Luonto-look-a-like

Tiedätte varmaan ”I see faces” -ilmiön. Jotkut ovat mestarillisia bongaamaan erilaisia naamoja esimerkiksi pistorasioista, naulakoista tai lautalattioiden kuvioista. Mulle itselleni lapsena oli ihan itsestäänselvyys, että eri autoilla oli erilaiset naamat – koskien siis erityisesti sitä aikaa, kun automerkit eivät kaikki näyttäneet niin samoilta kuin nykyään. Esimerkiksi vanha mersu oli sellainen vanha ja kiltti, vähän kumara. Silmälasitkin sillä oli!

Vähän samantyyppistä voi löytää myös luonnosta. Kasvoja tietty, mutta muitakin look-a-likeja. Varoitus: muistakaa case Pipsa Possu. Kun jonkun asian näkee joskus jonkinlaisena, sitä ei välttämättä ”saa enää takaisin” alkuperäisenä.

Teininä kaveri mutisi, että männyn oksien päätyihin kasvavat uudet vihreät versot näyttävät sille keskisormea.

(vähän tähän tapaan)

Pari vuotta sitten repeilin eräässä puutarharyhmässä, kun joku kertoi leikanneensa orvokit alas saadakseen uusia vielä samalle kesälle. No, uudet orvokit kasvoivat kyllä – mutta ne syntyivät ”kasvoiltaan vihaisina”.

(tähän tapaan)

Ja itselläni puolestaan…

Joka ikinen vuosi tähän aikaan, kun katson noita upeina hehkuvia keltaisia tarha(?)piiskuja…

…en voi ajatella muuta kuin…

Sideshow Bob.

 

13

You Might Also Like

  • Torey
    11.9.2019 at 10:49

    Kiitos tästä! 😂😂😂

    Mä tykkäsin lapsena saunassa etsiä eläinten nassuja seinäpaneloinneista. Monista oksista saa helposti kolmiomaisen ketun naaman. 😁

    https://naissanelioissa.wordpress.com/2019/09/11/negatiiviset-ihmiset/

    • Anna
      11.9.2019 at 15:11

      Meillä oli jopa saunan oksanjäljillä mielikuvitusleikki jossa annettiin kumpikin äänemme tietyille hahmoille. Oksanjäljillä oli ainakin Käpytikka ja Tervatikka. Muistaakseni myös pikkutikka. kiuaskivistä joiden välissä vastukset hehkuivat tuli Vuorenpeikko ja kiukaan nappulat Isovelirobotti ja Pikkuvelirobotti. Pahkuraisessa ovenkahvassa oli pikkupeikko jonka korva rähmi (valui pihkaa) ja lattiaan oli joskus tipahtanut jotain liimaa tms. josta muodostui Sankarisorsa. Näille sitten kerrottiin tarinaa ja annettiin elämä kun saunan lauteilla istuttiin :)
      Kaikki muut ovat vielä tallella ja löydän ne kun käyn vanhempien luona saunassa, mutta kiukaan vaihdon myötä molemmat robotit sekä Vuorenpeikko katosivat (kiuaskivien uudelleenjärjestetly oli tuhonnut alkuperäisen Vuorenpeikon jo aikaisemmin) ja sankarisorsa on vuosien saatossa kulunut pois.

      Puiden oksista (varsinkin lumisista) sai myös hienoja hahmoja. Pitkillä automatkoilla tapasin katsella pilviä ja mielessäni hiljaa kehitellä pilvien muodostamille etuksille myös tarinoita.

      • Torey
        11.9.2019 at 18:22

        Pilvistä on kanssa etsitty hahmoja ja muostan varmaan aina papan kanssa bongatun ”hautovan kanan”!

      • krista
        11.9.2019 at 22:54

        Siis VAU, mitä mielikuvitusta, tätä juuri on lapsen mielikuvitus <3 Niin parasta, just tällaista sitä haluaa omissa lapsissaankin ruokkia <3 <3 <3 Tää herätti mulle tosi paljon tunteita, aloin just ajatella sitä, miten moni lapsi viettää aikaansa pelaten (en halua olla nyt nipo mutta vähän olen) tai vaikka sillä kännykällä (eli joo, olen nipo), vaikka niidenhän hitsi vie kuuluisi etsiä oksanjäljistä Käpytikkaa ja Tervatikkaa sekä Sankarisorsaa!
        -
        Voi ihanuus! <3 Ihmiset, lukekaa tämä kommentti ja muistakaa, miksi lapselle on tärkeää antaa tilaa vapaalle mielikuvitukselle <3

    • krista
      11.9.2019 at 22:52

      Hei näytä mulle tuo oksa ja ketun naama, en hahmota, että miten! :D Laita vaikka Instaan kuva joskus! :)

  • Anomuumioriginaali
    12.9.2019 at 10:01

    Kun klikkaat linkkiä, et enää koskaan näe cashew-pähkinää vaan päärynän ulosluiskahtaneen peräsuolen, joka on vieläpä vihainen :( https://balconygardenweb.com/how-to-grow-a-cashew-tree-growing-cashew-nuts/ Olen pahoillani!

    • krista
      12.9.2019 at 10:24

      Apua, pakko klikata :D Nyt lähtee…

      • krista
        12.9.2019 at 10:25

        Noooouh :D Nyt meni pähkinät peräsuoliksi :D

    • Puumis
      12.9.2019 at 12:50

      Ei s**tana :D :D :D

      Mun favoriitti on edelleen toi juoppo mustekala: https://me.me/i/drunk-octopus-wants-to-fight-4008601

      • krista
        12.9.2019 at 12:51

        Ahhhahahahahaha ihan paras :D :D :D

    • Torey
      12.9.2019 at 14:53

      EIKÄ! :’D

  • Essi
    13.9.2019 at 09:10

    Meille tuli autokaupoilla juuri aikamoinen kriisi, kun ilmoitin ettei voida ostaa mersua. Se oli liian vihainen 😂. Hiukan jouduin perustelemaan lisää ja sen jälkeen joka autosta multa kysyttiin vaan, että miltä tästä autosta tuntuu. Tilannetta pahentaa se, että olen vielä psykologi..

    • krista
      13.9.2019 at 09:38

      Hihi, ihan mahtavaa! Mutta MÄ YMMÄRRÄN, en mäkään haluaisi vihaisen näköistä autoa! Ja vastaan tullessakin sellaiset vihaisesti irvistelevät autot on aina vähän pelottavia :D