaisesti myös erilaisuuden ymmärtämiseen ihan kaikille perheille. Aika monen lapsen ystävissä kuitenkin varmasti on Pojan kaltaisia erityisiä lapsia, ja kirjan lukeminen voi auttaa ymmärtämään, miten ja miksi toiset lapset tuntevat ja kokevat asioita eri tavoilla.
Hanna Lampea kannattaa seurata Instagramissa täällä – kivoja ja ajatuksiaherättäviä sisältöjä erityisesti lapsiperheille!
Enostone: koskettavaa lukemista lapsille ja aikuisille
Loppuun vielä monta kirjavinkkiä ihanalta pienkustantamo Enostonelta – sekä lapsille että aikuisille.
Enostone on perheyritys: runoilija Kalle Niinikangas aloitti Enostonessa ensin yhtenä ensimmäisistä kirjailijoista, ja nyt kahden vuoden ajan hän ja puoliso Satu-Maaria ”Köpsy” Niinikangas ovat olleet kustantamon yrittäjinä. Myös perheen lapset osallistuvat omalla panoksellaan, esimerkiksi lastenkirjojen koelukijoina ja arvostelijoina.
Yhteistä Enostonen kirjoille on koskettavuus, tavalla tai toisella. Lisäksi kustantamossa panostetaan huoliteltuun jälkeen ja graafisen työn laatuun. Aikuisten puolella kustantamon ”listoille” on päätynyt erityisen paljon hyviä runokokoelmia ja novelleja; todennäköisesti luontevasti Kallen omasta runoilijantyöstä johtuen.
Esimerkiksi vuoden 2020 kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittaneen yhdysvaltalaisen Louise Glückin teos Uskollinen ja hyveellinen yö on tällä hetkellä painossa ja juuri nyt ennakkotilattavissa. Kirjat tulevat painosta ensi viikon loppuun mennessä. Ehtii siis täydellisesti vielä joululahjaksi runouden ystäville!
Meidän ”lukuraadin” poimimat kirjasuositukset Enostonen valikoimista seuraavassa:
Seija Helander: Hilppa Hömötiainen
”Pienikin voi tehdä suuria ja tärkeitä tekoja”, tiivisti meidän perheen eskarilainen.
Hilppa Hömötiainen on tärkeä kirja kaikille suomalaisesta metsästä kiinnostuneille lapsille. Aikuiset meinaavat kaataa Hilpan ja usean uhanalaisen eläin-, ötökkä- ja kasviystävän kotimetsän. Mutta onneksi eläimet yhdessä lasten kanssa keksivät keinon metsän pelastamiseksi.
Tykkäsimme erityisesti siitä, että kirjan hahmot ovat oikeita uhanalaisia lajeja – kuten Kalervo Korpikolva. Eskari-ikäinen luonnonystävä arvosti myös viimeisen aukeaman tietolaatikkoja, joista pystyi lukemaan lisää mm. aarniometsästä ja sen uhanalaisista lajeista.
Kirja on painettu 100 % kierrätyspaperille.
Markku Kaskela: Tämä on Tiku
Varoitus: voi aiheuttaa kissakuumetta. ”Mä haluan kissan ja sen nimeksi tulee Tiku”, ilmoitti lapsi tämän kirjan jälkeen.
Pieni sympaattinen Tiku-kirja sopii erityisesti kissanystäville, kissoista haaveileville ja kissaperheille. Kirjassa on pieniä tarinoita Tiku-kissasta, ja lopussa vinkkejä kissan hoitamiseen.
Satu Heinola: Mirkka ja meri
”Tämä on ehkä parhaiten lapsille. Äitien ei kannata ehkä lukea”, lapsi totesi vakavana.
Mirkka ja meri -kirja sisältää siis myös vaikeita tunteita, ja ongelmallista äiti-lapsi -suhdetta. Tämä ihan hätkähdytti: empaattinen lapsi siis lukiessaan ajatteli, että ei kai omalle äidille tule paha mieli… Ehkäpä juuri siksi(kin) Mirkka ja meri kannattaakin lukea. Vaikka niin, että lapsi ja äiti lukevat kirjan molemmat erikseen ja sitten voidaan rauhassa keskustella, että mitä ajatuksia se herätti.
Etenkin isommat lapset voivat oppia vaikeammistakin ihmissuhteista turvallisesti kirjojen kautta. Kirjan kirjoittaja Satu Heinola on psykologi, eli varmasti tämän osaamisen ansiosta esimerkiksi kirjan vaikeaa äiti-lapsi -suhdetta pystytään kuitenkin käsittelemään ”lapselle turvallisella” tasolla.
Mirkka ja meri on kuitenkin myös kaunis kirja. Suosittelen vähän vakavampaan ja tunteita koskettavaan lukemiseen ala-asteikäiselle.
Anneli Vainio: Sydänrata
No vaikka otsikossa lukee, että leikki-ikäiselle, niin lisään tänne vielä yhden oman kirjankin, tämän!
Minulla on ollut taas vähän sellainen kausi, että en ole pystynyt keskittymään ”normaalin genren” luettavaani. Edellinen kirja on ollut kesken jo tuossa kuukauden, en nyt saa keskittymiskykyäni asettumaan toiseen maailmansotaan. Mutta kun tartuin tähän anestesiologian erikoislääkäri Anneli Vainion Sydänrata-kirjaan, huomasin kirjan yllättäen edistyvän pienissä pätkissä. Oho, lukeminenhan sujuu, kun vaan ottaa siihen hetkeen sopivan kirjan!
Kirja on novellikokoelma sairaalamaailmaan sijoittuvia kertomuksia. Kehyskertomus on tositarina Montrealin jäämyrskystä, ja miten kivunhoidon asiantuntija Anneli Vainio työkavereineen jää myrskyn takia jumiin. Ja Anneli alkaa muita viihdyttääkseen kertoa tarinoita. Nämä tarinat sivuavat usein Annelin työuralla kohtaamia eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.
Ja niinpä vain olen jo tässä ihan tämän kirjan loppumetreillä. Tällainen kirjan ”pätkämäinen” muoto selvästi sopii tilanteeseen, jossa muuten on hankala keskittyä!
Joululahjavinkki:
Kiinnostiko jokin näistä meidän lukuraadin suosittelemista kirjoista? Enostonen Satu-Maaria ja Kalle lupasivat niistä tähän postaukseen alekoodilla – 20 % alennuksen. Tämä alennus on voimassa 20.12.2020 asti. Alekoodi on: PUUTALOBABY
Tämä alekoodialennus koskee siis Enostonen tämän postauksen kirjoja, mutta lisäksi Enostonen nettikaupassa on paljon muita joulunalusalennuksia käynnissä. Kannattaa siis käydä tutustumassa muihinkin kirjoihin! Enostonea voi seurata Instassa täällä: paljon kirjavinkkejä myös siellä!
…ja tässä vielä kaikki tässä postauksessa esitellyt kirjat:
Löytyikö näiden joukosta teille kuusen alle käärittävää? Mikä iski erityisesti?
Tätä juttusarjaa on ollut niii-iiin ihana ja mullekin silleen henkisesti palkitseva tehdä (pääsee nostamaan esiin pieniä toimijoita), että melkein tekisi mieli jatkaa joulun jälkeenkin. Vaikka jatkossa postaus per kuukausi tällaisten pienten yrittäjien esittelyitä – mitä mieltä olette, kiinnostaisiko ja toimisikos…?
Ja HEP huutakoon hän, joka taas pääsi pitkän postaukseen lopppuun asti!
PS. Tämä oli blogin oman ”kotimaista pukinkonttiin” -jouluhaasteen viimeinen osa! Muista joululahjaostoksilla myös aiemmat pienten kotimaisten naisyrittäjien joululahjavinkit:
5 x käsityöläisen pajasta pukinkonttiin täällä.
Kolme hyvinvointiyrittäjää täällä.
5 + 1 naistaideyrittäjää täällä.
Ihana-askartelulehti täällä.
Ovelia-heijastinolkavyöt täällä.
Joululahja
7.12.2020 at 19:15Viidakon väki -kirja tilattu. Kiitos joululahjapulman ratkaisemisesta!
krista
7.12.2020 at 19:28Mahtavaa! Aivan huippu kirja, varmasti tykkäätte <3